|
|
|
Hankekoodi: A71423
Hankkeen nimi: HevosWoima - Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 28.2.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181
Puhelinnumero: 015 35561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SOININEN HANNE MARIA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-869952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana -hanke edistää hevostaloudesta muodostuvien sivuainevirtojen hyödyntämistä kustannustehokkaasti ja vähän ympäristöä kuormittavasti Etelä-Savon alueella. Hevostalouden ympäristövaikutukset perustuvat suurelta osin muodostuvan lannan käsittelyyn.
Nykyisellä lainsäädännöllä hevosenlantaa voidaan hyödyntää muun muassa kompostoituna lannoitekäytössä, biokaasulaitoksen raaka-aineena, pilaantuneiden maamassojen kompostoinnin tukiaineena tai energiantuotannossa polttoaineena. Suomessa hevosenlannan ja karsinakuivikkeen sekoituksen poltto on mahdollista vain jätteenpolttolaitoksilla, joissa on tarkat jatkuvatoimiset päästöjenmittauslaitteet. Nykyisellä lainsäädännöllä hevosenlannan polttaminen ei ole tuottavaa eritoten pienlaitoksille. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan laki, joka estää biohajoavan jätteen loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lantaa ei myöskään saa levittää kalteville pelloille. Tällöin lannan hävittämisestä tulee kasvava ongelma hevosalan yrityksille. Hallituskauden 2015 hallitusohjelmassa yhdeksi kärkihankkeeksi on asetettu hevosenlannan käytön salliminen energiantuotannossa. Hevosenlannan käytön salliminen energiantuotannossa kasvattaa Suomen päästöttömän, uusiutuvan energian käytön tavoitteita.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savon hevosyrittäjät. Etelä-Savossa on arvioitu olevan noin 2500 hevosta ja 400 ponia. Tallien, joissa hevosia on keskimäärin 4,3 kappaletta, lukumäärän ollessa noin 700 kappaletta.
Hankkeessa kartoitetaan alueen mahdolliset hevosenlannan polttopaikat ja tutkitaan materiaalin käyttäytymistä eri kokoluokan biopolttoainekattiloissa. Lisäksi selvitetään energiantuotantoon mahdollisesti ohjautuvat materiaalimäärät ja niiden ominaisuudet. Kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon, mitkä toimintamallit edistävät bioenergiankäyttöä kestävän periaatteen mukaan parhaiten.
Hankkeella vastataan suoraan hallitusohjelman kärkihankkeeseen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edistämiseen. Suomella tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttö 2020-luvulla tavoittaisi 50 prosentin käyttöasteen. Hevosen kuivikelannan käyttäminen energiantuotannon polttoaineena on hyvä esimerkki kiertotaloudesta, jossa biomateriaalit kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa eri palveluilla. Hankkeen lähtökohtana onkin tukea hevostalouden toimintaa tuottamalla ratkaisumalleja, jotka parantavat niiden kannattavuutta, hevosyrittäjien palvelutoimintaa ja tuottavat hyötyä lähialueelle.
Hankkeen tuloksena löydetään uusia innovatiivisia palvelukonsepteja lantajakeiden hyödyntämiseksi kustannustehokkaasti bioenergiana. Hankkeella edistetään bioenergian käyttöä ja lisätään uusiutuvan energian tarjontaa, kuin myös hevostalouden vähähiilisyyttä. Hankkeen avulla Etelä-Savon alueen hevosyrittäjät ja energiantuotantolaitokset saavat tietoa hevosenlannan energiakäytöstä.
HevosWoima on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishanke. HevosWoima-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Suur-Savon Energiasäätio Oy, Vapo Oy, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Savon hevosyrittäjät. Etelä-Savossa on arvioitu olevan noin 2500 hevosta ja 400 ponia. Tallien, joissa hevosia on keskimäärin 4,3 kappaletta, lukumäärän ollessa noin 700 kappaletta.
Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Savon energiantuotantolaitokset, joissa hevosenlannan poltto tai biokaasutus on mahdollista. Lisäksi paikalliset kuljetusalan yritykset, jotka ovat erikoistuneet biomateriaalien kuljettamiseen kuuluvat hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin. Hankkeen tuottamilla ratkaisumalleilla luodaan eri vaihtoehtoja lannan hyödyntämiseen yksilöiden hevosyrittäjien tarpeita. Tuotetuissa malleissa otetaan huomioon kaikki kohderyhmät, mutta niiden käyttöaste vaihtelee osapuolten tarpeiden ja valmiuksien mukaan.
Hankkeeseen otetaan mukaan alueen hevosalan yrittäjiä (muun muassa ravitalleja, ratsastuskouluja, siittoloita), energiantuotantolaitoksia ja logistiikkaan erikoistuneita tahoja.
Myös muut alueen hevosalanyrittäjät, jotka eivät osallistu hankkeen toteutukseen hyötyvät hankkeesta siinä mukana olevien yrittäjien lisäksi. Kohderyhminä ovat muun muassa ravitallit, siittolat ja ratsastuskoulut. Hankkeesta hyötyvät välillisesti myös alueen kunnat ja jätehuoltoyritykset, maaseutuyritykset ja neuvontajärjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 500
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 74 976
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 101 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 551
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Juva
Jakeluosoite: PL 181
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Ekosysteemejä ja ekosysteemipalveluja ylläpidetään ja niitä parannetaan luomalla vihreää infrastruktuuria. Hankkeella haetaan välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen tuotteistamalla hevosenlanta energiantuotantoon. Samalla tuotetaan ratkaisu, jolloin lantaa ei hävitetä jätteenä kaatopaikalle tai levitetä pellolle. Biojätteiden kaatopaikkakiellon asettuessa voimaan 2016 ennakoidaan materiaalivirran uudelleen sijoitus kestävän kehityksen periaatteella. Lisäksi lannan hyödyntäminen energiantuotannossa vähentää vesistöjen rehevöitymistä, koska se vähentää lannan levittämistä pelloille. Hankkeessa luodaan eri ratkaisumalleja, jotka palvelevat yksilöiden osallistujaryhmien tarpeet. Ratkaisumalleilla pyritään vähentämään esimerkiksi turhien kuljetuksien aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Hevostaloudesta muodostuvien materiaalivirtojen hyödyntäminen energiantuotannossa kasvattaa biomateriaalien käyttöä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 6 |
| Hankkeella haetaan ratkaisua vähähiilisen energiantuotannon paikallisen tarjonnan lisäämiseen. Luomalla bioenergian tarjontaa energiantuotantolaitoksien ja hevosyrittäjien yksityiseen käyttöön CHP-muodossa vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja näin ollen niistä aiheutuvia ympäristökuormituksia. Kuivikelanta on uusiutuva polttoaine ja hiilidioksidi neutraali, koska se on alun perin peräisin kasvimateriaalista, johon kasvun aikana sitoutuu hiilidioksidia. Uusiutuvana polttoaineena kuivikelannan käyttäminen vähentäisi fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Lisäksi hyödyntämällä kuivikelanta sen tuottopaikalla esimerkiksi CHP-laitoksella vältyttäisiin sen mahdollisen asianmukaiseen jätehuoltoon kuljettamisen aiheuttamilta hiilidioksidipäästöiltä. Kaikilla hevosyrittäjillä ei ole mahdollisuutta tai ei ole kannattavaa investoida omaan pienpolttolaitokseen. Luoduilla ratkaisumalleilla selvitetään tehokkaimmat ratkaisut kuljettaa lanta energiantuotantolaitoksille. Tarkasteluna on mm. materiaalin muodostumispaikaan sijainti ja yhteiskuljetusten selvittämien. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Luonnon monimuotoisuutta edistetään, kun voidaan tarjota vaihtoehto bioenergiantuotannossa fossiilisille polttoaineille. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Hankkeella vähennetään pintavesien kuormitusta tarjoamalla hevosen kuivikelannalle vaihtoehtoinen hyödyntämiskeino peltolevityksen tilalle. Hevosenlannan käyttö energiantuotannossa vähentää kasvihuonekaasujen muodostumista ja parantaa ilmanlaatua, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Hevosen lanta voi sisältää lääkejäämiä, rikkaruohon siemeniä (mm. hukkakaura), hevosen loisia ja muita ei-toivottuja aineksia, jotka vaikuttavat negatiivisesti maaperään. Hyötykäyttämällä lanta energiantuotannossa peltolevityksen sijaan vähennetään mm. hukkakauran leviämistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 6 |
| Hevosenlannan tuotteistaminen vaikuttaa suoraan syntyvän jätteen määrään. Hankkeella pyritään hyödyntämään muodostunut hevosenlanta energiantuotannossa, eikä käsitellä sitä hävitettävänä jätteenä. Materiaalivirrat tullaan hallitsemaan tehokkaasti ja luodaan ratkaisumalleja, jotka ottavat huomioon kaikki hevostalouden sivuainevirtojen hyödyntämisen vähähiilisesti. Hankkeella on vaikutus niin hevostalouden kuin energiantuotantolaitosten materiaalivirtoihin positiivisesti. Tuotteistamalla kuivikelanta vastataan vuoden 2016 voimaan astuvaan biojätteen kaatopaikalle sijoituksen kieltoon, jolloin muodostuvan ongelmallisen materiaalin uudelleensijoittaminen on ratkaistu. Hevosenlannan energiakäyttö on materiaali- ja energiatehokas ratkaisu, jossa hyödynnetään ennen hevosyrittäjille lisäkustannuksia tuottanut materiaali. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 6 |
| Bioenergian käytön lisäämistä nykytasosta esitetään ja vaaditaan useassa sekä EU- että kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikassa. Hevosenlannan ja karsinakuivike sekoituksen käyttö energiantuotannossa nostaa Suomen asettamia tavoitteita uusiutuvan energian käytöstä. Hankkeen perustana on panostaa paikalliseen bioenergiantuotantoon ja luoda aluetta uudistavia vähähiilisiä ratkaisuja. Hankkeen aikana luodaan kirjallinen ohje, jossa opastetaan hevosenlannan tuotteistamiseen ja tiedotetaan vähähiilisestä ratkaisusta, joka hevosenlannan tuotteistamisella saavutetaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 3 |
| Kehittämällä hevosyrittäjien palvelutoimintaa hevosenlannan tuotteistamisella parannetaan paikallisten toimijoiden tuottavuutta ja samalla edistetään alueen ympäristö- ja ekotehokkuutta. Hankkeella tavoitellaan elinkeinorakenteen muutosta hevosyrittäjien ja energiantuotantolaitosten toimenpiteisiin, joka edistää vähähiilistä elinkeinoelämää. Hanke kohdistuu suoraan paikallisiin toimijoihin. Luomalla eri ratkaisumalleja hevosenlannan energiakäytölle tuotetaan myös toimivia b to b -palveluja, joista hyötyy paikalliset hevosyrittäjät ja energialaitokset. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hanke synnyttää tarpeen myös erilaisille paikallisille palveluliiketoiminoille | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 6 |
| Hankkeen aikana luodaan hevosyrittäjien yksilöityihin tarpeisiin ratkaisumalleja hevosenlannan tuotteistamisessa. Ratkaisumalleissa otetaan huomioon kuljetuksen merkittävä väheneminen, kun otetaan käyttöön lannan muodostumispaikalla pienpolttolaitos. Ratkaisumalleissa tarkastellaan eri logistisia vaihtoehtoja hevostalouden sivuainevirtojen käsittelyyn. Ympäristö- ja kustannusratkaisuissa otetaan huomioon lannan kuljetuksen vaikutus. Selvitetään eko- ja kustannustehokkain malli hyödyntää kuivikelanta energiantuotannossa. Logistiikkakulut vähenevät, kun muodostuvaa lantaa ei kuljeteta muodostumispaikoilta osana jätehuoltoa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys alueella lisääntyvät sekä syntyy uusia palvelutoiminta muotoja. Hankkeella edistetään hevosyrittäjien liiketoimintaa, joka parantaa heidän toimintaa. Liiketoiminnan kasvu luo uusia mahdollisuuksia alan yrittäjille. Hevostoiminta palvelujen kasvattamien ja alan kilpailun edistämien alueella luo kuluttajille enemmän mahdollisuuksia osallistua eri hevosalan harrastuksiin, joilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hanke edistää eteläsavolaisen maaseudun ja maaseutuyrittäjien kulttuuriympäristön elävyyttä | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hanke lisää uutta tietoa uusiutuvan bioenergiantuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista Hankkeessa tehdään yhteistyötä kahden korkeakoulun ja paikallisten toimijoiden kesken. Ympäristöosaaminen kaikkien osallistujien kesken kasvaa yhteistyön ja tutkimuksen lomassa. Hankkeen aikana luodaan kirjallinen ohjeistus hevosalanyrittäjille, jossa opastetaan hevosenlannan tuotteistamisessa ja esitellään eri ratkaisumallit. | ||
Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana -hanke (HevosWoima) toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Metsä, ympäristö- ja energia-painoalalla yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, LUT Savon Bioenergian laboratorion kanssa. Hankkeessa edistettiin hevostaloudesta muodostuvien sivuainevirtojen hyödyntämistä kustannustehokkaasti ja vähän ympäristöä kuormittavasti Etelä-Savon alueella. Käytännön toteutuksessa tuotettiin tietoa alueen mahdollista hevosenlannan polttopaikoista ja materiaalin käyttäytymisestä eri kokoluokan biopolttoainekattiloissa. Potentiaalisissa hevosenlannan energiahyödyntämisen kohteissa huomioitiin myös biokaasun tuotantomahdollisuudet alueella. Lisäksi eri teknologiavaihtoehtoja sekä eri karsinakuivikkeiden ominaisuuksia vertailtiin keskenään. Hevosenlannan energiahyödyntämisen mahdollisuuksia tarkasteltiin 30 hevosenlantanäytteen alkukoostumuksen analyysitarkastelulla sekä haastattelemalla 9 alueen hevosyrittäjää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa hevosenlantanäytteistä tutkittiin muun muassa irtotiheys, kokonaiskosteus, tuhkapitoisuus ja kalorimetrinen lämpöarvo. Tuloksista saatiin kattavasti tietoa eri kuivikepohjaisten hevosenlantojen eroista sekä varastointiajan vaikutuksesta hevosenlannan laadullisiin ominaisuuksiin.
HevosWoima-hankkeessa toteutettiin hevosenlannan polttokokeita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun pellettikattilalla (Ariterm Biomatic 20+) sekä Suur-Savon Sähkö Oy:n Juvan lämpökeskuksella kutterikuivikepohjaisen hevosenlannan ja jyrsinturpeen seospolttona. Hevosenlannan koepoltoista saatiin kattavasti tietoja hevosenlannan poltettavuudesta, savukaasu- ja hiukkaspäästöistä sekä muodostuvien tuhkien laadusta. Koepolttokokeissa tarkasteltiin myös hevosenlannan polton subjektiivisia hajupäästöjä.
Hankkeessa tarkasteltiin ja raportoitiin myös hevosenlannan energiahyödyntämistä ja peltolevityksen rajoituksia koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi osana hankkeen vähähiilisyyden edistämistä Etelä-Savon hevosyrittäjille raportoitiin myös alueen vähähiilisistä teurastusmahdollisuuksista. Kaikista hankkeen tuloksista koottiin hevosenlannan tuotteistamiseen ja hyötykäyttöön tähtäävät neljä palvelutuotantomallia. Tuotantomallien tueksi LUT Savo teki hevosenlannan logistiikkaa ja kannattavuutta koskevan teoreettisen tarkastelun, jonka avulla Etelä-Savon hevosyrittäjät pystyvät arvioimaan hevosenlannan tuottavuutta. Hankkeen toimenpiteiden keskeiset tulokset ovat esitetty hankkeen loppujulkaisussa.