|
|
|
Hankekoodi: A72005
Hankkeen nimi: Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä (Indika) - Investointihanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: PL 77
Puhelinnumero: 0295034222
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.gtk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SARALA PERTTI OLAVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusprofessori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295034222
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämä laiteinvestointiprojektihakemus täydentää kehittämishankkeen hakemusta 302575. Tässä haetaan rahoitusta maastokelpoisen, kannettavan röntgendifraktioanalysaattorin (portable X-ray difraction analyser eli pXRD) hankintaan.
Kriittiset mineraalien ja metallien omavaraisuuden lisääminen on luokiteltu EU:n ja Suomen mineraalistrategioissa erityiseksi painopistealueeksi. Euroopan pohjoisimmat osat ja erityisesti Suomi on todettu olevan kallioperältään lupaava alue uusien mineraaliesiintymien löytämiselle. Uusien esiintymien lisäksi myös vanhat kaivosalueet ovat potentiaalisia kriittisten metallien lähteitä ja tarjoavat mahdollisuuden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Kriittisten mineraalien etsintä erityisesti aiemmin jäätiköityneillä alueilla on kuitenkin uusi tutkimusala ja vaatii etsintämenetelmien kehittämistä. Näihin haetaan ratkaisua tässä ’Etsintämenetelmät Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä’ (Indika) -hankkeessa.
Tavoitteena on edistää erityisesti korkean teknologian tuotteiden valmistuksessa tarvittavien kriittisten mineraalien ja metallien tuotannon omavaraisuuden nostamista EU:n alueella ja erityisesti Suomessa. Tavoite on varmistaa korkean teknologian teollisuuden raaka-ainesaantia vähentämällä riippuvuutta EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Kriittisiä mineraaleja ovat: 1) mineraalit, joita käytetään sellaisenaan teollisuuden raaka-aineina (esim. lannoitteissa käytettävät boraatti ja fosfaattimineraalit sekä grafiitti ja magnesiitti) ja 2) mineraalit, joista saadaan erotettua teollisuuden tarvitsemia alkuaineita ja metalleja, kuten harvinaisia maametalleja (REE), antimonia, kobolttia, magnesiumia, niobia ja platinaryhmän metalleja (PGM). Jälkimmäisiä käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa, älytuotteissa, katalysaattoreissa ja akuissa. Kriittisten mineraalien omavaraisuuden nosto EU-alueella on lähitulevaisuudessa entistä merkittävämpää teknologiateollisuuden raaka-ainekysynnän kasvaessa.
Hankkeessa tutkitaan uusien indikaattorimineraalien automatisoituun tunnistamiseen ja geokemialliseen koostumukseen perustuvien tutkimusmenetelmien soveltuvuutta kriittisten mineraalien ja metallien etsintään. Hankkeessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja olemassa olevaa Pohjois-Suomen tutkimus- ja osaamisverkostoa sekä alan yrittäjien osaamista. Tavoitteena on uuden näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittäminen, joka lisää erityisesti kriittisten mineraalivarojen tutkimusmahdollisuuksia, edistää alalla toimivien organisaatioiden yhteistyötä ja PK-yritystoimintaa sekä luo edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle Pohjois-Suomessa. Hanke edistää kaivosalueiden uusiokäyttöä ja digitaalista tietojen keruuta ja hallintaa. Tutkimusmenetelmät ovat sovellettavissa sekä uusien esiintymien etsinnässä sekä vanhojen tai olemassa olevien kaivosalueiden kartoittamisessa.
Hankkeen tutkimuspartnereina ovat Geologian tutkimuskeskus, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta sekä yhteistyöosapuolina useita alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Hankkeen tuloksena syntyy vahva tieteellistä tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävä sekä alueen yritystoimintaa vahvistava tutkimusverkosto Pohjois-Suomeen. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä suoraan malminetsinnässä, kiertotalouden edistämisessä, tieteellisessä tutkimustoiminnassa ja yritysten osaamisen ja uusiin sovelluksiin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat päähankkeen partnerit ja indikaattorimineraalitutkimusta tekevät sidosryhmät.
Välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomessa malminetsintää ja tutkimusta tekevät organisaatito ja tahot. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös laitevalmistajat, jotka saavat käytännössä testattua tietoa eri laitteistojen toimivuudesta indikaattorimineraalitutkimuksessa sekä muu tiedeyhteisö, joka saa raportoinnin kautta tietoa hankkeen tuloksista ja saavat ideoita jatkotutkimushankkeisiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 59 322
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 322
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 86 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 84 745
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Kolari, Sodankylä, Ranua, Savukoski, Pelkosenniemi, Keminmaa, Rovaniemi, Kittilä, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uudenlaisia ratkaisuja kriittisten mineraalien etsintään huomioiden kiertotalouden näkökulma. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| EU:n omavaraisuuden nostaminen kriittisten mineraalien tuotannossa vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä, kun raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa kokonaan EU:n ulkopuolelta. Kiertotalouden lisäämisestä minraalituotannossa on myös merkittävää ilmastokuormitusta vähentää vaikutusta (materiaali on jo louhittu kertaalleen). Myös näytteiden kuljetustarve vähenee on-site-mittausmenetelmien käytön muyötä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeessa tutkittavat menetelmät sisältävät mahdollisuuden vanhojen jätealueiden hyötykäytölle mineraalituotannossa ja sillä on merkittävä kiertotaloutta lisäävä vaikutus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
-