RR-tietopalvelu -hankekuvaus A72407, Vähä0 - Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Tiedepuisto 3

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28600

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUJALA MARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3277

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa valmistellaan siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen uudiskohteissa, sillä vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jatkossa kaikkien uudisrakennusten olevan lähes nollaenergiataloja (nZEB). Tavoitteena kuitenkin on, että tätä määrittävän maankäyttö- ja rakennuslain muutos ja asetukset saataisiin voimaan vuoden 2017 alussa, ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulisivat sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin. Tämän myötä niin rakennusteollisuus kuin uusia taloja rakennuttavat henkilöt ovat suuren muutoksen edessä ja muutoksen on tapahduttava nopeasti, vaikkakin vielä pohditaan lähes nollaenergiatalon kriteeriä.

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä tekoja rakennetussa ympäristössä. Direktiivin toimeenpano on yksi teko kohti tavoitteita, mutta jotta näihin tavoitteisiin päästään, on tehtävä käytännön työtä esimerkkien ja mallien luomiseksi. Tämänhetkiset mittarit ja laskurit ovat monimutkaisia ja moninaisia, eivätkä läheskään käyttäjäystävällisiä. Myöskään asumisen elinkaaren aikaisten muutosten vaikutuksia ei pystytä helposti selvittämään. Julkiset esimerkit ja avoin tieto tehdyistä muutoksista keventävät suhtautumista ja auttavat suhtautumaan muutoksiin positiivisemmin ja rohkeammin.

Vähä0-hankkeen päätavoitteena on tuottaa kuluttajien ja yritysten hyödynnettäväksi malleja eri energiatehokkuus- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisujen vaikutuksesta nollaenergiamääritelmien täyttymisen lisäksi pientalojen hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi hankkeen osatavoitteena on:

1. lisätä pk-yritysten tietoisuutta vähäenergisten ratkaisujen toisestakin näkökulmasta, hiilijalanjäljestä
2. luoda mahdollisuuksia uudelle vähähiilisyystavoitteisiin perustuvalle liiketoiminnalle sekä
3. yksinkertaistaa pientaloasujan hiilijalanjälkeen vaikuttamista

Hankkeessa mallinnetaan rakenteilla olevia, tämänhetkiset rakennusmääräykset täyttäviä pientalokohteita, sekä lasketaan kohteiden e-luvut ja hiilijalanjäljet. Kohteista tehtävien mallien avulla selvitetään mitä ratkaisuja edellytetään, jotta päästään nollaenergiatalon määritelmiin sekä miten ne vaikuttavat rakennuksen e-lukuun ja hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi mahdollisista mallinnettavista lähes nollaenergiarakennuksista selvitetään vähähiilisemmän/kustannustehokkaamman toteutuksen edellytykset. Ratkaisuja ja niiden hiilijalanjälkiä selvittäessä otetaan huomioon rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien lisäksi myös erityisesti uusiutuvan energian käyttö/pientuotanto (energian kulutuksen hiilijalanjälki) sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen esim. energiankäytön optimoinnissa.

Edellämainittujen toimenpiteiden tuloksista luodaan yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen opas pientalorakentajalle rakennusvaiheessa huomioonotettavista, hiilijalanjälkeen vaikuttavista ratkaisuista. Tämän lisäksi tuotetaan julkisesti saatavilla olevia malliesimerkkejä edellä mainituista ratkaisuista.

Vähä0-hankkeella edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä Satakunnan alueella ja nollaenergiarakentamisen tiedon/taidon lisäämistä alueen yrityksissä. Mallinnetut ratkaisut auttavat jo aluesuunnittelun vaiheessa (esim. kaavoitus) ottamaan huomioon nollaenergiarakentamisen edellytykset. Satakunnan alueelle hanke tarjoaa ponnistusalustan uudelle, vähähiilisyyteen painottuvalle liiketoiminnalle.

Pitkällä aikavälillä jaettu avoin tieto vaikuttaa hiilijalanjäljen mukaantuloon rakentamisen ratkaisujen valintoja tehdessä. Selkeät mallit ja ohjeet ratkaisujen vaikutuksesta auttavat lisäämään vähähiilisempää ja energiatehokkaampaa pientalokantaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat rakennusalan yritykset, sekä pientaloja rakennuttavat tahot Satakunnassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös Satakunnan alueen rakennusvirastojen henkilöstö, joille hanke tuottaa uusia työkaluja mm. kaavoituksen suunnitteluun.

Rakennusalan yrityksistä merkittävimmät kohdeyritysryhmät ovat:
* Suunnittelutoimistot
* Talopakettivalmistajat
* Rakennuttajat

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnan jäsenet, joiden asiantuntemus kasvaa hankkeen myötä ja tätä kautta lisää myös opiskelijoiden tietämystä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös materiaali-, energia-, ja kalustusratkaisuja toimittavat yritykset joiden kanssa hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olevat rakennusalan toimijat tekevät yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 525

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 180 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 893

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeseen ei ole tehty laajaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta, sillä hanke keskittyy pääosin teknisiin ratkaisuihin ja näihin liittyvissä tilastoissa ei ole puututtu sukupuolijakaumaan. Toimintaympäristön analyysiin on käytetty organisaation omia asiantuntijoita. Hankkeen toimintaympäristönä hankkeen aikana keskitytään pääosin rakennusten rakennuttajiin ja suunnittelijoihin. Hankkeen loppupuolella sekä hankkeen päätyttyä toimintaympäristönä on hankkeen aikaisten lisäksi kiinteistöjen (pientalojen) hankkijat ja käyttäjät. Hankkeen aikaisista ja jälkeisistä toimintaympäristöistä rakentamisen toimiala on pääosin miesvoittoinen ala, naisten osuuden ollessa 7,9% alan työllisistä.(Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tutkimuksissa (A. Carlsson-Kanyama et al. 2008, I. Schultz et al. 2009, Eurobarometer 2007:31) on todettu, että naiset ja miehet reagoivat eri tavoin energiansäästämistavoitteisiin. Miehiä kiinnostavat tekniset ratkaisut ja naisia taas kiinnostaa oman toiminnan muuttaminen. Naiset suhtautuvat positiivisemmin energiansäästöön ja valitsevat mieluummin uusiutuvia energialähteitä miehiin verrattuna. Hankkeen oppaan ja mallien muodostuksessa pyritään huomioimaan nämä erilaiset sukupuolinäkökulmat ja tuomaan esille molemmille sukupuolille positiivisemmin suhtauduttavissa olevia ratkaisuja. On mahdollista, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi voidaan tarvita sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Rakennusalalla ja teollisuudessa jo lähes 30 % alle 30-vuotiaista ylemmistä toimihenkilöistä on naisia (Elinkeinoelämän keskusliitto, EK, lokakuu 2010). Ylemmät toimihenkilöt toimivat usein suunnittelijoina, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoon. Täten naisten ja miesten erilainen suhtautuminen kiinnostavimpiin toimenpiteisiin otetaan huomioon hankeviestinnässä. Hankeviestinnän sisällössä painotetaan oman toiminnan muuttamisen kautta tehtäviä ratkaisuja sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä, jotta rakennusalan vähemmistönä oleva naissukupuoli tulee huomioiduksi. Tällä edistetään myös naisten kiinnostusta teknisiä ratkaisuja kohtaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	4	8
Hankkeessa tutkitaan vähähiilisyyteen ja vähäiseen energiankulutukseen tähtääviä ratkaisuja sekä huomiota kiinnitetään myös rakennuksen materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	6
Hankkeella tuodaan esille konkreettisia ratkaisuja nollaenergiarakentamiseen, sekä edistämään vähähiilisten valintojen tekoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	5
Vähähiilisten ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävien ratkaisujen kautta saavutetaan välillistä hyötyä kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuudelle pitkällä aikavälillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	7
Hankkeen tuottamia malleja ja opasta voidaan hyödyntää tekemään kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ratkaisuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta luontoarvoihin muuten kuin edellisissä kohdissa mainitulla tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	5
Materiaalien valinta vaikuttaa olellisesti rakennuksen hiilijalanjäljen muodostumiseen. Hanke pyrkii myös tarkastelemaan valittuja ratkaisuja materiaalitehokkuuden näkökulmasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	6
Uusiutuvan energian pientuotanto on oleellinen osa tulevaa pientalokantaa. Hanke edistää uusiutuvan energian käyttöä, käsittelemällä sitä yhtenä, vähähiilisenä ratkaisuna, jolla päästään tuleviin (lähes) nollaenergiarakentamisen määreisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hanke luo avoimella tiedolla mahdollisuuden uudelle vähähiilisen rakentamisen liiketoiminnalle Satakunnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	6
Hanke kehittää merkittävästi aineettomia tuotteita, luomalla julkisesti saatavilla olevia malleja sekä oppaan vähähiilisestä nollaenergiarakentamisesta ja siihen vaikuttavista ratkaisuista.
Liikkuminen ja logistiikka	1	2
Hankkeen tuloksilla voi pitkällä aikavälillä olla vaikutusta rakennusmateriaalien kuljetuksien vähentämiseen/optimoimiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	0
Ei merkittävää vaikutusta hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten väliset erilaiset näkökulmat esim. energiatehokkuuteen vaikuttavista mieluisimmmista toimenpiteistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei merkittävää vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuurinen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö	0	2
Pitkällä aikavälillä ratkaisut mahdollistavat vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja edellyttävien asuinalueiden muodostumisen.
Ympäristöosaaminen	4	5
Hankkeen yksi osatavoite on lisätä pk-yritysten tietoisuutta vähäenergisten ratkaisujen toisestakin näkökulmasta, hiilijalanjäljestä. Tiedonsiirron kautta lisätään sekä välittömien että välillisten kohderyhmien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomessa ollaan siirtymässä lähes nollaenergiarakentamiseen, sillä energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jatkossa kaikkien uudisrakennusten olevan lähes nollaenergiataloja. Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulivat sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin. Tämän myötä niin rakennusteollisuus kuin uusia taloja rakennuttavat henkilöt ovat suuren muutoksen edessä ja muutoksen on tapahduttava nopeasti. Lisäksi rakennusten hiilijalanjäljen arviointi on tulevaisuudessa tulossa pakolliseksi rakennushankkeissa. Tällä hetkellä on menossa pilotointijakso ja tarkoitus on, että hiilijalanjäljen laskenta tulisi pakolliseksi 2020-luvulla. (Ympäristöministeriön www-sivut 2019)

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä tekoja rakennetussa ympäristössä. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on tehtävä käytännön työtä esimerkkien ja mallien luomiseksi. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamassa Vähä0-hankkeessa tuotettiin kuluttajien ja yritysten hyödynnettäväksi malleja eri energiatehokkuus- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisujen todentamiseen ja toteuttamiseen sekä rakennusten hiilijalanjäljen laskemiseen.

Vähä0-hankkeessa pilottikohteina oli osa Porin vuoden 2018 asuntomessualueen omakotitaloista. Kohteisiin laskettiin rakennusmateriaalien hiilijalanjälki ja energiankulutuksen jalanjälki. Kohteista tehtävien mallien avulla selvitettiin mitä ratkaisuja edellytetään, jotta päästään lähes nollaenergiatalon määritelmiin sekä miten ne vaikuttavat rakennuksen energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen.

Hakkeessa edistettiin vähähiiliseen talouteen siirtymistä Satakunnan alueella ja lisättiin nollaenergiarakentamisen liittyvää tietotaitoa. Hankkeessa mallinnetut ratkaisut auttavat jo aluesuunnittelun vaiheessa, esim. kaavoituksessa ottamaan huomioon nollaenergiarakentamisen edellytykset.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke