|
|
|
Hankekoodi: A72340
Hankkeen nimi: SmaRa – Savilahden Smarteimmat Ratkaisut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2016 ja päättyy 30.11.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0171450-7
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31, PL 228
Puhelinnumero: 017 182 111
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.kuopio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niskanen Antti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447185120
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kuopion keskustan tuntumassa sijaitseva Savilahti on vajaan 20 000 henkilön tiede- ja yrityspuistoalue, jossa toimijoina ovat mm. Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Savonia AMK, Technopolis Oyj sekä sadat yritykset ja useat valtion sektoritutkimuslaitokset. Savilahti 2030-projekti (www.savilahti.com) on Kuopion kaupungin strateginen kärkihanke ja koko Itä-Suomen merkittävin kaupunkikehittämishanke, joka vahvistaa koko Kuopion seudun elinvoimaa. Kuopion kasvuohjelman 2013–2020 mukaan Savilahden kehittämisellä on erittäin merkittävä vaikutus Kuopion kasvuun, vetovoimaan, maineeseen sekä kilpailukykyyn. Savilahdesta kasvaa vuoteen 2030 mennessä 34000 toimijan monipuolinen kaupunginosa, jossa asuminen, opiskelu, työskentely, tieteellinen tutkimus ja yritystoiminta limittyvät toistensa kanssa. Julkisen ja yksityisen sektorin on arvioitu investoivan alueen rakennetun ympäristön toteuttamiseen yhteensä yli miljardi euroa. Savilahden kaupunginosan ja kampusalueen kehittäminen tukee myös maakunnallisten, kansallisten ja EU-tason kehitystavoitteiden saavuttamista.
Visiona on se, että Savilahdesta kehittyy 2020-luvun aikana vähähiilisyyttä edistävä, aito älykaupunginosa. Tavoitteena tämä tarkoittaa sitä, että meneillään olevassa suunnittelu- ja kehitysvaiheessa haetaan kestäviä ratkaisuja, jotka sujuvoittavat elämää mahdollistaen joustavasti erilaisia tulevaisuuden kehityssuuntia muuttuvassa toimintaympäristössä ja uudessa kehittyvässä palvelu- tai liiketoimintatarjonnassa. Tämä edellyttää, että kartoitetaan mahdollisuudet päästä perinteisen kaupunkisuunnittelun ”rajojen” yli sekä löydetään ja valikoidaan toteutuskelpoiset, älykkäät ja vähähiiliset ratkaisut keskeisillä kaupunginosan rakentamiseen liittyvillä osa-alueilla (Smart-kaistat: esim. väestönsuojelu, pysäköinti, liikkuminen, energiaratkaisut, informaatioteknologia, jätehuolto ja asuminen). Savilahden Smarteimmat Ratkaisut–SmaRa -hankkeessa tehdään toteutettavuusselvitykset näiden Savilahden kehittämiseen liittyvien keskeisten osa-alueiden osalta; integroidaan tunnistetut älykkäät ratkaisut yhdeksi älykaupunginosa-kokonaisuudeksi sekä kehitetään toimintamalleja näiden ratkaisujen kehittämiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Savilahden älykaupunginosan elinkaaren ajan. Selvityskokonaisuutta toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena mm. avata uusia yhteis- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Em. toimenpiteiden tuloksena saadaan aikaiseksi kartoitus toteuttamiskelpoisista suunnitteluratkaisuista (Smart-ratkaisut) sekä etenemissuunnitelma siitä, mitä Smart-ratkaisuja ryhdytään viemään eteenpäin investointi- ja toteutushankkeiksi Savilahden rakentuessa vuodesta 2018 lähtien ja jatkuen läpi 2020-luvun. Hankkeessa testattua toteutettavuusselvitysprosessia ja sen kautta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää uusissa kaupunkikehityshankkeissa sekä Kuopiossa että muillakin alueilla.
Hankkeen ohjausvaikutus on voimakkain niissä osissa Savilahtea, johon rakennetaan uusia kiinteistöjä ja uutta infrastruktuuria. Näin ollen erittäin tärkeän sidosryhmän muodostavat toimijat, jotka tuovat Savilahteen uusia toimintoja (asunnot, oppilaitokset, toimitilat, palvelut), sekä yhteistyökumppaniyritykset, jotka edustavat Savilahden kaupunginosan toteuttamisen ja suunnittelun kannalta tärkeimpiä toimialoja (rakentaminen, kiinteistöautomaatio, energiatehokkuus, jätehuolto, tietoliikenneyhteydet, älykaupunkisuunnittelu jne.).
Toisaalta myös Savilahden nykyisen osaamiskeskittymän toimijat ovat keskeinen kohderyhmä. Heidän osallistumisensa hankkeeseen on vapaaehtoista mutta toivottavaa. Tähän ryhmään kuuluvat mm.:
- Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
- Oppilaitokset:
Itä-Suomen yliopisto
Savonia ammattikorkeakoulu (keskittää kaikki toimintonsa Savilahteen alkaen 2018-2019)
Savon koulutuskuntayhtymä (siirtyy alueelle alkaen 2018-2019)
- Tutkimuslaitokset:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Geologian tutkimuskeskus, GTK
Työterveyslaitos, TTL
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira
Ilmatieteenlaitos
-Pelastuslaitos
-Yrityskeskittymä (250 yritystä ja toimipistettä):
Technopolis Oyj
Osuuskauppa Peeässä
Myös alueen muut nykyiset toimijat (esim. Savisaaren vapaa-ajanpalveluita tarjoavat toimijat), asukkaat, työssäkävijät ja opiskelijat ovat yksi kohderyhmistämme.
Lisäksi Kuopion kaupunkioraganisaation ja -konsernin sisäiset toimijat ovat erittäin merkittävä sidosryhmä (esim. Rakennusvalvonta, Kuopion Vesi ja Tilakeskus).
Välillisiä kohderyhmiä ovat Savilahden alueelle muuttavat yritykset sekä tulevat uudet asukkaat, työssäkävijät ja opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 920 001
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 902 006
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 150 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 127 507
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 7 |
| Hankkeessa toteuttavien teknisten ja toteutettavuusselvitysten tuloksena voidaan parantaa luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja resurssiviisautta sekä Savilahden kaupunginosan rakennusvaiheessa että koko sen elinkaaren ajan | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 8 |
| Hankkeessa toteuttavien teknisten ja toteutettavuusselvitysten tuloksena ja avulla voidaan ottaa jatkossa käyttöön teknisiä järjestelmiä ja toimintamalleja, joiden käyttäminen vähentää energian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 8 |
| Hankkeessa toteuttavien teknisten ja toteutettavuusselvitysten tuloksena ja avulla voidaan ottaa jatkossa käyttöön teknisiä järjestelmiä ja toimintamalleja, joiden käyttäminen vähentää energian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2020 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 9 |
| Savilahden infrastruktuuriin liittyvät jätehuoltoratkaisut ja materiaalitehokkuus ovat hankkeen keskeisiä teemoja. Hankkeessa kartoitetaan älykkäimmät toteutuskelpoiset jätehuoltoratkaisut Savilahteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 8 |
| Vähähiiliset energiaratkaisut on yksi hankkeen keskeisistä osa-alueista. Hankkeessa tehdään toteutettavuusselvitys, jossa kartoitetaan älykkäimmät toteutuskelpoiset uusiutuvan energian ratkaisut Savilahteen. Selvityksessä hyödynnetään SaVE-hankkeen tuloksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Projekti toteutetaan Savilahti-projektin osaprojektina. Savilahti-projektin tavoitteisiin on asetettu alueen kehittäminen kestävästi, osaavasti ja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 9 |
| Hankkeessa selvitetään sekä tietoliikenneverkon että informaatioalustaratkaisujen hyödyntämismahdollisuudet kaikkien keskeisten osa-alueiden edistämiseksi sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Hankkeessa tehdään yhteistyötä Viisaan liikkumisen hankkeen sekä muiden Savilahtiprojektiin liittyvien liikennehankkeiden kanssa ja kartoitetaan älykkäimmät toteutuskelpoiset viisaan liikkumisen ratkaisut Savilahteen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 7 |
| Älykkäimpien toteutuskelposten ratkaisujen kartoittaminen tulee näkymään Savilahden kaupunginosan fyysisessä ympäristössä ja toimintatavoissa ratkaisuina, jotka lisäävät asukkaiden ja muiden toimijoiden hyvinvointia. Lisäksi terveys- ja hyvinvointi ovat Savilahden osaamiskeskittymän kärkialoja. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa kartoitettavat ratkaisut tulevat sujuvoittamaan kaikkien asukkaiden, työssäkävijöiden, opiskelijoiden ja muiden toimijoiden elämää. Lisäksi aktiivinen sidosryhmäyhteistyö varmistaa sen, että kiinnostuneet toimijat pääsevät osallistumaan ja antamaan oman panoksensa selvitystyölle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeessa tehdään laaja-alaista sidosryhmäyhteistyötä, mikä osaltaan tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Projektissa huomioidaan Työ- ja elinkeinoministeriön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -ohjeistus. Lisäksi projektissa huomioidaan Kuopion kaupungin tasa-arvo-ohjeet | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan Savilahden alueen merkittävät kulttuuriympäristöt ja rakennushistoriallisesti tärkeät kohteet (esim. Ammuslataamon alue). | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa toteutetaan teknisiä ja toteutettavuusselvityksiä, joiden kautta saavutetaan lisää tietoa ja osaamista monilla ympäristöön liittyvillä alueilla. Tätä tietoutta ja osaamista voidaan jakaa sidosryhmäyhteistyön ja järjestettyjen tapaamisten yhteydessä Savilahden toimijoiden käyttöön. | ||
Savilahti-projekti on Kuopion kaupungin strateginen kärkihanke ja koko Itä-Suomen merkittävin kaupunkiympäristön kehittämishanke, joka pyrkii vahvistamaan Kuopion seudun elinvoimaa. Savilahdesta kasvaa 2020-luvun aikana 35 000 toimijan ainutlaatuinen osaamisen, hyvän elämän ja uusien mahdollisuuksien alue. Savilahden kehittämisessä kaikki tulee tehdä kestävästi, osaavasti ja yhdessä. Projektin tavoitteet ja siihen kohdistuvat odotukset on asetettu korkealle, mikä edellyttää lisäresursseja suunnittelu- ja selvitystöihin. Savilahden smarteimmat ratkaisut -hankkeen päämäärä oli tukea kaupunkiorganisaatiota näiden lisäselvitysten ja suunnitelmien tekemisessä.
SmaRa-hankkeen tavoitteena on ollut selvittää vähähiilisyyttä edistäviä, innovatiivisia ja älykkäitä ratkaisuja sekä niiden toteutettavuutta kahdeksalla kaupunkikehittämisen keskeisellä osa-alueella, Smart-kaistalla:
1. Väestönsuojelu- ja kalliotilaratkaisut
2. Elinkaariviisaat infrastruktuuriratkaisut
3. Liikkumisen ja pysäköinnin ratkaisut
4. Vähähiiliset energiaratkaisut
5. Informaatioalustaratkaisut
6. Jätehuoltoratkaisut
7. Muotoilu- ym. ihmisten hyvinvointia ja alueen viihtyisyyttä edistävät ratkaisut
8. Asumisen ja toiminnan uusien muotojen ratkaisut
Hankkeessa on haettu uudenlaisia toimintamalleja ylittämällä perinteisiä kaupunkisuunnittelun rajoja Kuopion Savilahden kaupunginosaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. SmaRa-hankkeen keskeisimpiä toimenpiteitä on ollut jokaisen Smart-kaistan osalta laaditut toteutettavuusselvitykset sekä jatkuva arviointi- ja kehitystyö, joilla on haluttu varmistaa innovatiivisten ratkaisujen ja niistä muodostuvan kokonaisratkaisun toteutuminen. Kaistakohtaiset selvitykset koostuvat seuraavista vaiheista:
1. Tekninen toimintaselvitys ja tulevaisuusskenaarioiden laatiminen
2. Benchmarking Suomessa ja kansainvälisesti
3. Yritysnäkökulma ja uusien ratkaisujen tarjoama liiketoimintapotentiaali
4. Sidosryhmäyhteistyö, osallistaminen ja kohderyhmien sitouttaminen (ml. työpajatyöskentely)
5. Eri vaihtoehtojen taloudellisten, juridisten ja verotuksellisten reunaehtojen selvittäminen
6. Smart-kaistojen integroiminen älykaupunginosa-kokonaisuudeksi sekä kaistojen ja niihin liittyvien hankkeiden välisten synergiaetujen selvittäminen
7. Kunkin Smart-kaistan huomioiminen kaavamerkinnöissä
8. Kunkin Smart-kaistan huomioiminen tontinluovutusehdoissa
9. Sopivien hallintamallien selvittäminen
10. Mahdollisimman älykäs ja toteutuskelpoinen Smart-ratkaisu
Hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa tärkeässä roolissa ovat olleet laaja sidosryhmäverkosto sekä poikkihallinnollinen työtapa. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 21 selvitystä, kolme kokeilua, 10 kyselyä, 17 työpajaa, 4 muuta tapahtumaa sekä 11 erilaista benchmark-matkaa, joiden perusteella on tähän mennessä löydetty 16 erilaista Smart-ratkaisua:
Suunnittelua ohjaavat ohjelmat ja strategiat:
- Savilahti-ohje, jonka avulla uudet ratkaisut jalkautuvat soveltuvilta osin kaavamääräyksiin, rakennustapaohjeisiin sekä maankäyttösopimusten (tontinluovutusehdot) vaatimuksiksi ja suosituksiksi. Lisäksi ratkaisujen toteutumista valvotaan rakennuslupahakemusten liitteeksi vaaditulla lomakkeella.
- Valon kaava – alueen luova yhtälö. Valon kaavan tarkoitus on yhdistää Savilahtea ja vahvistaa sen omaleimaisuutta ja identiteettiä sekä tuoda alueen toimijoiden osaamista esille. Valon kaavaa toteuttamaan on laadittu valaistus-, muotoilu-, kulttuuri- ja taideohjelma. Sen päämääränä on mm. taiteen, valaistuksen ja tapahtumien avulla luoda ympäristöjä, joka kannustavat liikkumaan kävellen tai pyörällä ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Valon kaavan prosenttiperiaate.
- Kuopion Smart city -toimenpidesuunnitelma, jota työstetään vielä Datajalostamo-hankkeessa
Uudet toimintamallit:
- Alueluovutuskilpailuiden hyödyntäminen vähähiilisten ratkaisujen edistämisessä (innovatiiviset ja vähähiiliset ratkaisut yhtenä arviointikriteerinä)
- Joustava pysäköintinormi, jolla kannustetaan kehittämään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia ja siten vähähiilistä liikkumista
- ICT-infran uusi, avoin ja joustava toteutusmalli, jonka pohjalta on valmisteilla koko Kuopiota koskeva suunnitteluohjeistus (Kuopion tietoliikennekonsepti 2050)
- Placemaking-työskentely, joka parantaa ihmisten hyvinvointia ja luo heille arvokkaita paikkoja, mikä kannustaa osaltaan kestäviin elämäntapoihin: esim. Iloa ja Valoa Savilahdessa -tapahtuma
- Pelillistäminen ja hyvien toimintamallien palkitseminen: esim. Kierrätyksen pelillistämiskokeilu
Tekniset ratkaisut ja järjestelmät:
- Korttelikohtaiset syväkeräyspisteet jätteille (myös toimitiloissa)
- Kaukokylmäratkaisun laajentaminen ympäristöystävällisenä ja vähähiilisenä jäähdytysratkaisuna
- Liikunta- ja tapahtumakeskus, joka toimii hyvinvoinnin innovaatioympäristönä ja resurssiviisaasti alueellisena väestönsuojana
- Adaptiivisen liikennevalojärjestelmän kokeileminen Savilahdentiellä ja Tasavallankadulla
Rekrytoinnit:
- Rakentamiskoordinaattori ja rakennusajan logistiikkasuunnittelu, joilla edistetään rakennustoiminnan vähähiilisyyttä ja rakennusaikaista viihtyisyyttä Savilahdessa
- Kehittämistoiminnan organisoiminen tehokkaammin kehitysasiantuntijatiimin avulla
Jatkohankkeet
- Datajalostamo- hanke, jossa kehitetään Kuopioon älykaupunkialusta. Tavoitteena on parantaa datan käytettävyyttä ja avata siten uusia TKI-mahdollisuuksia ja mahdollistaa uusien arkea helpottavien älyratkaisujen käyttöönottoa
- Vähähiilisyyttä ja liikenteen sujuvuutta edistävä sekä kestävien liikkumismuotojenkäyttöä Kuopion kaupunkiseudulla lisäävä Kuopion älykäs liikenneinfra -hanke
Lisätietoa: www.savilahti.com/smara