|
|
|
Hankekoodi: A71403
Hankkeen nimi: Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaavan tutkimusympäristön rakentaminen (investointiosio)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.10.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Tutkimusasemantie 15
Puhelinnumero: 029 532 6559
Postinumero: 92400
Postitoimipaikka: Ruukki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LÖTJÖNEN TIMO PEKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vanhempi tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029-5326347
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Luonnontilaisen suon ottaminen viljelyyn lisää kuivatuksen ja maanmuokkauksen takia hiilidioksidipäästöjä, typpilannoituksen seurauksena ilokaasupäästöjä ja vähentää kuivatuksen seurauksena metaanipäästöjä. Pellot toimivat päästölähteiden lisäksi myös hiilidioksidinieluna. Turvemaiden hiilidioksiditaseeseen vaikuttaa annettuna tekijänä ilmasto ja turvemaan ominaisuudet. Hiilidioksidipäästöjen määrään voidaan vaikuttaa viljelytekniikalla, viljelykierrolla ja vesitalouden säätelyllä. Ilokaasupäästöjen määrään voidaan vaikuttaa viljelyn typpitaseen, peltomaan rakenteen ja pellon vesitalouden kautta. Hiilidioksiditaseen parantamiseen käytettävissä olevat keinot auttavat samalla vähentämään turvemaiden viljelystä kuivatusvesiin kulkeutuvien ravinnepäästöjä. Maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistarve on vielä kasvihuonekaasujen vähentämistarvetta useammin esillä, koska maatalous on laskennallisesti pintavesiä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen suurin lähde. Vesistöjä kuormittavat päästöt syntyvät samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt peltoviljelystä. Molemmissa tapauksissa turvemaiden viljelyn voidaan katsoa pahentavan tilannetta. Tämä hanke-esitys on laadittu antamaan valmiudet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ilmastopolitiikan ja vesistöjen suojelun synnyttämien tarpeiden yhteen sovittamiseksi turvemaiden viljelyssä. Maatalouselinkeinon kannalta ratkaisu ei voi olla, että turvemaiden viljelyä rajoitetaan perusteettomasti, siksi ratkaisujen tulee perustua tutkimustuloksiin. Koska Pohjamaan rannikkoalueen ohutturpeisten turvemaiden viljelystä syntyvien ilmasto- ja vesistöpäästöjen aiempi tutkimustieto on niukkaa, työ on käynnistettävä rakentamalla tiedon tuottamiseen tarvittava tutkimusympäristö, mikä valmistuttuaan antaa puitteet tutkittuun tietoon pohjautuvien ratkaisumallien synnyttämiselle. Tämä hanke toteuttaa kaivatun turvemaiden viljelystä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja vesistökuormitusta aiheuttavien ravinteiden huuhtoutumisen tutkimukseen soveltuvan tutkimusympäristön rakentamisen.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat elintarviketuotanto, maatalous- ja ympäristöhallinto, maatalous- ja ympäristötutkimus.
Elintarviketeollisuus, maatalous- ja ympäristöneuvonta, myönteisten ilmasto- ja vesistövaikutusten kautta periaatteessa koko yhteiskunta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 550
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 538
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 186 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 186 483
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen
Kunnat: Siikajoki
Jakeluosoite: Tutkimusasemantie 15
Postinumero: 92400
Postitoimipaikka: Ruukki
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 10 |
| Hankkeessa investoitavan turvemaan tutkimusympäristön tulosten avulla voidaan tulevaisuudessa pohtia ja linjata turvemaiden kestävää maankäyttöä edustavien tulosten pohjalta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 9 |
| Hankkeessa investoitavan turvemaan tutkimusympäristön tulosten avulla voitaisiin tulevaisuudessa pohtia ja linjata turvemaan viljelyn ilmastopäästöjä todellisten tulosten pohjalta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on perustaa mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin (hapan vesistökuormitus, ravinnekuormitus, eroosio) tutkimusympäristö, jonka avulla voidaan kehittää ja suosittaa ympäristöystävällisiä turvemaan viljelytoimia tulevaisuudessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on perustaa mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin (hapan vesistökuormitus, ravinnekuormitus, eroosio, maaperän eliötoiminta) tutkimusympäristö, jonka avulla voidaan kehittää ja suosittaa ympäristöystävällisiä turvemaan viljelytoimia tulevaisuudessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 10 |
| Investoinnin tavoitteena on alueellinen ja valtakunnallinenkin kestävä kehittäminen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Investointi lisää alueellista kiinnostavuutta ja näkyvyyttä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Pyritään lisäämään kestävää kehitystä ja siten välillisesti hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 10 |
| Tavoitteena on uusien tulosten myötä lisätä alueellista ja kansallista ympäristöosaamista ja tietoisuutta | ||
-