|
|
|
Hankekoodi: A71822
Hankkeen nimi: EcoDesign-keskus
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11
Puhelinnumero: 020 7986000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Lakotieva
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuotteiden ekosuunnittelua ohjaa ekosuunnittelulaki, joka koskee kaikkia energiaan liittyvien tuotteiden suunnittelua ja energiamerkintää. Lain tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä, energiatehokkuutta ja suojella ympäristöä. EU on asettanut tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset ekosuunnittelun osalta.
EcoDesign-keskus -hankkeen tarkoituksena on luoda alueellinen käsitys Lapissa ekosuunnittelun laista ja sen asettamista vaatimuksista yleisesti ja eri tuoteryhmissä, sekä tuottaa suunnitelma toiminnan laajentamiseksi Lapissa. Tavoitteena on perustaa EcoDesign-keskus, joka tuottaa Lapissa yksikkönä, tai verkostomallisesti, mm. ekosuunnittelupalvelua ja -tietoisuutta ja muita elinkaaripalveluita.
Hankkeessa tavoitellut tulokset:
1) Rakennettuna ekosuunnitteluun liittyvät verkostot yleisesti sekä tuoteryhmäkohtaisesti, jotta saadaan aikaiseksi vuoropuhelua, yhteistyökumppaneita, merkittäviä kontakteja ja uusinta tietoa alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla. Vuoropuhelu tuo samalla tietoisuutta aiheesta yritysten piirissä.
2) Selvitettynä ekosuunnitteluun liittyvät taustat, tarpeet ja tulevaisuuden suunnat, eli kaikki ulkoiset tekijät laaja-alaisesti joilla on vaikutuksia toiminnan laajentamiseen Lapissa
3) Lappilaiset yritykset ovat tietoisia ekosuunnittelun suuntauksista ja valituista tuoteryhmäkohtaisista vaatimuksista
4) Selvitettynä Lapin ammattikorkeakoulun (ja yhteistyöverkostojen) valmiudet ekosuunnittelutoimintaan sekä testaus- ja tarkastuslaitostoimintaan Lapin ammattikorkeakoulussa
5) Selvitettynä tarkemmat ekosuunnittelun vaatimukset valituissa tuoteryhmissä
6) Pilotoituna ekosuunnittelukäytänteitä valituissa tuoteryhmissä
7) Luotuna suunnitelma toiminnan laajentamisesta EcoDesign-keskus –tavoitteen pohjalta
Hanke kohdentuu välittömästi Lapin ammattikorkeakouluun sekä lappilaisiin yrityksiin, jotka ovat ekosuunnittelun piirissä. Lapin AMK saa hankittua verkostot ja osaamista ekosuunnitteluun liittyen ja yritykset saavat tietoa ekosuunnittelusta ja voivat avata myös keskinäistä keskustelua aiheesta. Hankkeessa ei tehdä yritysten tuotekehitystä - ekosuunnittelun pilotointi ja siihen liittyvä testaus tehdään sillä tasolla että se palvelee osaamisen kehittymistä, mutta ei anna yrityksille välitöntä kilpailuetua tai uusia tuotteita/palveluita.
Lapin ammattikorkeakoulun osalta hankkeesta hyötyvät sekä henkilökunta että opiskelijat. Henkilökunta hyötyy suoranaisesti osaamisen kehittymisestä liittyen uusiin, vähähiilisiin ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa. Opiskelijat pääsevät mukaan projektiin ja heille annetaan mahdollisuus tutustua ekosuunnitteluun ja viedä sitä yrityksiin käytännön tasolla esimerkiksi opinnäytetöinä.
Välillisesti hanke hyödyttää viranomaisia, jotka vastaavat ekosuunnittelun toimeenpanosta ja jotka toimivat siihen liittyvissä verkostoissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 097
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 657
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 164 129
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 154 208
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Itä-Lapin
Kunnat: Rovaniemi, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 6 |
| Projekti on luonteeltaan verkoston luomista ja kapasiteetin rakentamista, jolloin välittömät vaikutukset voivat realisoitua yritysten tunnistettua ekosuunnittelun periaatteet ja sovellettua ne käytäntöön. Välillisesti projektilla voi olla merkittäviä pitkän tähtäimen vaikutuksia luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouteen Lapissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella voidaan vaikuttaa toimintoihin, jotka isossa mittakaavassa hidastavat ilmastonmuutosta, mutta sillä ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Kestävien ratkaisujen suosiminen tuotteiden elinkaaren aikana edistää ympäristönsuojelua ja sitä myötä myös luonnon monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Ekosuunnittelulla tähdätään ko. ekologisiin vaikutuksiin vahvasti pitkällä aikavälillä, joten hankkeella tulee olemaan välillisiä vaikutuksia tällä osa-alueella | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaisesti arvioitavissa olevia vaikutuksia Natura 2000-kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| EcoDesign-direktiivin vaikutusten alla olevilla yrityksillä on oltava ekologinen profiili, joka kattaa energiaan liittyvien tuotteiden panokset ja tuotokset (materiaalit, päästöt, jätteet), jotka liittyvät tuotteisiin sen koko elinkaaren aikana. Tämä asettaa paineta materiaalien ja jätteiden suhteen ja suosii kiertotalouden ratkaisuja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Ekosuunnittelussa otetaan myös huomioon tuotteiden valmistuksessa ja niiden käytön aikana kulutettu energia ja energianlähde. Uusiutuvia energianlähteitä suosimalla valmistusvaiheessa ja käytön aikana, tuotteista saadaan ekologisesti kestävämpiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 6 |
| Hankkeella vastataan nimenomaisesti paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukykyyn globaalissa maailmassa ja Suomen Lapissa, joka on osa EU:ta ja jota koskevat EU-tason päätökset yritysten tuotteiden suhteen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 2 |
| Ekosuunnittelu mahdollistaa uuden asiantuntijuuden kehittämisen ja myös aineettomien palveluiden luomisen luoden mahdollisuuksia myös opiskelijoille uuteen yritystoimintaan | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Logistiikka on yksi osa tuotteen ekologista profiilia ja yritysten tulee huomioida se jo suunnitteluvaiheessa. Ekosuunnittelun piirissa eivät kuitenkaan ole ajoneuvot. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Hankkeella voidaan nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstön, opiskelijoiden sekä Lapin alueen yritysten ympäristöosaamiseen. | ||
EcoDesign-keskus hankkeen tavoitteet saavutettiin projektisuunnitelman mukaisesti. Toteutus on hankesuunnitelman mukainen, ja toimenpiteissä on otettu huomioon toimintaympäristössä sekä kansallisessa ja EU-sääntelyissä tapahtuneet muutokset.
Ekosuunnittelulaki määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. Tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja tuotteen elinkaariajattelun integrointi jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Lisäksi tuoteryhmäkohtaisilla täytäntöönpano määräyksillä ohjeistetaan tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset laajemmin koko toimintaympäristö huomioiden.
Hankkeen toteutuksessa on pyritty avaamaan puitedirektiivin ja sen nojalla säädettyjen ryhmäkohtaisten täytäntöönpanotoimenpiteiden vaatimuksia yritysten tuotannolliseen toimintaan (tuotekehitykseen) sekä laajemmin ympäristönäkökohtien huomioimiseen liiketoimintamalleja kehitettäessä. Hankkeessa selvitettiin ekosuunnitteluun liittyvät vaatimukset ja kehityssuunnat yleisesti ja laajemmin eri tuoteryhmissä ekosuunnittelutoiminnan laajentamiseksi Lapin ammattikorkeakoulussa. Tavoitteena oli edistää energiatehokkaiden ja vähähiilisten ratkaisujen osaamista, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa mahdollisena EcoDesing –keskuksena. Keskittymään sijoittuisi asiantuntijuus, tilat ja laitteet ekosuunnittelulle ja siihen liittyvälle tarkastustoiminnalle. Hankkeessa toteutetussa toimintakäsikirjassa on arvioitu ja määritelty SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 standardin mukainen laboratoriotoiminta. Laboratorion toiminta-ajatukseen sisältyisi jatkossa myös EcoDesing- keskukselle määritellyt tehtävät.
Hankkeen ekosuunnittelun piloteissa valmisteltiin standardinmukaista (SFS-EN ISO/IEC 17025:2017) testaus/mittaus ympäristöä ekologisen profiilin määrittämiseksi. Toiminnan sisäisiä prosesseja arvioitiin standardin SFS-EN 16825:2016 (testausprotokolla/kylmälaitteet) mukaan tuotteen energiakulutus/ energiatehokkuusindeksi. Arvioinnissa ja määrittelyssä tarkasteltiin erityisesti olosuhdetestauksessa, mittauksessa, kalibroinnissa, tuotetarkastuksissa, näytteenotossa käytettyjä menetelmiä ja toimintojen ohjausta. Tavoitteena selvityksessä oli erityisesti tuotteiden ekosuunnittelussa vaadittava osaaminen, tilat, laitteet sekä vaatimukset sisäisille prosesseille.
Hankkeen toimesta on käyty vuoropuhelua lappilaisten yritysten lisäksi myös tuoteryhmien kansallisia tuottajia toimija-/tuotantoverkostoineen. Energiatehokkuuden osalta yrityksissä on tehty toimenpiteitä päälinjojen osalta (mm. vaihdettu materiaaleja ja komponentteja), mutta useat energiatehokkuuteen liittyvät tekniset haasteet ovat vielä ratkaisematta. Kehittämisessä tarvitaan uusia valmiita ratkaisumalleja ja kokonaisvaltaista designia, materiaali-, resurssi- ja tuotantotehokkuuden osalta. Yrityksissä on tarvetta myös laajempaan ympäristönäkökohtien arviointiin sekä niihin liittyviin ympäristöohjelmiin.