|
|
|
Hankekoodi: A71718
Hankkeen nimi: Energiatehokkaat ja -omavaraiset kiinteistöt
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Kehräämöntie 7
Puhelinnumero: +358408397023
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KARJALAINEN TIMO MARTTI SAKARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405602577
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on testata erityyppisissä LVIAS-saneeraustarpeessa olevissa toimisto- ja rakennuskiinteistöissä erilaisia energian säästö-, mikrotuotanto-, kuormienohjaus- ja varastointiratkaisuja sekä tehdä kiinteistöistä mahdollisimman energiatehokkaita ja -omavaraisia. Toisena päätavoitteena on kehittää näiden testien avulla energiatehokkaita ja –omavaraisia kiinteistökonsepteja sekä niihin liittyviä LVIAS-suunnittelu-, asennus- ja ylläpitopalveluja tarjoava yritysverkosto.
Pilottikohteiksi on valittu erityyppisiä LVIAS-saneerausta tarvitsevia yritysten tai julkisyhteisöjen omistamia kiinteistöjä, joissa on tehty joko energiakatsastus tai -katselmus. Rakennusten ulkovaipan, ikkunoiden ja ovien osalta energian säästö voidaan määrittää laskennallisesti, joten hankkeen myötä pilottikohteiden omistajien omalla kustannuksellaan suunniteltavissa ja toteutettavissa investoinneissa painotetaan energian mikrotuotanto- ja kuormienohjausratkaisuja sekä niihin liittyviä LVIAS-investointeja ja mitataan niiden vaikutusta ko. kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja -omavaraisuuteen. Näin saadaan todennettua näiden toimien vaikutus ko. kiinteistöjen energiataloudessa ja niin sanotut perinteiset energiatehokkuustoimet kiinteistön omistajat voivat toteuttaa hankkeen ulkopuolella ja kiinteistö voi sen jälkeen saavuttaa lähes nollanenergiatason. Näiden rakennustoimien vaikutus huomioidaan kuitenkin määritettäessä rakennuksen oman uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin tarvetta.
Hankkeessa toteutetaan työpajoja, joihin osallistuvat hankkeeseen asiantuntijapalvelua tarjoavat tahot ja muut keskeiset alan paikalliset ja valtakunnalliset toimijat. Työpajat toimivat samalla keskeisten alan toimijoiden välillä uusien toimintamallien luonnin lisäksi tiedonvälityskanavana. Tiedot raportoidaan ja pilottien avulla tuotettu tieto kiinteistöjen toteutuneesta energian säästöstä ja käytetyistä teknisistä ratkaisuista ovat julkisesti käytettävissä. Hanke edistää osaamisen kasvua yrityksissä ja luo uudentyyppistä liiketoimintaa alan yrityksille. Pitkällä aikavälillä hankkeella on myös kasvihuonepäästöjä hillitsevä vaikutus. Hankkeen hallinnoija on Kajaanin yliopistokeskus.
Ennen hankkeeseen pääsyä pilottikohteissa tehtyjen energiakatsastusten ja -katselmuksien avulla on analysoitu katselmuskohteiden kokonaisenergian käyttö ja selvitetty niiden energiansäästöpotentiaali. Hankkeessa selvitetään mahdollisuudet eri uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä sähkö- ja lämpökuormien ohjaukseen ja varastointiin. Sen lisäksi suunnitellaan alustavasti energiatehokkuus- ja mikrotuotantoratkaisut sekä opastetaan eri investointitukien hyödyntämiseen. Investointipäätöksen jälkeen hankkeessa suunnitellaan tarkemmin tekniset energian tuotanto- ja varastointilaitteet sekä sitä tukeva LVIAS-ratkaisut sekä valvotaan niiden asennus- ja ohjelmointi, jotta varmistetaan hankkeen kannalta tekniikan oikea toiminta. Itse laitesuunnittelu ja -investoinnit toteutetaan kiinteistön omistajan toimesta, mutta hanke opastaa heitä erilaisten tukien hakemisessa. Seurantajaksolla määritetään esitettyjen toimenpiteiden vaikutus kiinteistön energiatehokkuuteen ja CO2-päästöihin.
LVIAS -suunnittelijat sekä erilaisia energiatehokkuuspalveluja, kotiautomaatio- ja mikrotuotantoratkaisuja suunnittelevat ja asentavat yritykset.
Motivan, Energiaviraston ja Työ- ja elinkeinoministeriön uusia lähes nollaenergiakiinteistöjen energiakatselmuksia ja -katsastuksia kehittävät asiantuntijat.
LVIAS-laitteita valmistavat ja myyvät yritykset.
Kiinteistön omistajat, joita hankkeen tulokset aktivoivat investoimaan energian mikrotuotantoon ja varastointiin LVIAS-saneerausten yhteydessä.
Kiinteistön omistajia energia-asioissa neuvovat yritykset saavat hankkeen avulla tietoa eri teknologisista ratkaisuista ja niiden toimivuudesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 181
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 99 483
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 112 852
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 112 149
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Puolanka, Sotkamo, Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Korvataan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla ja säästetään sähköä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja energiatehokkuus paranee | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 7 |
| Uusituvien polttoaineiden käyttö kasvaa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Kehitetään uutta palvelua yrityksille, joda edistää alueellista kestävää kehitystä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
| Osaaminen lisääntyy ja uusia yrityspalveluja kehitetään | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Työpaikat lisäävät hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Energiatehokkaista ratkaisuista tietoa yleisesti saatavissa | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Tietoisuus uusiutuvan energian ja sähkön käytöstä lisääntyy | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää rakennusten energiatehokkuutta käyttämällä todellisia rakennuksia pilot- ja suunnittelukohteina. Hankkeessa oli kaikkiaan seitsemän erityyppistä pilot -kiinteistöä, joihin hankkeeseen valitut asiantuntijayritykset ja muut alan ammattilaiset ideoivat ja suunnittelivat energiaa säästäviä ratkaisuja ja kuinka kiinteistöt voisivat itse tuottaa tarvitsemansa energian. Energiaa säästäviä toimenpiteitä edellä mainitulla joukolla ideoitiin kaikkiaan kahdessa työpajassa ja parhaat ratkaisut suunniteltiin tarkemmin ja esiteltiin kiinteistöjen omistajille.
Kontiomäen koululla öljylämmitys korvattiin modernilla maalämpöjärjestelmällä. Koulurakennuksen pihamaalle porattiin 11 lämpökaivoa. Sähkön kulutusta seurattiin hankkeen loppupuolella, jotta tarkat kannattavuuslaskelmat uudesta lämmitysmuodosta voidaan tehdä.
Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen sähkölämmitteiselle toimitalolle Vanahikselle asennettiin sähkönohjausjärjestelmä (OPTIWATTI). Järjestelmässä voidaan huonekohtaisesti määritellä huoneen lämpötilat kulloisen tarpeen mukaan, jolloin vältetään tilojen turha lämmitys. Järjestelmä on älykäs ja se oppii varautumaan tulossa oleviin säätilan muutoksiin. Uutuusarvoa järjestelmässä on, että se ottaa huomioon sähkönhinnan välttämällä sähkön kulutusta silloin, kun sähkön hinta on korkea. Vanhassa rakennuksessa on sähkövastuksin varustetut puu-uunit, jolloin lämpöä voidaan varastoida massiivisiin uuneihin. Uunit voidaan lämmittää halvan sähkön aikana. Vanahiksen sähkönkulutusta voidaan seurata OMA ENERGIA –palvelun kautta jopa tunninjaksoissa.
Neljän muun hankkeessa mukana esimerkkinä olleeseen pilot -kiinteistön osalta periaatepäätös energiatehokkuutta parantavasta investoinnista on tehty. Näiden neljän kiinteistön osalta investointi ajoittuu tosin hankkeen päättymisen jälkeisen aikaan.
Hankkeessa koottiin myös seitsemästä paikallisesta yrityksestä muodostettu yritysverkosto, jotka voivat tarjota energiatehokkuuspalveluja. Hankkeen tuloksista kerrottiin paikallisuutisissa ja kaikkiin kainuulaisiin talouksiin ja yrityksiin jaetun teemalehden kautta. Kaikki energiatehokkuutta edistävät ratkaisut on esitetty hankkeen nettisivuilla.
http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/55228
Päätösseminaari toteutettiin yhteisesti Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian –hankkeen kanssa. Seminaarissa kuului myös työpaja, jossa tarkasteltiin rakennusten energiatehokkuuden edistämisen pullonkauloja ja millä toimenpiteillä energiatehokkuuden voidaan tulevaisuudessa edistää.
Energia kulutusta seurattiin kahdessa toteutuneessa investoinnissa lyhyen ajan hankkeen lopussa. Tulokset ovat kuitenkin epätarkkoja lyhyen seurantajakson vuoksi. Maalämpöinvestoinnilla säästöt energian kulutuksessa ovat luonnollisesti merkittävä.