|
|
|
Hankekoodi: A71931
Hankkeen nimi: Uutta liiketoimintaa ja kestävää kasvua - LUO Next Step
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: 036461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anttila Milla
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0509111343
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uutta liiketoimintaa ja kestävää kasvua - LUO Next Step
Toteutusaika: 1.8.2016 – 30.06.2019 (35 kk)
Hankkeen päätoteuttaja on HAMK. Osatoteuttajia ovat Luonnonvarakeskus Luke ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema sekä Suomen ympäristöopisto Sykli.
Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, jotka haluavat kehittää uutta liiketoimintaa ja uusia toimintatapoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä LUO-verkoston koulutus-tutkimustoimijat. Toiminta-alueena ovat erityisesti Hämeenlinnan,Riihimäen ja Forssan seutukunnat
Hankkeen tavoitteena on oppimis- ja tutkimusympäristöjen yhteiskehittäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen bio-/kiertotaloustoimintaympäristössä. Hankkeen kautta
• vahvistetaan pk-sektorin bio- ja kiertotalousyrittäjyyttä Kanta-Hämeen alueella.
• luodaan toimintamalli koulutus-tutkimus-yritysyhteistyölle.
• Toimintamalli on sovellettavissa kansalliseen koulutus- ja tutkimusverkostoon
• kehitetään yhdessä yritysten kanssa oppimis-tutkimusympäristöjä (innovaatio- ja oppimisympäristöt).
• testataan innovaatio ja kokeiluympäristöjä kokeilujen avulla, joihin osallistuu yhteensä 10 yritystä.
• luodaan kokonaiskuva eloperäisistä materiaalivirroista ja niiden kierrätyksen nykytilasta alueella kartoittamalla 10 yrityksen materiaalivirrat ja niiden yhteydet.
• kehitetään uusia kiertotaloutta edistäviä verkostoja ja toimintatapoja alueelle.
• luodaan valmiudet uudenlaiselle ja joustavalle ympäristövaikutusten arvioinnille. Kehitystyön ytimenä on uuden sensorin kehittäminen/valmistaminen koulutus-tutkimus-yritysyhteistyönä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, jotka haluavat kehittää uutta liiketoimintaa ja uusia toimintatapoja bio- ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sekä LUO-verkoston koulutus-tutkimustoimijat. Toiminta-alueena ovat erityisesti Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut.
Hankkeessa toteutettavat kokeilut tuottavat lisäksi uutta tietoa päättäjille mm. lainsäädäntöön ja muuhun yhteiskunnalliseen ohjaukseen liittyvistä muutostarpeista, joita tarvitaan siirtymisessä kierto- ja biotalouteen. Tällainen muutostarve kohdistuu mm. yritystukiin, joita tarvitaan sivuvirtojen hyödyntämisen vaatimissa yritystoiminnan uudelleen järjestelyissä tai uusissa yritysten energiaratkaisuissa. Esimerkiksi jätelämmön hyödyntäminen on usein yritykselle kustannus, mutta yhteiskunnalle tärkeä askel mm. työssä ilmastomuutosta vastaan. Tarvitaan tukijärjestelmiä, joilla yritykset saadaan tekemään tarvittavat muutokset jätelämmön käyttöönottoon
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 332 654
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 307 645
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 219
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 439 492
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen
Kunnat: Riihimäki, Jokioinen, Hausjärvi, Tammela, Ypäjä, Loppi, Hämeenlinna, Janakkala, Hattula, Forssa, Humppila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Hanke peurustuu luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen edistämällä kiertotaloutta. Hankkeessa haetaan ratkaisuja, joiden avulla luonnonvaroja pystytään hyödyntämään alueellisesti, jätettä syntyy mahdollisemman vähän ja luonnonvarojen eri komponentit (arvojakeet) tulevat maksimaaliseen hyötykäyttöön | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 9 |
| Kiertotalouteen tukeutumalla haetaan mm. teknologisia, energiaa säästäviä ratkaisuja, joilla kaikilla on imastomuuutosta välillisesti tai välittömästi vähentävä vaikutus. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 8 |
| Hanke hakee ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen monipuoliseen ja kestävään käyttöön. Kestävän kehityksen ratkaisut pitkällä tähtäimellä edistävät luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 8 |
| Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ja yritystoiminta tehostavat materiaalivirtoja ja vähentävät maaperään tai ilmaan joutuvien jätteiden ja haitallisten aineiden määrää. Jätevesien määrä vähenee. Kestävä kasvu perustuu ratkaisuihin, joilla turvataan pinta- ja pohjavesien, maaperän ja ilman puhtaus. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 8 |
| Kestävä kasvu ja siihen perustuva yritystoiminta turvaa luonnon säilymistä ja sitä kautta varmistaa myös Natura 2000 ohjelmaan sisällytettyjen alueiden säilymisen sekä laajemminkin muiden arvokkaiden luontokohteiden säilymisen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet ja sen tuottama osaaminen tehostavat materiaalien käyttöä ja kierrätystä sekä vähentävät jätteden syntymistä. Sivuvirtojen hyödyntäminen uudessa liiketoiminnassa monipuolistaa materiaalien käyttöä. Vaikutukset voivat olla nopeita, mutta ennenkaikkea pitkän aikavälin kestäviä vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on biomassojen sivuvirtojen hyödyntämisasteen parantaminen sekä niiden hyödyntäminen viime vaiheessa energiaksi. Kestävä kasvu edellyttää luopumista fossiilisista energialäheistä. Tässä hankkeen esille nostamat biojätevirrat ovat merkittävässä asemassa pitkällä aikavälillä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen tuloksena syntyy ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa, joka perustuu kierto- ja biotalouteen. Hanke edistää elinkeinojen ja elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Tieto- ja osaamispohjainen pääoma sekä uuden tiedon hyödynnettävyys lisääntyvät hankkeen aikana. Luodaan mahdollisuuksia erilaisten osaajien yhteistyölle ja edistetään näin uusien innovaatioiden kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Hankkeen tuloksena syntyvä toimintamalli edistää kiertotalouteen peustuvaa yhteiskuntarakennetta ja liikkumisen tarvetta vähentävien digitaalisten ratkaisujen käyttönottoa. Kiertotalous tehostaa materiaalien kiertoa ja logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 10 |
| Kestävä kasvu ja luonnonvarojen kestävä käyttö hidastavat ilmaston muutosta ja ympäristöön kohdistuvaa rasitusta ja sitä kautta hanke tukee hyvinvoinnin edistämistä. Pitkällä aikavälillä siirtyiminen kestävään kasvuun on edellytys hyvinvoinnille. Kiertotalous vähentää ympäristön kantokykyyn kohdistuvia paineita, saastumista ja muita ympäristöongelmia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hanke perustuu kestävään kasvuun ja kestävään kehitykseen, jolla on myös kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 8 |
| Hanke perustuu kestävään kasvuun ja kestävään kehitykseen, jolla on myös kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 8 |
| Kiertotalous mahdollistaa kultuuriympäristöjen ylläpidon tarjoamalla kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja mm. niiden kunnostukseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 9 |
| Hanke edistää ympäristöosaamista ja - tietoisuutta alueen toimijoiden ja yritysten parissa tehostamalla uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, materiaalien kierrättämistä ja energiatehokkuutta. Luomalla kysyntää kestäville tuotteille kuluttajien ympäristötietoisuutta vahvistetaan. Kierto- ja biotalous perustuu vahvalle ympäristöosaamiselle, joka tulee huomioida mm. koulutuksessa | ||
Hankkeen tavoitteena oli lisätä Hämeen luonnonvara-alan asiantuntijaverkoston ( LUO-verkosto) yhteistyötä yritysten kanssa ja viedä toiminta käytäntöön kokeilujen avulla. Kehittämistarve oli tunnistettu LUO-verkostossa aiemmin laaditussa selvityksestä seuraavista kehitysaskeleista verkoston toiminnassa. Hankkeen tavoitteena oli yhteistoiminnan piloteissa rakentaa ratkaisuja kestävän kasvun vauhdittamiseksi sekä uuden bio- ja luonnonvaratalouden liiketoiminnan synnyttämiseksi alueelle. Kehityssuunnaksi tunnistettiin yritysyhteistyön lisääminen ja uuden liiketoiminnan syntymisen edistäminen.
Hankkeen toimenpiteet jakaantuivat kolmeen työpakettiin: TP 1 Uuden liiketoiminnan kehittäminen: case elintarvikealan yritykset, TP 2 Uuden
liiketoiminnan kehittäminen: case ympäristöliiketoiminta ja TP 3 Toimintamalli luonnonvara-alan valtakunnalliselle koulutus-, tutkimus- ja yritysyhteistyölle. Hankkeen päätoteuttajana toimi HAMK ja osatoteuttajina Luke, Lammin biologinen asema sekä SYKLI.
Hankkeen läpileikkaavana kehittämistarpeena on ollut toimintamallin luominen koulutus-tutkimus-yritysyhteistyölle. Hankkeen keskeisinä toimina toteutettiin monien toimien kautta:
- Toimintamallin kehittymistä kuvataan monitieteisesti hankkeen ”Biotalouden opettajat työelämälähtöisen oppimisen rakentajina” työkirja-julkaisussa, joka kuvaa yhteistyötä laajasti eri kohderyhmissä.
- Forssassa käynnistynyt kummiyritys-yhteistyö, joka onnistui juurtumaan toimintamalliksi ja jatkuu hankkeen päätyttyä. Kummiyritys-yhteistyötä kuvataan laajemmin työkirja julkaisussa
- FoodPilot-koehalli Jokioisille. FoodPilot tarjoaa monipuoliset ja innovatiivisesti hyödynnettävät prosessilaitteet muun muassa kasvis-, marja- ja meijerisektorille. Yrityksille pilottimittakaavan testaus vähentää varsinaiseen tuotantoon siirtymiseen liittyviä riskejä.
- Ympäristömonitoroinnin ja ympäristövaikutusten seurannan tarpeeseen kehitetyt sameussensorit.
- Materiaalivirtakartoituksia Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla sekä kestävän kehityksen kartoitus.
- Kartoitus Riihimäen biojätevirroista.
- Innovaatioiden tukemista innovaatiopäivän ja porkkanasaippua-innovaatioprojektin läpiviemisen kautta.
- LUO verkoston kehittämistä ja kasvattamista esimerkiksi Forssan alueella elintarvike-alan toimijoiden klusterin avulla.
- Tutkimusympäristön ja tuotekehityksen kehittämistä, esim. suomalaisten humalalajikkeiden arviointia osana Luken suurempaa tutkimuskokonaisuutta, Ideal Grain Oy:n kanssa tehty tuotekehitysprojekti, jossa testattiin mäskin käyttöä Falafel-pullissa sekä osana Jokioisten tutkimusympäristön kehittämistä kehitettiin tutkimuskärkenä hyönteislaboratorio ”InsectLab”:n toimintaa.
- Opetus-yritysyhteistyön rakentamista.
- Monia tapahtumia sekä viestintää.
Uuden liiketoiminnan synnyttäminen bio-ja kiertotalouden toimintaympäristössä oli hankkeen kunnianhimoinen ja haastava tavoite. Hankkeen kautta välitettiin useissa tapahtumissa tietoa kiertotalouden mahdollisuuksista ja asiantuntijuudesta, jota verkosto tämän liiketoiminnan kehittämiseen tarjoaa. Hankkeen aikana huomattiin, että useissa yrityksissä toimitaan jo kiertotalouden periaatteiden mukaisesti - tätä ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta omassa toiminnassa. Myös haasteet resurssoinnissa, lainsäädännössä ja edelleen myös tiedonsaannissa haastavat uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Yritysten mukaansaaminen kokeiluihin on haastavaa ja on edelleen panostettava yhteistyön kehittämiseen yrityslähtöisesti.