|
|
|
Hankekoodi: A71454
Hankkeen nimi: Korkeataajuuksinen väsytyskoestus
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 8000
Puhelinnumero: 0294 480 000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LARKIOLA JARI ESA KALEVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503586483
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on nopeuttaa uusien materiaali- ja tuotesovellusten markkinoille tuloa lyhentämällä materiaaleilta ja tuotteilta vaadittavien testausten koeaikaa. Tämä voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön uusinta teknologiaa oleva korkeataajuuksinen väsytystestauslaitteisto. Laitteisto palvelee sekä CASR:in, että teollisuuden tarpeita. Monet teollisuuden materiaali- ja tuotekehityshankkeet ovat kaatuneet nykyisen laitteistokannan rajoituksiin. Koeistus on yksinkertaisesti liian kallista ja pitkät kokeet syövät resursseja yliopiston omasta perustutkimuksesta.
Materiaalien ja varsinkin terästen kehityksessä pelkkä lujuuden kasvattaminen ei yksinään riitä. Esimerkiksi sitkeys, muovattavuus, kovuus ja väsymisen kesto ovat ominaisuuksia, joita on vaikea saavuttaa yhdessä korkean lujuuden kanssa. Tässä hankkeessa keskitytään suurtaajuusväsytyskoelaitteiston käyttöönottoon ja tulosten verifioimiseen. Mahdolliset poikkeamat tuloksissa kartoitetaan ja luodaan syy-seuraus-yhteydet. Näiden avulla tarkennetaan koeistusohjeita (näytteen dimensiot, taajuus, voimat, venymät jne.) siten, että tulokset olisivat vertailukelpoisia. Tällöin saadaan varmuus uuden laitteiston toimivuudesta sekä tarkkuudesta.
Hanke sisältää käytännössä laitteiston investoinnin sekä käyttöönoton. Hankkeen seurauksena yliopistolla on valmius sekä resurssit määrittää eri materiaalien väsymisrajat nopeasti ja tehokkaasti omassa perustutkimuksessa sekä teollisuuden tuotekehityshankkeissa. Käytännön tutkimus sisällytetään olemassa oleviin tutkimushankkeisiin, mutta laitteisto avaa mahdollisuuden myös uudenlaisten tutkimushankkeiden toteuttamiselle. Pulsaattorityyppiset laitteistot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, minkä vuoksi hanke lisää myös Oulun yliopiston ja CASR:in houkuttelevuutta. Tavoitteena on siis myös kasvattaa rahoitusta julkisten hankkeiden ja palvelututkimuksen avulla.
Toteutusaika on tammikuu 2016-31.5.2017
Alueellinen pk-teollisuus sekä yliopiston tutkimusryhmät.
Ylopiston tutkimusryhmien kautta terästeollisuus sekä kone- ja laitevalmistajat kuten Wärtsilä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 154 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 154 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 198 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 198 000
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Oulu, Nivala
Jakeluosoite: Erkki Koiso-Kanttilan katu, PL 4200
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 8 |
| Keveät sekä kestävät materiaalit ja rakenteet. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 5 |
| Keveät rakenteet pienentävät polttoainekustannuksia liikennevälineissä ja kuljetuksissa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Keveät rakenteet, pienemmät polttoainekustannukset ja siten pienemmät päästöt | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 6 |
| Keveät rakenteet, pienempi kuljetuskustannus (polttoaine/energia) | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| PItkäaikaisten komponenttien pienempi huoltotarve. Pienempi rasite ympäristölle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Lujat ja lestävät komponentit vähentävät materiaalitarvetta ja syntyvää jätettä m,m. pidemmän kestoikänsä kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 6 |
| Materiaalien kehittäminen on yksi hankkeen tulevaisuuden tavoitteista ja tällöin uusien materiaalien hyödyntäminen tulevaisuuden energiaratkaisuissa voi olla merkittävää. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| HCF-investointi tukee alueen innovatiivisten yritysten toimintaa ja mahdollisuuksia | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 6 |
| Uusi palvelu (HCF-testaus) | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 6 |
| Keveät ratkaisut kuljetusvälineissä pienentävät liikkumisen ja logistiikan kustannuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Ympäristökuormituksen pieneneminen uusien keveiden ratkaisujen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 4 |
| Keveät ratkaisut kuljetusvälineissä, pienemmät kustannukset, vapaampi liikkuvuus. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Keveiden ratkaisujen kohdistaminen julkiseen rakentamiseen, liikenteeseen ym. koskettaa kaikkia sosiaaliluokkia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 6 |
| Alueen pk-yritysten toiminnan mahdollinen kasvu lisää työpaikkoja ja ylläpitää siten kulttuuriympäristön virkeyttä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 7 |
| Uusien materiaalien hyödyntäminen tulevaisuuden koneissa ja laitteissa mahdollistaa ympäristövaikutusten paremmman huomioimisen | ||
Hankkeen tavoitteena oli nopeuttaa uusien materiaali- ja tuotesovellusten markkinoille tuloa lyhentämällä materiaaleilta ja tuotteilta vaadittavien testausten koeaikaa. Nopeuttaminen liittyi uuden investoinnin käyttöönottoon, johon liittyi kiinteästi opetus, testaus ja validointi. Investointina oli korkeataajuuksinen väsytystestauslaitteisto, joka otettiin käyttöön joulukuussa 2016. Testausajat ovat lyhentyneet 10-50 kertaisiksi ja laitteisto on jokapäiväisessä käytössä. Yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö on lisääntynyt nopean ja sitä kautta edullisemman testauksen ansiosta. Hankkeen vipuvaikutus on merkittävä, yhteistyö yritysten ja yliopiston välillä on lisännyt myös mukana olleiden yritysten välistä yhteistyötä.