|
|
|
Hankekoodi: A71278
Hankkeen nimi: Resurssiviisas Järvi-Saimaa - Ympäristön, yritysten ja asukkaiden hyvinvointi hiilineutraalisti
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Järvi-Saimaan Palvelut Oy
Organisaatiotyyppi: Keskisuuri yritys
Y-tunnus: 2567601-5
Jakeluosoite: Kauppatie 1
Puhelinnumero: 044 417 5240
Postinumero: 58700
Postitoimipaikka: Sulkava
WWW-osoite: http://www.jarvisaimaanpalvelut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PARTANEN JUKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 417 5240
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa pienten kuntien laajamittainen resurssiviisas ja ympäristöystävällinen toiminta. Tavoitteena on myös, että jatkossa toimiessa ympäristöystävällisyys olisi oleellinen osa jokapäiväistä toimintaa. Myös kaikkien toimintojen ja tehtävien vaikutukset hiilineutraalisuuteen tulisi olennaiseksi ja luontevaksi osaksi Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n tehtäviä ja tätä kautta kaikkien Suomen kuntien teknisten palveluiden tehtäviä. Toimintamalli laaditaan sellaiseksi, että se on helposti kopioitavissa.
Hankkeen kautta syntyy mittaristo jolla voidaan selkeästi mitata hiilineutraalisuuden tavoitteiden saavuttamista sekä niistä syntyviä kustannussäästöjä. Tähän liittyy olennaisena osana myös logistiikan järkevöittäminen, energian kulutus + pientuotannon mahdollisuudet, kiinteistöjen huolto- ja käyttö, pitkäntähtäimen suunnitelmat ja niiden vaikutukset talouteen, investointitarpeet, oikeanlaiset investoinnit oikeaan aikaan ja oikeisiin kohteisiin, kiinteistöjen elinkaarien jatkaminen, jätteen määrän vähentämisen mahdollisuudet + hyötykäyttö, hiilineutraalisuuden vaikutukset myös taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeen avulla tullaan vahvistamaan Järvi-Saimaan kuntien vetovoimatekijää: luontoa ja lähituotantoa. Koordinoinnin avulla pystytään keräämään tarvittava tieto ja laatimaan toimintamalli kaikille Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimialueille siten, että toiminta on ympäristön, asiakkaiden, omistajien, asukkaiden kannalta järkevää, taloudellista näkökulmaa unohtamatta. Lisäksi hankkeen avulla koko yhtiö pystyy päivittäin toimimaan resurssiviisaasti sekä hiilineutraalisti. Hankkeella käydään läpi millaisia konkreettisia vaikutuksia eri tavoilla toimia on, myös taloudellisesti. Nämä konkreettiset toimenpiteet otetaan käyttöön ja sitoutetaan henkilökunta hankkeen aikana toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Sitouttaminen tarkoittaa henkilökunnan mukaan ottamista hankkeeseen jo heti alussa.
Pääasialliset toimenpiteet: Nykytilan kartoitus, toteuttamismahdollisuudet kunnan ja asukkaiden sekä yrittäjien kannalta, kustannustieto, toteutuksen valinta, seuranta.
Toimialakohtainen ominaisuuksien sekä erityisolosuhteiden selvittäminen. Tässä yhteydessä selvitetään ja kerätään myös kaikki jo valmiiksi laadittu aineisto.
Olosuhteiden selvittämisen jälkeen laaditaan muutamia eri vaihtoehtoisia suunnittelurunkoja. Suunnittelun tässä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen suunnittelu-, rakentamisen ja käyttövaiheissa.
Hankkeen yhteydessä ei keskitytä pelkästään Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan näkökohtiin, vaan tietoa ja näkemystä hankintaan myös laajemmalta alueelta. Tällä tavalla mahdollistetaan käyttöönotto- ja käyttömahdollisuudet myös muissa kunnissa.
Hanke toteutetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella ja sen kohteena on koko Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n palvelutuotanto.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n yhteistyökumppaneina ja alihankkijoina toimii kymmeniä alueen pienyrityksiä (mm. kiinteistönhoidossa, LVI- ja sähköasentajia, jne.) Hankkeen kautta saatava tietotaito, osaaminen sekä resurssiviisas ja hiilineutraali tapa toimia on mahdollista ulottaa aina ketjun viimeisimmällekin lenkille. Tällä tavoin hankkeesta hyötyvät myös alueen pk-yritykset saamalla kilpailuetuja sekä mahdollistamalla uusien työpaikkojen syntyminen alueelle. Alueen asukkaille hyöty tulee kilpailukykyisten hintojen muodossa.
Hyötyjä hankkeesta tulee suoraan kunnille kustannussäätöinä mutta ennen kaikkea mahdollisuutena kaikille hankkeen tuloksia hyödyntäville muuttaa omaa palvelutuotantoaan resurssiviisaaseen suuntaan. Silloin kunta ja muut hankkeen tuloksia hyödyntävät tahot pystyvät olemassa olevilla resursseillaan tuottamaan palvelunsa entistä tehokkaammin. Hankkeesta hyötyvät myös kuntalaiset.
Hankeen yleishyödyllisyys
Hanke tuottaa tietoa resurssiviisauden ja hiilineutraalisuuden toteuttamiseen palvelutuotannossa. Näkökulmana tässä on erityisesti pienet kunnat, joiden mittakaavaan pilotointia ei ole vielä tehty. Näin ollen asiasta ei ole olemassa käytännön kokemuksia. Muut kunnat ja toimijat pystyvät ottamaan hyvin helposti käyttöön tässä hankkeessa tuotetut aineistot. Myös kiinteistöjen käyttöastetta nostavat toimenpiteet tulevat olemaan esillä siten, että pienet kunnat ja muut toimijat pystyvät hyödyntämään tämän hankkeen pohjatietoja ja tästä hankkeesta saatuja tuloksia.
Toimintatavat ja asenteen aikaansaaminen sekä digitaalisuuden hyödyntäminen ovat myös helposti kopioitavissa ja käyttöönotettavissa muissa pienissä kunnissa ja kuntien omistamissa osakeyhtiöissä sekä muissa yrityksissä. Tätä kautta myös muut toimijat pystyvät vaikuttamaan kuntalaisten elämään ja hyvinvointiin. Tämä tapahtuu hyvinvointia lisäämällä ja hiilijanjälkeä pienentämällä. Hankkeen tarjoamat valinnat ovat hyödynnettävissä suoraan kuntien palvelutuottajien, yritysten ja asukkaiden osalta.
Ruokalautasen aiheuttama hiilijalanjälki, koko toimintatapaa ja toimintamallia kuvaavat mittaristot, kaikkien kunnan toimialojen huomioiminen resurssiviisaudessa ja hiilineutraalisuudessa ovat kaikkien sitä tarvitsevien vapaasti hyödynnettävissä.
Hankkeen tietotaito, osaaminen sekä resurssiviisas ja hiilineutraali tapa toimia on kaikkien muiden kuntien ja toimijoiden mahdollista hyödyntää ja ottaa pienin muutoksin omaan käyttöön. Hankkeen ajatuksia, malleja, toteutuksia on mahdollista hyödyntää laajasti nykyisen suomalaisen yhteiskunnan murroksessa.
Hankkeen tuottama selkeä tieto kustannussäästöistä ei jää vain Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n käyttöön. Yhtiö ei omista yhtään kiinteistöä tai kiinteää omaisuutta. Kustannussäästöt kohdistuvat suoraan omistajakuntiin ja säästötoimenpiteet ovat helposti kopioitavissa myös muiden toimijoiden käyttöön.
Hanke mahdollistaa pienten kuntien laajamittaisen resurssiviisaan ja ympäristöystävällisen toiminnan. Toimintamalli laaditaan siten, että siinä huomioidaan ympäristöystävällisyyden vaatimukset ja kriittiset menestystekijät. Myös suunnitelmat pidempiaikaisiksi toimintamalleiksi saadaan laadittua käytännön toimien koordinoinnin kautta. Toimintamalli on helposti kopioitavissa myös muiden toimijoiden ja kuntien käyttöön.
Hanke mahdollistaa palvelutuotannon muuttumisen kaikissa pienissä kunnissa. Digtaalisuus, työn tekeminen ajasta ja paikasta riippumatta, monikanavainen palvelutuotanto ja kokonaisuutena resurssiviisauden hyödyntäminen ovat asioita jotka pilotoinnin kautta pystytään hyödyntämään myös muissa pienissä kunnissa sekä soveltuvin osin palvelutuotantoyrityksissä.
Hanke antaa mahdollisuuden myös kaikille pienille yrityksille pienentää hallinnon aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
Lopputulos tulee olemaan sellainen, että kunnat ja myös muut yritykset toimialasta riippumatta voivat ottaa siinä esitetyt asiat ja toimenpiteet huomioon myös omassa palvelutuotannossaan.
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n työntekijät sekä yhtiön omistajakuntien omistamat kiinteistöt, jotka ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n hoidossa mahdollistavat pilotointialustan rakentamisen ja pilotoinnin järjestämisen. Hankkeen tuloksista raportoidaan aktiivisesti avoimessa digitaalisessa maailmassa. Pilotoinnista saadun kokemusten perusteella pystytään rakentamaan toimintamalli jonka hyödyntäminen muissa pienissä kunnissa ja muille toimijoille on mahdollista. Hankkeen yksittäiset tuotokset ovat myös kaikkien hyödynnettävissä, kun koko suomalaista yhteiskuntaa viedään hiilineutraalisuuden ja resurssiviisauden suuntaan.
Hankkeen yhteydessä tullaan tekemään yhteistyötä myös Ruralia-instituutin Kiertotalous-hankkeen kanssa. Tällä yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa entistä suuremmat hyödyt, laajemmat kontaktit, hyöytyjen nopemapi käyttöön otto laajemmalla sektorilla sekä nopeuttaa tiedon kulkua myös hankkeen aikaan.
Hankkeen lopputulokset tullaan osoittaamaan sellaisessa muodossa, että niiden käyttöön otto ja hyödyntäminen ovat mahdollisia kaikilla niillä, jotka katsovat hyötyvänsä aineistosta, pilotoinnista, ideoista, toimintamalleista jne. Hankkeen lopputuloksia hyödyntämällä suomalaista yhteiskuntaa on mahdollista vielä entistä enemmän resurssiviisauden ja hiilineutraalisuuden suuntaan.
Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki Suomen pienet kunnat, osakeyhtiöt sekä muut pk-yritykset, jotka voivat ottaa hyvin pienillä toimenpiteillä hankkeen tuotoksen käyttön.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 691
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 197
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 276 639
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 198 808
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Sulkava, Rantasalmi, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Uusiutuvan energian käytön lisääntyminen ja energiatehokkuuden parantaminen lisää luonnonvarojen käytön kestävyyttä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Hanke mahdollistaa monimuotoisuuden säilymisen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Hankkeen suurimmat vaikutukset näkyvät erityisesti kasvihuonekaasujen vähenemisenä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei kohdistu Natura-alueisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Jätteiden määrän vähentäminen sekä materiaalien resurssiviisas käyttö ovat hankkeen tavoitteena | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Tutkitaan pientuotannon mahdollisuudet | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella edistetään paikallisen ja alueellisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Oheismateriaalina syntyy ponnistusalustoja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Logistiikka on hyvin vahvasti hankkeessa mukan | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella tuotetaan hyvinvointia alueelle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeella tuotetaan lisää tietoa sekä toimintamalli ympäristöosaamisen parantamiseen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa pienten kuntien laajamittainen resurssiviisas ja ympäristöystävällinen toiminta siten, että jatkossa toimiessa ympäristöystävällisyys olisi oleellinen osa jokapäiväistä toimintaa. Hiilineutraali ja resurssiviisas toiminta oli tarkoitus tulla osaksi jokapäiväisiä tehtäviä koko organisaatiossa. Myös siten, että opit ja saavutukset ovat kaikkien kopioitavissa, monistettavissa sekä skaalattavissa
Koko henkilökunta oli mukana miettimässä ja toteuttamassa hiilineutraalia sekä resurssiviisasta toimintaa. Osallistamalla koko henkilökunta mukaan, saavutettiin sitoutuminen hankkeen eteenpäin viemiseksi. Jokainen oman alansa ammattilainen pääsi kehittämään resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.
Hankkeen aikana tunnistettiin merkittävimmiksi resurssilajeiksi taloudelliset, luonto, osaaminen sekä rakennetun ympäristön resurssit. Näistä taloudelliset resurssit poikkeavat, koska muiden resurssien järkevä käyttö näkyy taloudellisten resurssien tuloksina.
Kokonaisuudesta on laadittu vaikuttavuuskartta, jonka avulla pystytään helposti kuvaamaan niitä tuloksia, joita hiilineutraalilla sekä resurssiviisaalla toiminnalla on mahdollista saavuttaa.
Hanke toteutettiin seitsemän tehtävän kautta. Tehtävät nivoutuivat hankkeen aikana yhdeksi kokonaisuudeksi. Tehtävät olivat: Kiinteistöjen energiatehokkuus ja pientuotannon mahdollisuudet, resurssiviisaat oppimisympäristöt ja oppimisen tapa, resurssiviisas asuminen väljästi asutuilla alueilla, resurssiviisaat terveyspalvelut, resurssiviisaat vanhuspalvelut, elinkeinoelämän resurssiviisautta edistävät hankinnat ja muu mahdollistaminen, asukkaiden resurssiviisaus.