|
|
|
Hankekoodi: A72446
Hankkeen nimi: Metsätiedon liiketoimintamallit -selvityshanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.11.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Siltakatu 20 B
Puhelinnumero: 0503084696
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LESKINEN LEENA ANNELI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503084696
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yksityismetsien metsävaratieto on julkisin varoin kerättyä, paikkaan sidottua tietoa metsikkökuvion kasvupaikasta ja puustosta, monimuotoisuudesta ja muista erityispiirteistä. Metsävaratieto sisältää myös tiedot metsänhoitotöitä ja hakkuita koskevista toimenpide-ehdotuksista ja toimenpidehistoriasta. Keruujärjestelmä perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen, koealamittauksiin ja kohdennettuun maastoinventointiin. Aiemmin vastaavat tiedot kerättiin silmävaraisesti maastossa arvioiden. Tällä hetkellä Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa on tietoa 10 600 000 hehtaarilta, mikä on runsaat 75 % yksityismetsien alasta. Kattavat tiedot Suomen yksityismetsistä valmistuvat vuonna 2020.
Ykstyismetsien metsävaratiedon käyttöä säätelee Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä (2011/419). Metsävaratiedot ovat palveluntarjoajien käytettävissä metsänomistajan suostumuksen perusteella. Metsävaratietojen lataaminen sähköisessä metsätietostandardin mukaisessa muodossa on maksutonta metsänomistajalle ja suostumuksen saaneelle taholle. Kuviotiedon lisäksi Metsäkeskus tuottaa ns. hilamuotoista tietoa 16 x 16 m. ruuduille.
Hankkeen tarkoituksena on selvittää Suomen metsäkeskuksen keräämään ja hallinnoimaan metsätietoon liittyvät liiketoimintamahdollisuudet yrityksille, jotka tuottavat erilaisia ICT –sovelluksia sekä digitaalisia palveluita. Hanke ei selvitä sellaisen metsätiedon (esimerkiksi kuviotiedon) julkistamista, mikä on ainoastaan metsänomistajan luvalla käytettävissä.
Hankkeen lähtökohta on, että merkittävää hyödyntämispotentiaalia on löydettävissä tarkastelemalla metsätiedon käyttömahdollisuuksia muualta kuin metsätalouden suunnalta. Hanke edistää avoimeen, julkiseen tietoon perustuvan metsätietoekosysteemin kehitystä. Tämä edistää kaupallisten yritysten mahdollisuuksia luoda lisäarvoa julkiseen ja avoimeen tietoon perustuen ja hyödyntää näin koko elinkeinoelämää.
Hankkeessa vastataan tarpeeseen etsiä eri sektorien rajapintoja ja löytää sellaiset toimijat ja yritykset, jotka voivat olla metsätiedon hyödyntäjiä. Lisäksi etsitään osaamisperustaisen tuotekehityksen vaihtoehtoisia polkuja. Metsäkeskus hakee samalla syötteitä kehittämistyölle sekä uusia kumppaneita metsäkeskuksen toiminnan kehittämiseen.
Hanketta on valmisteltu yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Hanke hyödyntää toisaalta Metsäkeskuksen omaa kärkihanketta ja Joensuun kaupungin kasvusopimusta. Hankkeesta ja siihen liittyvistä rajapinnoista ja yhteistyöstä on sovittu mm. Joensuun tiedepuiston, Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, sekä Karelia amk oy:n kanssa.
Tuloksena syntyy julkinen raportti metsätietoon liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista, innovaatioiden rinnakkaisista hyödyntämispoluista ja eri metsätiedon rajapinnassa toimivien asiakkaiden ja toimialojen liiketoimintamalleista. Ideoita ja mahdollisia demoja esitellään myös videolla. Liiketoimintakartoitus on kolmivaiheinen: 1) etsiä ne teemat, joissa voidaan olettaa olevan potentiaalia metsätiedon kaupalliseen hyödyntämiseen. 2) identifioida tunnistetuista teemoista liiketoimintamalleja sekä mahdollisia yrityksiä ja toimialoja, jotka voisivat näitä liiketoimintamalleja hyödyntää, 3) tehdä selvitys rinnakkaisista hyödyntämispoluista mahdollisille relevanteille liiketoimintamalleille sekä kartoittaa kv-markkinoita.
Hankkeen tuloksena mm. ICT -toimialan yritykset Pohjois-Karjalassa tutustuvat metsätiedon digitalisaation tuomiin bisnesmahdollisuuksiin hyvissä ajoin, kun alan kasvumahdollisuudet ovat toteutumassa lähivuosina.
Hankkeessa toteutetaan neljä työpakettia.
TP1. Metsätiedon kaupallisen hyödyntämisen kokeiluteemojen kartoitus. TP2. Hackathon TP3. Palontorjunnan teemakartan demo ja karttapalvelun liiketoimintamallit TP4: Kansainvälisten markkinoiden kartoitus ja TP5. Tuloksista tiedottaminen.
Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon tuotannosta ja kehittämisestä vastaavat henkilöt sekä Joensuun seudulla toimivat metsäbiotalouden digitalisaation alan yritykset ja muut toimijat.
Kuluttajat ja viranomaiset, jotka hyötyvät uusista palveluista. Metsäsektorin kehitys hyötyy uusista innovaatioista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 307
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 307
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 79 296
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 83 296
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite: Siltakatu 20 B
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Hanke tuottaa syötteen luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevien palvelujen kehittämiseen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Hanke tuottaa syötteen palvelujen kehittämiseen, joilla varaudutaan ilmastonmuutoksen haittoihin, kuten metsäpaloihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hanke tuottaa syötteen luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevien palvelujen kehittämiseen, edistäen myös luonnonsuojelua | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 6 |
| Hanke tuottaa syötteen luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevien palvelujen kehittämiseen, edistäen myös vesiensuojelua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Hanke tuottaa syötteen luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevien palvelujen kehittämiseen, edistäen myös luonnonsuojelua | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei merkittäviä vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei merkittäviä vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| paikallinen metsäbiotalouden klusteri | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 9 |
| rajattomat mahdollisuudet | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| mahdollisuus kehittää palveluita, joilla tehostetaan kuljetuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| mahdollista kehittää hyvinvointia lisääviä palveluja | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 2 |
| otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 4 |
| mahdollista kehittää kulttuuriympäristön arvostusta lisääviä palveluja | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 6 |
| odotus on että hankkeeseen osallistuvien IT-alan toimijoiden tietoisuus ja osaaminen liittyen luonnonvara- ja ympäristökysymyksiin nousee merkittävästi. | ||
Metsätiedon liiketoimintamallit -selvityshankkeen tarkoituksena oli selvittää Suomen metsäkeskuksen keräämään ja hallinnoimaan metsätietoon liittyvät liiketoimintamahdollisuudet yrityksille, jotka tuottavat erilaisia ICT –sovelluksia sekä digitaalisia palveluita. Hankkeen lähtökohta oli, että merkittävää hyödyntämispotentiaalia on löydettävissä tarkastelemalla metsätiedon käyttömahdollisuuksia muualta kuin metsätalouden suunnalta. Hankkeeseen osallistuikin 27 organisaatiota, josta 17 yrityksiä mm. metsä-, matkailu ja ICT aloilta. Hanke vastasi tarpeeseen edistää avoimeen, julkiseen tietoon perustuvan metsätietoekosysteemin kehitystä. Kehittynyt metsätietokosysteemi tulee edistämään kaupallisten yritysten mahdollisuuksia luoda lisäarvoa julkiseen ja avoimeen tietoon perustuen ja hyödyttää näin elinkeinoelämää. Hanke onnistui tässä vielä oikea-aikeisesti, sillä 1.3.2018 avautuu Metsäkeskuksen metsätieto mm. hilan ja luontokohteiden osalta.
Metsätietoon perustuvien verkko- ja sähköisten palvelujen tulisi sisältää realistinen ansaintalogiikka. Ansaintalogiikka voi perustua esimerkiksi seuraaviin perinteisiin verkkopalvelujen ansaintalogiikoihin: mainostuloihin perustuva malli, kauppiasmalli, välittäjämalli, valmistajan suoramyyntimalli, informaation välittäjämalli, käyttöön perustuva malli sekä jäsenyyteen perustuva malli.
Suomessa metsätiedolla on laajat liiketoimintamahdollisuudet metsätalouden sekä ympäristöön ja luontoon liittyvien ratkaisujen kannalta. Luonnollisesti metsätietoa on hyödynnetty eniten puuntuotannossa. Haastatteluiden pohjalta hyödyntämismahdollisuuksia on myös havaittavissa puuraaka-aineen tuotannon ulkopuolelta mm. vesistö-, matkailu-, virkistys-, it- ja opetuspuolelta. Liiketoimintaideat voisivat perustua esimerkiksi lisättyyn virtuaalitodellisuuteen, luontomatkailuyrittäjien verkkokauppaan tai puunkorjuun visualisointiin.
Suomessa käyttöön otettu operatiivisen tason metsätiedon tuotantoprosessi on potentiaalisesti kilpailukykyinen myös muissa maissa. Metsäkeskuksen kehittämä metsätiedon tuotantoprosessi ja siitä kehitetyt tietopalvelut olisivat sovellettavissa kustannuskilpailukykyisesti palvelemaan myös Ranskassa useita yhteiskunnallisia tarpeita. Näitä ovat mm. metsäneuvonta ja kestävän metsätalouden edistäminen sekä palontorjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ranskan olosuhteissa ei ole tällä hetkellä saatavissa inventointiaineistoa, jonka pohjalla voisi kehittää esimerkiksi metsien 3D –mallinnusta, visualisointia tai virtuaalimaailmoja.
Laserkeilauksen tai muiden kaukokartoitusmenetelmien käyttöönoton edistäminen USA:ssa edellyttää menetelmien kilpailukyvyn arvioimista osavaltioittain. Kilpailukykyyn vaikuttavat ainakin: metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehitys, maaomistusrakenne, metsien rakenne, metsäpaloriskit sekä sääntely ja muut markkinatekijät. Metsätalouteen kohdistuva sääntely vaihtelee osavaltioittain. Myös muut markkinatekijät, kuten hiilikauppa (jota Kalifornian osavaltio jo harjoittaa) voivat tuoda lisää käyttöä kaukokartoitusperusteiselle inventointitiedolle.
Hankkeessa tuotettiin palontorjuntakartta Lieksan kaupungin alueelle ostopalveluna. Kartta on pelastuslaitoksen koekäytössä. Liiketoimintamalleissa korostuu arvoketjut ja yritysryhmät tai –klusterit. Palokarttojen laatimiseen liittyvää suomalaista osaamista kannattaa tarkastella, miten sen avulla yhdessä yritysverkoston kanssa voidaan tarjota asiakkaille sekä Suomessa että ulkomailla metsä- ja maastopaloihin liittyviä palveluratkaisuja – ja kokonaisuuksia. Palveluita voidaan tuottaa palojen ehkäisyyn sekä torjunnan suunnitteluun ja toisaalta avustamaan palontorjuntaa.
Jatkotoimenpiteinä tulisi suunnitella yhteistyötä lupaavien aihealueiden kuten esimerkiksi palontorjunnan alalta. Tämä edellyttää, että edelleen täsmennettäisiin suomalaista public-private –partnership konseptia. Suomen metsäkeskuksen tulisi esiintyä organisaationa, joka välittää muille (myös kansainvälisesti) kokemuksiaan oman metsätietojärjestelmän toteuttamisesta yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden, muiden viranomaisten ja yritysten kanssa. Konseptissa Metsäkeskus tarjoaa TKI -organisaatioille ja yrityksille referenssin onnistuneesta työstä.
Katso esittely palokartasta ja virtuaalimetsästä:
https://www.youtube.com/watch?v=C5waS3-SbSg&feature=youtu.be
Hankkeen kaikki raportit:
https://www.metsakeskus.fi/metsatiedon-liiketoimintamallit