|
|
|
Hankekoodi: A71960
Hankkeen nimi: Älykkäät Arktiset Rekat - investointihakemus
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Ilmatieteen laitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244664-7
Jakeluosoite: Tähteläntie 62
Puhelinnumero: 029 539 3005
Postinumero: 99600
Postitoimipaikka: Sodankylä
WWW-osoite: http://fmiarc.fmi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SUKUVAARA TIMO EERIK
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö, vanhempi tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405294977
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään reaaliajassa toimiva tarkka paikallinen tiesääinformaatio ja –ennuste valitulle tieosuudelle
Kevitsan ja Kemin välille (E75 tie). Informaatio tuotetaan hyödyntäen kaivosliikenteessä toimiviin rekkoihin integroitua
kitkamittaus- ja telematiikkajärjestelmää, joka tuottaa ajon aikaista tietoa keliolosuhteista. Tämä data kerätään
reaaliajassa, yhdistetään alueen tiesääasemien dataan sekä Ilmatieteen laitoksen tiesäätuotteisiin. Erityinen
ajoneuvopääte välittää reaaliaikaisen tarkan paikallissääinformaation suoraan ajoneuvoihin, ja liikenneturvallisuutta
etenkin talviolosuhteissa pystytään merkittävästi parantamaan. Testialustana toimiva Liikkuva Arktinen laboratorio
toimii ilmatieteen laitoksen älyliikenne- ja tiesääpalvelujen kehitystoiminnan keskeisenä elementtinä myös muussa
tutkimustoiminnassa.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kaikki ammatikseen Lapissa liikennöivät yritykset. Näistä mainittakoon muun muassa linja-auto ja linjaliikenneyritykset, tavaraliikenteen kuljetusyritykset, alkutuotannon kuljetusyritykset kuten kaivos- ja maitorekat, tienpitoon liittyvä ammattiliikenne lumiauroineen, pienammattiliikenne kuten taksit sekä myös pelastustoimintaan liittyvä ammattiliikenne kuten ambulanssit. Kaikkien mainittujen kohderyhmien edustajia on pyritty saamaan mukaan hankkeen yhteistyökumppaneiksi pilottikäyttäjien roolissa, jotta palveluja pystytään paremmin suuntaamaan juuri varsinaisten kohderyhmien tarpeiden mukaisiksi.
Hankkeen
yhteistyökumppaneiksi ovat lupautuneet lähtemään Baltic Bulk Oy, Valio Oy, Huiput Oy, Santa's Hotels Oy, Kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy, Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy, Pikakuljetus Rovaniemi Oy ja FQM Kevitsa Mining Oy. Kohderyhmän edustajien joukkoa täydennetään hankkeen alkuvaiheessa tarpeen mukaan.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat sitten kaikki muut tielläliikkujat, joita ei ole mainittu kohdassa 5.4. Siviililiikenne, samoin kuin tietysti myös kohdan 5.4 liikenne hyötyy hankkeen tuloksista eniten parantuneena liikenneturvallisuutena niin vähentyneinä onnettomuuksina kuin myös turvallisuuden tunteen tuoman varmuuden ja ajomukavuuden muodossa. Erityisryhmänä mainittakoon myös alueen matkailu, ja sille tarjottavat palvelut. Tarkoitus on tuoda hankkeen palveluja esille myös alueen matkailuyrityksissä, jolloin yritykset voivat nostaa omaa profiiliaan välillisesti liikenneturvallisuuden sektorilla. Myös matkailuyritysten edustajia on pyritty saamaan mukaan hankkeen yhteistyökumppaneiksi pilottikäyttäjien roolissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 42 420
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 31 910
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 60 600
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 45 586
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Pohjois-Lapin
Kunnat: Sodankylä, Keminmaa, Rovaniemi, Tervola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Sujuva liikenne tuo marginaalista parannusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Sujuva liikenne tuo marginaalista parannusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Sujuva liikenne tuo marginaalista parannusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 7 |
| Sujuva liikenne tuo parempien yhteyksien kautta etenkin kuljetusliikenteeseen kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Sääpalvelut monistettavissa jopa valtakunnallisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 9 |
| Tarkat liikennesäätiedot parantavat liikkumista ja logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Sujuva liikenne tuo marginaalista parannusta, yritystoiminnan kehittymisen kautta merkittävämpää vaikutusta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Syrjäseutujen asukkaat yhdenvertaisempia kun sujuvat liikenneyhteydet aina tarjolla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Sääolosuhteiden parempi tuntemus johtaa myös ympäristöosaamisen kehittymiseen. | ||
-