|
|
|
Hankekoodi: A71782
Hankkeen nimi: Erotustekniikan tutkimuskeskus - ET
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.7.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: PL 68
Puhelinnumero: +358 44 702 8888
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Gango
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 702 8217
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa rakennetaan erotustekniikan tutkimuskeskus. Tutkimuskeskus suorittaa teollisuuden ja voimalaitosten tuhkien erotusajoja erottaen raskasmetallit ja tuottaen peltolannoitteeksi sopivan tuhkakomponentin osaksi BioA konseptin mukaista lannoitetuotantoa. Erotustekniikan tutkimuskeskus perustetaan ja varustetaan. Erotuslaitteistoa kehitetään niin että sen tulokset ovat optimaalisia. Eri teollisuus- ja voimalaitoksille suoritetaan erotusajoja ja muodostetaan optimoitu laitteen operointiympäristö. Hankkeen tuloksena muodostuu globaali liiketoiminta-alue, jossa hanketta lähellä olevat pk-yritykset käynnistävät uutta liiketoimintaa. Mekaanisen erotustekniikan osaaminen nousee valtakunnallisesti ja eurooppalaisesti korkealle tasolle.
Voimalaitos-, metsä- ja lannoiteteollisuus, Pk-yritykset, Kaakkois-Suomen amk
Pk-yritykset (ei samat kuin edellä), maatalous ja sen toimijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 613
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 534
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 375 161
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 343 619
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Hamina, Kotka, Virolahti, Iitti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 10 |
| Tuhkan uusiokäyttö peltolannoitteena tukee kestävää kehitystä ja kierrätystaloutta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Vähentää pitkällä aikavälillä teollisuuden bio"jätteen" polttamista ja lisää mädättämisen kautta saatavaa hyötyä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 10 |
| Vähentää jätettä ja muuntaa jätteen höytymateriaaliksi | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 9 |
| Lisää biopolttoaineen kiinnostavuutta kun tuhkan jäteongelma ratkeaa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Vähentää tuhkajätteen määrää ja mahdollisuus siirtymisen kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan parantaa hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Teknologian vientimahdollisuudet maailmanlaajuisesti parantaa kansojen välisen tasa-arvon kehittymistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Eri kulttuuritaustaisten henkilöiden asema hankkeen tulosten hyödyntämisessä on yhdenvertainen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Lisää osaamista merkittävästi. | ||
Erotustekniikan tutkimuskeskus – ET -hanke pohjautui tarpeeseen saada voimalaitosten lentotuhkien sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Suomen lannoitelainsäädäntö mahdollistaa ravinnepitoisen puun, turpeen ja peltobiomassan tuhkan hyödyntämisen tuhkalannoitteena. Tutkiessaan tuhkan hyödyntämismahdollisuuksia Erotustekniikan tutkimuskeskus -hanke vastasi osaltaan hallitusohjelmassa olevaan Suomen tavoitteeseen toimia ravinteiden kierrätyksen mallimaana.
Voimalaitokselta tuleva lentotuhka sisältää polttoaineesta lähtöisin olevia raskasmetalleja. Näiden raskasmetallien määrä on syytä vähentää mahdollisimman pieneksi, jotta tuhkaa voidaan käyttää lannoitteena. Tuhkan puhdistamisen minimivaatimuksena on lannoitelainsäädännön asettama taso. Hankkeen aikana perustettiin Erotustekniikan tutkimuskeskus, jonka toimesta eri voimalaitosten lentotuhkien haitallisten raskasmetallien määrät tutkittiin ja niitä pyrittiin vähentämään erotusajoissa. Kyseisissä kokeissa voimalaitoksen lentotuhkaa eroteltiin kahteen eri kokoluokkaan – hienompaan ja karkeampaan. Erotteluajojen avulla saatiin tuhkan hyötykäyttöön tulevan jakeen raskasmetallipitoisuutta pienennettyä ja osa tuhkista, lähtötuhkan puhtausasteesta riippuen, puhdistettua lannoitevalmisteelta vaadittavalle tasolle. Hankkeen aikana Erotustekniikan tutkimuskeskuksen ja sen erotuslaitteiston toimintaa kehitettiin ja sen puhdistustulosta optimoitiin.
Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor on kehittänyt ravinteiden kierrättämiseen BioA-konseptin. Konsepti mahdollistaa mädätteestä, lisäravinteista ja lentotuhkasta valmistettavan laadukkaan ja ravinnepitoisen lannoitteen tuomisen markkinoille. Erotustekniikan tutkimuskeskus -hankkeen aikana käsiteltiin useiden eri voimalaitosten tuhkia ja pyrittiin tuottamaan BioA-konseptin mukaiseen peltolannoitteeseen soveltuva puhdistettu tuhkajae.
Hankkeen toteuttaminen mahdollisti alueellisen mekaanisen erotustekniikan osaamisen kehittämisen sekä tutkimus- ja innovaatioalustan luomisen. Hankkeen aikana tuhkan roolia kiertotaloudessa tiedotettiin niin yleistajuisesti eri tapahtumissa kuin ammattilaisille kohdennetussa seminaarissa. Hanke toi esille Kymenlaaksolaista osaamista sekä loi vahvan pohjan tuhkan kierrättämisen tutkimukseen tulevaisuudessa. Hankkeen aikana julkaistiin useita avoimen tieteen periaatteiden mukaisia yleistajuisia artikkeleita ja tieteellisempiä julkaisuja, lisäksi hankkeen toimijat toivat tuhkatietoutta niin tavallisten kansalaisten kuin alan ammattilaisten hyödynnettäväksi hanke-esittelyissä ja järjestetyissä seminaareissa. Hanketoimien kautta alueelle syntyi merkittävä osaamis- ja liiketoiminta-alue tuhkan hyödyntämiseksi kiertotaloudessa.