|
|
|
Hankekoodi: A71928
Hankkeen nimi: Corporate Start-up Co-Creation
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2016 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0201256-6
Jakeluosoite: PL 20, Unioninkatu 28 A, 3. krs.
Puhelinnumero: 093101691
Postinumero: 00099
Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki
WWW-osoite: http://www.hel.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEHTOVAARA ANNA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405164967
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Corporate Start-up Co-Creation, Cup-hankkeen kohderyhmänä ovat Uudenmaan osaamisintensiiviset, innovoivat ja nopean kasvupotentiaalin omaavat pienet ja keskisuuret yritykset. Hankkeessa luodaan uusi yritysyhteisö ja uusia yritysyhteistyön toimintamalleja. Yritysyhteisössä kohderyhmälle tarjotaan monipuolisia palveluja sekä toimintaympäristö, joka parantaa yritysyhteistyön ja kasvun edellytyksiä. Kasvuryitykset varmistavat kansainvälistyessään alueen kuntien elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä parantavat alueen kilpailukykyä ja lisäävät alueen houkuttelevuutta tki-rahoituksen ja inveistointien suhteen.
Cup-hankkeen kautta tuodaan kaikki kansalliset ja kansainväliset avaintoimijat yhteen. Hankkeessa luodaan syntyville ja kasvaville pk-yrityksille kiihdyttämö- ja muita palveluita yhdistämällä julkisia ja yksityisiä tahoja samaan yhteisöön ja toimintaympäristöön. Ilmeeltään ja hengeltään selkeästi tunnistettava paikka yhdistää tehokkaasti ja epämuodollisesti pienet ja keskisuuret kasvuyritykset, yrityskiihdyttämöosaajat, suuret kansainväliset yritykset sekä rahoittajat avoimeen yhteistyöhön. Yhteisössä mahdollistetaan eri toimialojen törmäykset ja niistä syntyvät yllättävät ja monialaiset kumppanuudet ja innovaatiot. Monialaisuus tukee myös alueellisen erikoistumisen strategian (RIS3) toteuttamista mahdollistamalla kärkialojen kehittämisen uusien toimintamallien avulla. Yhteisöön sitoutetaan hankkeen alkuvaiheessa 200-300 yritystä sekä 2-3 yrityskiihdyttämöä.
Toteuttamista varten haetaan rahoitusta kolmen yhteisövastaavan palkkaamiseen. Yhteisövastaavien päätehtävä on testata, arvioida, kehittää ja vakiinnuttaa uusia toimintamalleja, joiden avulla syntyy uudenlaisen yritysyhteisön kestävä kehityspolku Uudenmaan alueella.
Yhteisövastaavat keskittyvät osaamisintensiivisiin, innovoiviin ja nopean kasvupotentiaalin omaaviin pk-yrityksiin ja näiden kehittämiseen ja kasvuun liittyviin uusiin toimintamalleihin. Lisäksi jokaisella yhteisövastaavalla on oma vastuualue:
1. Suuret kansainväliset yritykset
2. Start-up-yritykset ja yrittäjiksi aikovat
3. Kokonaisvaltaiset toimintaympäristön ratkaisut
Hankkeen päätoimipaikka on Helsingissä sijaitseva entisen Marian sairaalan alue. Toiminta avataan koko Uudenmaan yrityspalveluekosysteemille ja kasvuyrityskentälle. Marian alueen saavutettavuus on sekä maakunnan kannalta että kansainvälisesti erinomainen, lisäksi alueen nykytilanne vapaana ja merkittävänä keskeisenä kohteena tarjoaa ainutlaatuista paikkaa monipuolisille ja kasvaville pk-yrityksille. Maria alueelle luodaan uudelle yritysyhteisölle yhteinen toimintaympäristö yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille sekä yhteisrahoitteisille ratkaisuille. Yritysyhteisön toimintaympäristö koostuu virtuaalisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ratkaisuista.
Yhteisövastaavien toimintaan kuuluu erityisesti kohderyhmänä olevien pk-yritysten alueellisen yhteisön rakentaminen sekä näiden kasvun ja törmäyttämisen edistäminen kaikin keinoin. Yhteisössä yritykset tukevat myös toisiaan sekä voivat yhdistää voimansa ja luoda uutta yhdessä. Yhteisön avulla löytyy monipuolisempia ja kansainvälisempiä kumppaneita. Yhteisövastaavat rakentavat taloudellisesti kestäviä eri vaiheiden ja alojen yrityskiihdyttämöiden ja julkisten yrityspalveluiden kokonaisuuksia. Tämän avulla varmistetaan kohderyhmän kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua ja uuden liiketoiminnan syntyä.
Cup-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
1. Uudenmaan osaamisintensiiviset ja nopean kasvupotentiaalin omaavat pk-yritykset.
2. Kansainvälisesti toimivat suuret yritykset
3. Yrityskehittämisen yhteisöllisiä palveluita ja ratkaisuja tarjoavat yritykset kuten kiihdyttämöt, kehittämisyhtiöt ja fasilitaattorit
4. Rahoitusta tarjoavat yritykset
5. Yrittäjiksi aikovat tahot
Cup-hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
1. Julkisen sektorin yrityspalveluita tarjoavat tahot
2. Julkishallinnon toimijat ja päättäjät
3. Tutkimusorganisaatiot
4. Loppukäyttäjät
5. Kolmannen sektorin yhteisöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 993
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 307 980
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 522 847
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 439 971
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Kauniainen, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20, joihin työllistyvät naiset 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 143.00, joihin työllistyvät naiset 39.00
Suunniteltu: 20, joista naisten perustamia 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Yritysyhteisö perustuu jaettujen resurssien käyttöön, joka osaltaan edistävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Skaalautuessaan yhteisöllisyyteen perustuvien toimintamallien välilliset vaikutukset ovat merkittäviä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Elinkeinorakenteen monipuolistumisen avulla ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vaikutukset vähenevät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin eikä maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 6 |
| Yritysyhteisö perustuu jaettujen resurssien käyttöön, joka osaltaan vähentävät materiaalien tarvetta ja jätteiden syntyä. Pk-kasvuyritysten toimialat ovat suurella todennäköisyydellä kestävän kehityksen mukaisia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Pk-kasvuyritysten toimialat ovat suurella todennäköisyydellä kestävän kehityksen mukaisia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen päätavoite edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tukemalla pk-yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Pk-kasvuyritysten toimialat ovat suurella todennäköisyydellä kestävän kehityksen mukaisia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Keskittämällä pk-kasvuyritystoimintaa yhteen hyvin saavutettavaan paikkaan hanke edistää kestävää liikkumista. Pk-kasvuyritysten toimialat ovat suurella todennäköisyydellä kestävän kehityksen mukaisia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 7 |
| Hanke edistää ensisijaisesti työllistymistä sekä avoimuuden kautta tiedon saatavuutta. Yhteisön rakentamisen avulla edistetään hyvinvointia osallisuuden kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Hanke edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä tasa-arvoisesti. Hanke ei välittömästi edistä tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 7 |
| Hanke edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä yhdenvertaisesti. Kansainvälinen toimintaympäristö tukee monikulttuurisuutta ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 6 |
| Hankkeen ensisijainen vaikutus kulttuuriympäristöön syntyy kehitettävän vanhojen rakennusten uusien käyttötarkoitusten ja -tapojen kautta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa ei varsinaisesti kehitetä ympäristöosaamista. Pk-kasvuyritysten toiminta on suurella todennäköisyydellä ympäristöosaamisen toimialoilla. | ||
Corporate Start-up Co-creation -hankkeen tuloksena syntyi Maria 01 -yritysyhteisö Uudenmaan alueen, ja laajemmin koko Suomen, kasvuyritysekosysteemin keskuspaikaksi ja kansainväliseksi vetonaulaksi.
Yhteisön luonnin tarkoituksena oli luoda Uudellemaalle Euroopan paras uuden liiketoiminnan kasvuyritysyhteisö. Hankkeen aikana käynnistettiin ja kasattiin yhteisö ja luotiin toimintamalleja yhteisön yritysten kasvun kiihdyttämiseksi sekä kehitettiin yhteisön toimintaympäristöä.
Hankkeen aikana kehitettiin ja kokeiltiin eri tyyppisiä yhteisökehittämisen toimintamalleja. Hankkeessa pilotoitiin erilaisia tapahtuma- ja toimintakonsepteja sekä luotiin ja kehitettiin tilaratkaisuja yhteisön tarpeisiin. Järjestettiin ja autettiin yhteisöä järjestämään niin kasvuyrityksille kohdennettuja toimialatapahtumia ja tiettyyn osaamisalueeseen keskittyviä asiantuntijatapahtumia kuin avoimia yleisötapahtumia osaajien ja yritysten törmäyttämiseksi sekä yhteisön ja sen yritysten tunnettuuden lisäämiseksi. Lisäksi fasilitoitiin kasvuyritysten ja suuryritysten törmäyttämistä ja niiden välistä interaktiota. Hankkeessa luotiin joustavia ja monipuolisia toimintaympäristön ratkaisuja luomalla erilaisia jäsenyysmalleja kasvuyrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Hankkeessa myös luotiin ja kehitettiin yritysyhteisön yhteisiä tiloja ja jaettujen resurssien konsepteja käytössä olevien resurssien maksimoimiseksi.
Maria 01 -yhteisön toimintaympäristö rakentui vanhan Marian sairaalan alueelle Helsingin Kamppiin. Hankkeen avulla saatiin uusiokäytettyä ja herätettyä kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen käytöstä poistuneet rakennukset uudestaan eloon.
Hankkeen päättyessä yhteisön tiloissa toimipaikkaansa piti 95 kasvuyritystä, 11 kasvuyrityksien kasvua tukevaa pääomasijoittajaa, neljä yrityskiihdyttämöä sekä lisäksi muita kasvuyritysekosysteemin toimijoita, kuten suuryrityskumppaneita, tapahtumanjärjestäjiä sekä toimialayhteisöjä. Yhteensä keskittymän tiloissa hankkeen päättyessä työskenteli 740 ihmistä. Hankkeen aikana keskittymän tiloissa järjestettiin yli 400 tapahtumaa sekä yhteisön tiloissa vieraili yli 30 000 ihmistä Suomesta ja ulkomailta.
Yhteisöä markkinoitiin kotimaassa ja kansainvälisesti tapahtumissa ja tekemällä yhteistyötä eri kasvuyritysyhteisöjen ja -toimijoiden kanssa Pohjoismaissa. Markkinoinnin keskiössä olivat yhteisön yritykset ja sillä pyrittiin edistämään yritysten kansainvälistymistä ja kasvua.
Hankkeen päätyttyä yhteisö jatkaa olemassaoloaan ja kasvuaan. Maria 01 -yritysyhteisö on käynnistänyt yhteisön toimintaympäristöä ympäröivän kampusalueen kehittämisen Euroopan johtavaksi kasvuyritys- ja teknologiakampukseksi. Maria 01 -keskittymän yhteyteen aukesi hankkeen loppuvaiheessa pelialan kasvuyrityksiin keskittynyt Games Factory -yhteisö ja kampusalueen kehittämistä varten on käynnistetty Helsingin kaupungin toimesta Campus Maria -hanke. Marian sairaalan alueen yhteisön kehittäminen on yksi Helsingin kaupungin strategisista kärkihankkeista.
Hankkeen resurssit käytettiin yhteisön toimintaa kehittävien yhteisövastaavien palkkaamiseen sekä tapahtumien järjestämiseen. Hankkeen aikana opittiin, että yhteisövastaavien läsnäololla sekä yritysten henkilökohtaisella tuntemisella ja suhteen luomisella on ensiarvoisen tärkeä rooli tämänkaltaisen yhteisön kehittämisessä.