|
|
|
Hankekoodi: A72097
Hankkeen nimi: BIITTI - Yritystiimit Uudellamaalla
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1481499-6
Jakeluosoite: Lundinkatu 8
Puhelinnumero: 010 836 7700
Postinumero: 06100
Postitoimipaikka: Porvoo
WWW-osoite: http://www.posintra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPANEN TOPI JAAKKO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 708 2012
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
BIITTI -hanke monipuolistaa Uudenmaan elinkeinorakennetta ja synnyttää korkean lisäarvon liiketoimintaa kehittämällä kasvukykyisiä ja -haluisia yrityksiä kolmen eri profiiliteeman näkökulmista: uuden ajan digitaalisuus, innovatiiviset investoinnit sekä kehittyvät palvelu- ja tuotantoketjut. Hanke lisää kasvuyrityksiä Uudellamaalla, kehittää yrityspalveluekosysteemin toimintamallia alueen seuduille ja luo uuden konkreettisen kasvuyritysten palvelukonseptin.
Hankkeen toteuttajina toimivat kolme uusmaalaista kehitysyhtiötä, jotka palkkaavat kolme yhteistä työntekijää. Projektityöntekijät kokoavat Uudellemaalle yhteensä viisi yritysryhmää, joihin osallistuu yhteensä 60 - 85 yritystä kasvattamaan toimintaansa ja vahvistamaan korkean lisäarvon syntymistä. Rohkeasti ja innovatiivisesti toteutettava kehitysyhtiöiden yhteinen hanke vastaa avoimen kehitysympäristön kehittämishaasteeseen yhteisillä resursseilla.
Hankkeeseen osallistuvat yritykset muodostavat alueelliset Lähitiimit sekä kolmen kehittämisnäkökulman mukaan luokiteltavat Profiilitiimit. Moniulotteinen tiimitoiminta luo kasvua ja kansainvälistymistä hakeville yrityksille avoimen kehittämisalustan ja mahdollisuuden keskittyä oman kasvupolun rakentamiseen alueellisissa ja temaattisissa tiimeissä. Työ tehdään käyttäjälähtöisesti perustuen kehitysyhtiöiden osaamiseen ja osallistuvien yritysten tarpeisiin. Hanke muodostaa kehitysyhtiöiden resurssitehokkaan työtavan, jota tukevia ali- ja päähankkijoiden kehitysmenetelmiä ovat mm. Early Supplier Involvement (ESI) ja Supplier Innovation management (SIM).
Hankkeen kohdeyritysten liikevaihto on n. 1 - 3 M€, yrityksissä on kasvupotentiaalia uusille liiketoiminta-alueille ja markkinoille sekä kansainvälistymiseen ja ne käyttävät alihankintaa hyödyntäen toimittajaverkostoja. Toimialarajat ylittäen pidetään yllä innovaatioherkkyyttä ja löydetään korkean lisäarvon synnyttämiseksi uusia avauksia.
Hankkeen konkreettisina tuloksina:
- Pk-yritysten kasvukyky paranee ja edellytykset toimia kilpailukykyisesti kv -markkinoilla paranevat
- Pk-yritykset tekevät uusia liiketoiminta-avauksia, luovat uusia alihankintasuhteita ja yritysten työllistävyyspotentiaali paranee
- Uusia liiketoimintamalleja sovelletaan käytäntöön
- Yrityksiin syntyy uusia tuotteita ja palveluja hyödyntäen edistyksellistä teknologiaa
- Kansainvälisesti toimivien pk-yritysten määrä kasvaa lisäten vientituloja
- Uudellemaalle syntyy uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja pitkällä aikavälillä
- Konseptoidaan uusi kasvuyritysten hoitomalli kolmen kehittämisyhtiön ja niiden kumppaneiden yhteistyönä
Hanke muodostaa strategisen kokonaisuuden. Hanke toimii Uudellamaalla kasvuun ja korkean lisäarvon synnyttämiseen tähtäävän uusiutuvan yritystoiminnan tukemiseksi ja tuo yritykset ja kehitysyhtiöt avoimelle ja yhteiselle kehittämisalustalle (Uudenmaan aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia RIS3). Hanke vahvistaa pk-yrityksiä ja lisää henkilöresurssien tehokasta käyttöä tukemalla innovaatioita myös Itämeri -yhteistyössä, joka on Uudellemaalle olennaista (EU:n Itämeri -strategia; hyvinvoinnin lisääminen; prioriteettialue innovaatiot).
BIITTI -hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi 60 - 85 hanketoiminnan piiriin valittavaan uusmaalaiseen yritykseen, joissa arvioidaan olevan kasvupotentiaalia uusille liiketoiminta-alueille tai uusille markkinoille, myös kansainvälistymällä. Kasvupotentiaalin määrittelyssä keskitytään perusliiketoiminnan arvioinnin lisäksi liiketoimintamallin skaalautuvuuteen ja korkean lisäarvon potentiaaliin, ydintiimin osaamisen ja yrityksen kv-potentiaaliin. Hankkeen kohdeyritysten vuotuisen liikevaihdon tulee olla n. 1 - 3 M€, taloudellisen tilanteen kasvun mahdollistava ja lisäksi kohdeyritysten tulee käyttää alihankintaa tai hyödyntää toimittajaverkostoja. Edellä kuvatun kaltaisissa yrityksissä katsotaan olevan paras kasvupotentiaali jo toimivien yritysten joukossa.
Pääasiallisen kohderyhmän yritykset tulevat Itä-, Länsi- ja Keski-Uudenmaan seutujen (Lohjan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja KUUMA-seudut) erikoistumisprofiileissa tunnistetuilta kärkitoimialoilta (Uudenmaan aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia, sivu 22). Näitä toimialoja ovat esimerkiksi elintarvike- petrokemian-, kone- ja sähkölaiteteollisuus, erikoistuneista palveluista hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut sekä rakennustoiminta.
Kohderyhmästä valitaan kasvukykyiset, -haluiset ja motivoituneet asiakasyritykset, joiden kasvua kiihdyttämällä ja resilienssiä parantamalla voidaan saada paras vaikuttavuus hankkeen toimenpiteille. Yritysten toimialarajat ylittävällä Lähi- ja Profiilitiimien toiminnalla pidetään yllä innovaatioherkkyyttä. Laaja kohderyhmäajattelu tukee uusien entistä tehokkaampien ja monipuolisempien alihankintaketjujen ja logistiikkaratkaisujen syntymistä tähdäten korkean lisäarvon muodostumiseen.
BIITTI -hanke kohdistuu välillisesti pääasialliseksi kohderyhmäksi valittujen kasvuyritysten arvoketjujen toimittajiin ja alihankkijoihin. Ne ovat mukana kehittyvien tuotanto- ja palveluketjujen profiilitiimitoiminnassa, kun kehitystyötä tehdään yhdessä niiden kanssa hyödyntäen kehitysmenetelminä Early Supplier Involvement (ESI) ja toisaalta Supplier Innovation management (SIM) -toimintatapoja.
Start up -vaiheen yritykset ja nuoret yrittäjät voivat hankkeen välillisenä kohderyhmänä luoda uutta liiketoimintaa tulemalla profiilitiimitoiminnan kautta mukaan hankeyritysten toimittajaverkostoon tunnistettujen kasvukapeikkojen täyttäjinä ja liiketoimintamallin uudistajina esimerkiksi digitaalisissa ratkaisuissa tai teknologiaorientaatiossa. Toimittajaverkostoon linkitetään pääkaupunkiseudun start up -ekosysteemissä toimivia yrityksiä yhteistyössä PKS-yrityshautomoiden ja kiihdyttämöjen kanssa.
Hankkeen muina kohderyhminä ovat alueen kunnat ja kaupungit, joiden strategista tavoitetta elinkeinorakenteen monipuolistamisesta tuetaan uudenlaisen yrityskehitystyön myötä sekä kehittämisyhtiöiden kumppaniverkosto (Seudullisten yrityspalvelujen toimijaverkosto, joka osallistuu kasvupalveluiden tuotantoon sekä mm. potentiaaliset kasvuyritysten rahoittaja- ja sijoittajatahot).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 547 957
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 529 416
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 782 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 756 312
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan
Kunnat: Sipoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Tuusula, Myrskylä, Askola, Järvenpää, Lapinjärvi, Porvoo, Pornainen, Nurmijärvi, Hanko, Inkoo, Kerava, Raasepori, Siuntio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20, joihin työllistyvät naiset 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47.50, joihin työllistyvät naiset 6.00
Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| BIITTI -hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan kasvuyritysten valmennuksessa entistä paremmin huomioon. Hankkeessa kehitetään kasvuyritysten johtamista, jonka ansiosta mm. kestävän kehityksen periaatteet ja resurssitehokkuus otetaan entistä paremmin huomioon yritysten toiminnassa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Yritysten kasvun kehittämisessä huomioidaan ympäristön suojelu, joka osaltaan vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| BIITTI -hankkeella ei nähdä olevan vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| BIITTI -hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen, mutta seuraus toimenpiteistä vaikuttaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan eikä BIITTI -hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 6 |
| Hanketoimenpiteissä ja yritysten tuloskunnon kehittämisessä kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kuten sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtomuodot, jotka vaikuttavat hiilidioksidimäärien vähenemiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| BIITTI -hankkeella on merkittävä rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, joka on hankkeen kokonaistavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Kasvuyritykset kehittävät aineettomia tuotteita ja palveluita, mikäli kokevat sen oman kasvuohjelmansa mukaisesti keskeiseksi tavoitteeksi. Uuden ajan digitaalisuuden ja Kehittyvien tuotanto- ja palveluketjujen Profiiliryhmissä tämä näkökulma korostuu. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| BIITTI -hankkeessa toteutettavassa kasvuyritysten valmennuksessa huomioidaan liikkumisen ja logistiikan näkökulmat. Erityisesti palvelu- ja tuotantoketjuja kehittävässä Profiiliryhmässä liikkumisen ja logistiikan teema on keskeisesti esillä. Kehittyvissä tuotantoketjuissa tähdätään ratkaisuihin, jotka vähentävät turhaa liikkumista ja säästää aikaa ja energiaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Kehittyvä yritystoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia. Kasvuyritykset luovat työpaikkoja, työllistyminen vaikuttaa yksilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hanketoiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Yritysten kasvu avaa työllistymismahdollisuuksia tasapuolisesti miehille ja naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä kasvuyritysten tasalaatuisia kehittämispalveluja koko Uudenmaan alueella yrityksen sijainnista riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| BIITTI -hankkeen tiimityöskentely mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. BIITTI -hankkeen kulttuurikäsitteen alla tulee nähdä myös erilaiset yrityskulttuurit. Yritysten yhteinen tiimityöskentely sekä kehitysyhtiöiden yhteistoiminta rikastavat osallistujien käsitystä toistensa yrityskulttuureista ja toimintatavoista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| BIITTI -hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään yritysten ympäristöosaamista. | ||
BIITTI yritystiimit Uudellamaalla -hanke on ainutlaatuinen kolmen uusmaalaisen kehitysyhtiön yhteinen, rohkea ja kunnianhimoinen projekti, jonka missiona on vahvistaa Uudenmaan ja sen seutujen alue-elinvoimaa, vaurautta ja hyvinvointia. BIITTI -hankkeen tavoitteena oli uudistaa innovatiivisesti ja osallistavasti kasvuhaluisten yritysten kehittämispalveluita ja tarjota kasvua hakeville yrityksille pysyvä kehittämisalusta, jonka avulla toimintamallia voidaan jatkossa soveltaa Suomen eri alueilla yritysten liiketoiminnan kehittämisessä.
Mukaan haluttiin kaikkiaan yli 60 jo toimivaa kasvutahtoista pk-yritystä, joiden kanssa haluttiin tehdä kasvusuunnitelmat tulevan kasvun ja liiketoiminnan ohjenuoraksi. Lisäksi tavoitteena oli synnyttää 30 kansainvälistymissuunnitelmaa, joilla pureuduttaisiin uusille markkinoille, luoda 15 aidosti kansainvälistä kauppaa käyvää yritystä, synnyttää 12 innovatiivista kehityshanketta ja 4 uutta korkean lisäarvon alihankintayritystä.
Hanke onnistui saavuttamaan näistä useimmat tavoitteensa. Ensinnäkin saatiin kasvusuunnitteluun lähteneet yritykset arkisista kiireistään huolimatta muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta pysymään mukana koko vuoden kestäneen suunnittelurupeaman ajan. Toiseksi yritykset näkivät merkittävän arvon tällaisessa uudentyyppisessä kasvupalvelussa. Tehdyn otoksen mukaan reilusti yli 90 %:ia mukana olleista yrityksistä oli sitä mieltä, että heidän näkemyksensä yrityksen kasvun mahdollisuuksista kirkastui ja syntyi uusia kasvuideoita. Noin 75 % yrityksistä katsoi, että yrityskehittäjän antama kasvusuunnitteluapu vaikutti yrityksen toimintaan erittäin tai melko paljon. Yritykset olivat myös kokemuksensa perusteella vahvasti valmiit suosittelemaan sidosryhmilleen Biitti-hankkeessa synnytettyä kasvupalvelua. Ankaralla asiakastyytyväisyysmittarilla mitattuna Biitin kasvupalvelun NPS-suositteluluvuksi tuli +72, mikä edustaa vertailulukuna kaikkien Suomessa mitattujen alojen kärkeä (I.R.O. Research). Kolmanneksi yritysten kasvusuunnittelua tuettiin innostavilla kasvuvalmennuksilla ja ajankohtaisiin teemoihin paneutuvilla työpajoilla, joilla pyrittiin erityisesti herättelemään yrityksiä näkemään muuttuvassa maailmassa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Valmennukset saivat erinomaisen palautteen.
Yritysten kasvutahtoa osoittaa, että loppuun asti mukana olleet 65 yritystä käynnistivät kaikkiaan peräti 78 kasvua tukevaa investointihanketta, kun tavoite oli 12 investointihanketta. Hanke jäi määrällisistä tavoitteistaan hitusen kansainvälistymissuunnitelmien määrässä, joita toteutui tavoitteen 30 sijasta 29.
Mukana olevat yritykset tekivät kasvusuunnitelmansa 5-10 vuoden päähän, mutta silti tulokset olivat jo lyhyellä ajalla lupaavat, esimerkiksi tavoitteena ollut kasvuaktiivisuutta osoittava aloitetun uuden liiketoiminnan tavoite ylitettiin reilusti (140 %), uusia työpaikkoja tuli yli tavoitteen (238%) ja vähähiilisyyttä edistävien yritysten määrä ylittyi myös selvästi (260%).
Biitin tavoitteet ja tulokset 2016-2019
Tavoite (hakemusvaiheen arvio) Tulokset yhteensä Toteuma % Tavoitteesta
Pk-yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan 20 28 140
Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys 60 41 68
Vähähiilisyyttä edistävät yritykset 10 26 260
Uudet tuella aikaansaadut yritykset 4 2 50
naisten perustamia 2 0 0
Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä 20 47,5 238
joihin työllistyvät naiset 10 6 60
Ehkä tärkein tulos on kuitenkin se, että hankkeessa syntyi onnistuneesti asiakkaiden hyväksi kokema ja arvostama pk-yritysten kasvusuunnittelumalli, joka pohjautuu kasvun kartta-ajatusmalliin ja hyviksi havaittuihin liikkeenjohdon työkaluihin. Kasvusuunnittelumallissa mennään ulkoisen pistemäisen ja yksittäisen ongelmalähtöisen auttamisen sijaan rohkeasti yrityksen “sisälle” luomaan yritykselle käytännön kasvumallia asiakasyrityksen ja yrityskehittäjän yhteisissä kasvusuunnittelutapaamisissa. Lyhyesti sanottuna kasvusuunnittelussa asetetaan rohkea strateginen tavoite ja visio, analysoidaan markkinatilanne ja löydetään yritykselle uudet mahdolliset kasvupolut. Kasvusuunnittelumallista on kirjoitettu suunnittelua opastava työkirja ja tehty powerpointtiin kahdenkeskisissä tapaamisissa toimiva suunnittelupohja, jonka pohjalta työ etenee mallikkaasti. Lisäksi on autettu yrityksiä käynnistämään tunnistettuja kehitystoimenpiteitä ja etsitty tarvittaessa niihin tarvittavaa apua.
Kolme kehittämisyhtiötä onnistui hankkeessa hienolla tavalla sulauttamaan erilaiset yrityskulttuurinsa ja luomaan yhdessä uutta osaamispääomaa rakentamalla yhteisen pk-yritysten kasvusuunnittelumallin, jota nyt tullaan soveltamaan kunkin kehittämisyhtiön kasvupalveluissa. Hyvät kokemukset yhteistyöstä ovat johtaneet kahteen uuteen kehitysyhtiöiden yhteiseen yritysten kasvua tukevaan hankkeeseen, TUTKA- ja RECOIN-hankkeisiin.
Biitin erinomaiset asiakaskokemukset vahvistavat sitä, että tätä toimintamallia kannattaa vahvasti markkinoida suomalaisten kehittämisyhtiöiden verkostossa ja jalkauttaa sitä kautta heidän asiakkailleen. Kasvu on kansantaloutemme ja alueittemme hyvinvoinnin tae, siksi synnytimme kaksi käytännönläheistä kasvuopasta ja työkirjaa yrityksille nimeltään “Yrittäjän työkirja” ja “Valtaus - työkirja, joka auttaa kasvamaan” tukemaan kehittämisyritysten kasvutyöskentelyä asiakkaittensa kanssa.