|
|
|
Hankekoodi: A71699
Hankkeen nimi: Suobiomassojen jalostus arvokkaiksi tuotteiksi (SuoBio)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: PL 2 (Latokartanonkaari 9)
Puhelinnumero: 050 391 2440
Postinumero: 00791
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ILVESNIEMI HANNU SAKARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 391 2440
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsee n. 20% koko Suomen turvetuotantoon soveltuvasta suoalasta. Lisäksi alueella on huomattavan korkea määrä aiemmin metsätalouden vuoksi ojitettuja maa-alueita, joita ei voi enää käyttää ko. tarkoitukseen puuston huonon kasvun vuoksi. Suobiomassojen kestävä hyödyntäminen onkin perustellusti eräs maakunnan biotalousstrategiassa mainituista painopisteistä. Tässä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa on tavoitteena etsiä uusia ratkaisuja ja taloudellisesti potentiaalisia arvoketjuja, joiden kautta suobiomassat, lähinnä viljelty rahkasammal ja turve, voidaan jalostaa arvokkaiksi tuotteiksi. Tuotevaihtoehtoja ovat mm. biopohjaiset vesienkäsittelymateriaalit, biokemikaalit, antimikrobiset yhdisteet ja yksisoluproteiini. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia prosesseja. Tutkittavat uudet jalostusmenetelmät voivat luoda uutta yritystoimintaa mm. teknologia- ja laitekehittäjille ja jalostustuotteiden loppukäyttäjille . Hankkeen kesto on 1.1.2016-30.06.2018 ja kustannusarvio 240000 euroa. Hankkeen vastuullinen johtaja on Prof. Hannu Ilvesniemi (Luonnonvarakeskus) ja osatoteutuksesta vastaa Oulun yliopiston Kemiallisen prosessitekniikan tutkimusryhmä.
Suobiomassoista saatavia tuotteita jalostavat yritykset sekä jalostuksessa vaadittavien teknologioiden ja laitteiden kehittäjät ja valmistajat.
Kansalliset ja kansainväliset suosammalten ja turpeen jalostuksesta kiinnostuneet yritykset, sekä soiden käytöstä ja soiden suojelusta vastaavat viranomaiset ja muut soiden käytöstä kiinnostuneet yhteisöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 218 709
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 523
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 5 |
| Turpeen hyödyntäminen uusilla kestävillä tavoilla edistää välittömästi Suomessa merkittävän luonnonvaran käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Turvetuotantoalueiden uudelleenviljelyllä rahkasammalia ja muita suokasveja käyttäen sekä suopohjien vesitalousjärjestelyistä huolehtimalla voidaan vähentää kasvualusta hiilidioksidi ja metaanipäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 2 |
| Rahkasammalen viljely entisillä turvemailla edistää kyseisten alueiden luonnon palautumista lähelle lähtötilannetta ja lisää sen monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 2 |
| Uusien biopohjaisten vesienkäsittelymateriaalien kehitys tuo mahdollisuuksia raskasmetallien poistoon laimeistakin luonnonvesistä. Tämä parantaa pintavesien laatua. Kasvipeitteeliseltä maapohjalta valuu merkittävästi vähemmän kiintoaineesta liuennutta orgaanista ainesta alapuolisiin vesistöihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 0 |
| Turpeen käytön materiaalitehokkuus voi parantua hankkeen seurauksena, kun löydetään uusia mahdollisia jalostustapoja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 0 |
| Rahkasammalien aktiivinen kasvatus turvetuotantoalueilla saattaa tarjoata mahdollisuuden uusiutuvan energian tuottamiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 3 |
| Suobiomassat ovat alueellisesti merkittävä biomassaresurssi, jonka hyödyntäminen luo mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin ja siten teknologiatyöpaikkoihin. Tämä edistää paikallisen elinkeinorakenteen kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 1 |
| Turvetuotantoaluiden maisemointi tarjoaa parhaimmillaan mielenkiintoisia retkeilykohteita sekä pesimäpaikkoja erityisesti suolinnustolle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Rahkasammalten kasvatusalueen perustaminen Pohjois-Pohjanmaalle tarjoaa mahdollisuuden mm. eri tutkimusryhmille tutustua suobiomassojen kasvuun ja kestävään hyödyntämiseen sekä entisten turvetuotantoalueiden entisöintiin. Tämä voi parantaa sidosryhmien ympäristöosaamista. | ||
Suosammaleet ja turve tarjoavat merkittävän biomassareservin erilaisiin sovelluksiin, joista tässä hankkeessa tutkittiin arvokkaiden kemiallisten yhdisteiden erotusta, biopohjaisten vesienkäsittelykemikaalien kehittämistä sekä erilaisia mikrobikasvatukseen ja mikrobien kasvun estämiseen perustuvia käyttökohteita.
Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsee n. 20% koko Suomen turvetuotantoon soveltuvasta suoalasta. Lisäksi alueella on huomattavan korkea määrä aiemmin metsätalouden vuoksi ojitettuja maa-alueita, joita ei voi enää käyttää ko. tarkoitukseen puuston huonon kasvun vuoksi. Suobiomassojen kestävä hyödyntäminen onkin perustellusti eräs maakunnan biotalousstrategiassa mainituista painopisteistä. Tässä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa etsittiin uusia ratkaisuja ja taloudellisesti potentiaalisia arvoketjuja, joiden kautta suobiomassat, lähinnä rahkasammal ja turve, voidaan jalostaa arvokkaiksi tuotteiksi. Tutkittuja tuotevaihtoehtoja olivat mm. biopohjaiset vesienkäsittelymateriaalit, biokemikaalit, antimikrobiset yhdisteet, yksisoluproteiini ja biokaasu. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia innovatiivisia prosesseja sammalten ja turpeen jalostuksessa erilaisiksi tuotteiksi. Tutkitut uudet jalostusmenetelmät osoittautuivat sellaisiksi, että ne voivat luoda uutta yritystoimintaa mm. teknologia- ja laitekehittäjille ja jalostustuotteiden valmistajille myös isossa mittakaavassa.