|
|
|
Hankekoodi: A72361
Hankkeen nimi: Rakentamisen kiertotalous kunnissa (RANTA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Green Net Finland ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1727756-7
Jakeluosoite: Kuortaneenkatu 2
Puhelinnumero: 0503311495
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.gnf.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VEHKALAHTI KAISA MARJA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 524 3485
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
RANTA-hankkeen päätavoitteena on edistää rakennettuun kaupunkiympäristöön/rakennuksiin ja maamassojen hallintaan liittyviä kiertotalouden mahdollisuuksia kunnissa. Rakennus- ja purkujätteet sekä maa-ainekset ovat kunnille iso haaste ja niille on tarpeen etsiä ja luoda uusia käyttömuotoja sekä kehittää jätteiden ja maamassojen parempaa hallintaa. Myös materiaalivirtojen aitoon ymmärrykseen tarvitaan merkittävästi lisää tietoa.
RANTA-hankkeessa kehitystyötä tehdään kuntien todellisten tarkastelukohteiden pohjalta, joiden avulla kehitetään ja demonstroidaan kiertotalouden tuomia mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. RANTA-hankkeessa paneudutaan kiertotalouden mahdollisuuksiin monipuolisesti esimerkiksi kehittämällä purku-urakoiden kiertotaloutta edistävää hankintakriteeristöä, kartoittamalla nykyisiä toiminnan pullonkauloja ja esteitä, tutkimalla purkujätteen ja suoraan hyödynnettävien osien kierrättämisen toimijakenttää ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistämällä maaperän puhdistamiseen ja infran rakentamiseen liittyvien maamassojen hallintaa kiertotalousperiaatteen mukaisesti.
Hankkeen tarkoituksena on konkreettisten tarkastelukohteiden kautta edistää kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä ja erityisesti rakennusten purkutilanteessa.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat kunnat, joissa hankkeen tarkastelukohteet sijaitsevat: Helsinki, Vantaa ja Hämeenlinna. Lisäksi hankkeen kohdekiinteistöjen tarkastelun kautta tulevia hyviä käytäntöjä jaetaan laajemminkin alueen muille kunnille.
Vaikka hankkeen tarkastelu tehdäänkin lähtien kuntien toiminnasta ja heidän tarpeistaan, on toimintaan tarkoitus kartoittaa ja linkittää laajasti aiheeseen liityviä toimijoita, kuten yrityksiä.
Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät välillisesti julkisia kiinteistöjä käyttävät kuntalaiset.
Lisäksi hankkeen toimintaan on tarkoitus osin linkittää myös:
- YTP ry ja sen jäsenyritykset
- Green Net Finlandin kiertotalouteen liittyvät jäsenyritykset
- Pk-seudun Kierrätyskeskus
- HSY
- Hämeenlinnan alueen alaan liittyvät toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 000
Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke tukee materiaalien parempaa kierrätys- ja jatkohyödyntämisastetta, joten sillä voidaan olettaa olevan niin välittömiä kuin välillisiäkin vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen kautta edistetään ilmastoystävällisten ratkaisujen yleistymistä ja tätä kautta vähennetään kasvihuonepäästöjä. Esimerkiksi kestävien hankintakriteeristöjen kehittämisen kautta voidaan vaikutusta saada aikaan paitsi välittömästi mutta myös välillisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen kasvun kautta voidaan edesauttaa ilmastonmuutoksen hillintää, jolla voidaan ajatella olevan välillinen vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Suoraa vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen ei hankkeella ole arvioitu olevan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 5 |
| Lisäämällä ilmastoystävällisten ja kiertotalouden periaatteet huomioivien käytäntöjen ja ratkaisujen käyttöönottoa voidaan vähentää kasvihuonekaasuja niin välittömästi kuin välillisestikin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutusta NATURA-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen kautta edistetään materiaalitehokkaiden toimintatapojen käyttöönottoa, jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Hyötyjä tulee niin välittömästi kuin esimerkiksi kiertotalouden huomioivan hankintakriteeristön kehittämisen kautta välillisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteisiin ei kuulu uusiutuvan energianlähteiden käyttöönotto, joten vaikutusta ei ole arvioitu olevan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kautta halutaan aktivoida rakentamisen kiertotalouteen liittyvien toimijoiden toimintakenttää sekä tutkia millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia alalla voisi olla. Tällä odotetaan oleva niin välittömiä kuin välillisiäkin vaikutuksia elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 10 |
| Hanketoiminnan kautta uskotaan välillisesti syntyvän uusia aineettomia palvelukonsepteja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 8 |
| Hanke tutkii rakennusten purkuvaiheen materiaalin jatkohyödyntämistä ja samalla sen liikkumista. Täten hankkeella voi välillisesti olla vaikutus esimerkiksi uusien logistiikkaratkaisujen syntymiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 8 |
| Materiaalitehokkuuden parantaminen ja kiertotalouden edistäminen edesauttavat vähähiilisten ratkaisujen yleistymistä, jolla on välillinen vaikutus ilmastonmuutokseen, jolla on taas suora vaikutus ihimisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole arvioitu olevan tasa-arvovaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei arvioituja vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanketyön kautta odotetaan ympäristöosaamisen kasvavan niin välittömästi kuin välillistekin merkittävästi. | ||
RANTA-hankkeessa tunnistettiin rakennusten purkutilanteiden kiertotalouden mahdollisuuksia monipuolisesti. Hankkeessa tutkittiin, miten kiertotaloutta voidaan huomioida paremmin purkutöiden hankinnassa ja maamassojen hallinnassa. Tätä tehtiin mm. kartoittamalla nykyisiä toiminnan pullonkauloja ja esteitä, tutkimalla purkujätteen ja suoraan hyödynnettävien osien kierrättämisen toimijakenttää ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä keräämällä eri toimijoiden havaintoja kehitystarpeista ja mahdollistajista.
RANTA-hankkeen aikana hahmottui, että asian edistäminen on laaja kokonaisuus, joka vaatii koko ketjun kattavaa yhteistyötä (tilaaja – tarjoaja – jätteen vastaanottaja – hyötykäyttäjä). Kunnille toisaalta purkujätteiden ja maamassojen kiertotalouden edistäminen on erittäin konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden kehittymiseen. RANTA-hanke tuotti kunnille konkreettisia ehdotuksia siihen, miten kiertotaloutta voitaisiin paremmin edistää esimerkiksi hankintakriteeristön kautta. Hankkeen asiantuntijat myös osallistuivat Ympäristöministeriön purkutöiden hankintakriteeristön kehitystyöhön (YM:n hankintaopas julkaistaan vuoden 2019 aikana).
RANTA-hankkeen havaintojen perusteella kunnat ja kuntien purkutöiden hankinta ovat avainasemassa teeman kehittämisessä. Määrittelemällä hankinnoissa minimivaatimuksia jätteiden hyödyntämiselle ja avaamalla rajapintoja uusille uudelleenkäytön mahdollistaville toimenpiteille kuntien on mahdollista konkreettisella tavalla edistää kiertotalouden toteutumista purkutoimenpiteissään.
RANTA-hankkeessa kehitystyötä tehtiin kuntien todellisten tarkastelukohteiden pohjalta:
• Helsingissä Hernematalankadun teollisuushallin purku-urakka
• Hämeenlinnassa Engelinrannan pilaantuneen maaperän kunnostusprojektin maamassojen hallinta
• Hämeenlinnassa Kaurialan koulun purku