|
|
|
Hankekoodi: A71236
Hankkeen nimi: Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.6.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: ProAgria Etelä-Savo ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0215848-5
Jakeluosoite: Mikonkatu 5
Puhelinnumero: 0400261094
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://etela-savo.proagria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Häkkinen Pekka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelu- ja kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400381432
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tehostaa maatiloilla ja yhdyskunnissa syntyvien biomassojen ravinteiden ja energian hyödyntämistä. Biomassojen hyödyntäminen nostaa biomassojen jalostusarvoa ja vähentää fossiiliperäisten tuotantopanosten tarvetta. Hankkeessa luodaan toimintamalli keskitetyn biojalostamon toimintaedellytysten selvittämiselle tapausselvityksen avulla. Biojalostamon toiminta perustuu yhdyskuntien sivuvirtojen, ja maatiloilla syntyvien biomassojen jatkojalostukseen lannoitteeksi ja energiaksi. Toimintamalli sisältää kuvaukset laitokseen tulevien biomassojen määrästä ja sijainnista, valmistettavien lannoitevalmisteiden käyttökohteista, raaka-aine- ja tuotevirroista ja kuljetuksesta sekä liiketoimintamallin, joka sisältää kaikki osapuolet huomioivat hinnoitteluperusteet. Laitos toimii yhteistyössä alueen maa- ja puutarhatilojen kanssa. Toimintamallia voivat hyödyntää kaikki biojalostamoita suunnittelevat toimijat. Hankkeen suorat hyödynsaajat ovat kuntien jätelaitokset, lämpölaitokset, tavanomaiset ja luomumaatilat, biokaasulaitokset, viherrakennusala ja kasvihuoneet.
Toimintamallin luomisen konkreettiset toimenpiteet ovat seuraavat: selvitys olemassa olevien biokaasulaitosten toimintamalleista ja kokemuksista, viljelijähaastattelut lannan ja biomassojen luovutus/myyntihalukkuudesta sekä kiinnostuksesta käyttää orgaanisia lannoitevalmisteita, taloudelliset laskelmat maatilojen biomateriaalin arvolle ja laitoksessa tuotettaville lannoiteaineille niiden ostohinnan, ravinnesisällön, kuljetuksen ja käsittelykustannusten perusteella, logistiikkavaihtoehtoselvitykset ja urakointitarpeet. Koko toiminta kuvataan lopuksi tuotettavassa toimintamallioppaassa.
Varsinaiset kohderyhmät ovat eteläsavolaiset maatalousyritykset (maidon- ja lihantuotantotilat, luomukasvintuotantotilat), Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy, BioHauki Oy, Bioson Oy, BioKymppi Oy, kuljetus- ja separointiyrittäjät sekä maakunnan kasvihuoneet ja viherrakennusala.
Välillisiä kohderyhmiä ovat tulevaisuuden vihreä liikenne, Mikkelin kaupunki (vihreä imago) ja kaupungin jätehuolto sekä muidenkin kuntien maatilayritykset ja jätehuolto hankkeessa luotavan ja dokumentoitavan toimintamallin kautta. Myös kuluttajat hyötyvät hankkeesta luomutuotteiden parempana saatavuutena, kun tuotantopanosten saatavuus ja valikoima paranee.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 43 630
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 43 630
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 63 979
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 63 979
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva, Joroinen, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Hankkeen tuloksena on toimintamalli kuntien jätevesilietteen ja biojätteiden, biotuhkan sekä maatalouden orgaanisten aineiden sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen ja kierrättämiseen sekä bioenergian tuottamiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Uusiutuvan energian tuottaminen hillitsee ilmastonmuutosta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Hankkeen tuloksena syntyvän mallin mukainen lannan ja sen sisältämien ravinteiden käytön ja kierrätyksen tehostaminen vähentää ravinteiden pääsyä vesistöihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 6 |
| Tuloksena syntyvän toimintamallin mukainen toiminta tehostaa jätevesilietteen ja biojätteiden, biotuhkan sekä maatilojen biomateriaalien hyödyntämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Selvityksen tuloksena selviää, millä edellytyksillä on mahdollista tehdä jätevesilietteestä, biojätteestä ja lannasta biokaasua ja mädätteestä lannoitetuotteita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Alueen jäteaineet saadaan hyötykäyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Jätehuollon, lämpövoimaloiden ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen samassa kuivamädätysprosessissa lannoitteeksi ja bioenergiaksi on uuden osaamisen kehittämistä, mitä muualla Suomessa ei ole. | ||
Hankkeessa selvitettiin olemassa olevien biokaasulaitosten toimintamallit ja kokemukset maatalouden bioraaka-aineiden käytöstä ja tehtiin 1) Karkeat taloudelliset laskelmat ProAgrian laskentaohjelmien mukaan maatilojen biomassojen (lanta, nurmi) vaihtoehdoille: levitys ja käyttö tilalla, kiinteäjakeen erottaminen ja toimittaminen biojalostamoon tai lannoitevalmisteen käyttöhalukkuus tilalle hankittuna. 2) Teoreettiset laskelmat laitoksessa valmistettavien lannoiteaineiden ravinnesisällöistä erilaisten raaka-aineiden seoksilla tilahaastattelujen tueksi. 3) Maatilahaastattelut viljelijöiden halukkuudesta luovuttaa lantaa ja peltobiomassaa biokaasulaitoksen käyttöön sekä käyttää lannoitevalmisteita tai liikennebiokaasua.
Haastattelut tehtiin kahdessa vaiheessa, alustava kiinnostus kartoitettiin sähköisellä Webropol-lomakkeella, johon lähetettiin linkki sähköpostitse. Kyselyssä kartoitettiin kiinnostusta luovuttaa peltobiomassoja tai lantaa biojalostamon käyttöön ja vastaavasti halukkuutta biojalostamon tuottamien lannoitevalmisteiden ja liikennebiokaasun käyttöön. Mikkelin ja ympäristökuntien (Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi, Juva, Puumala) lisäksi kyselyn ulottuvuuteen lisättiin Joroinen biojalostamon logististen intressien vuoksi. Tähän kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 92 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 19,01%. Vastanneista tiloista 77 jätti yhteystietonsa tilahaastattelua varten. Tämän jälkeen tehtiin tilahaastattelut tilakäyntinä tai puhelimitse. Haastattelussa hyödynnettiin pohjatietona aikaisempaa kyselyä.
Tavoitteena oli selvittää tarkemmin sekä kiinnostusta maatalouden biomassojen luovuttamiseen että lannoitetuotteiden ja biokaasun käyttöön tilalla. Haastattelussa kartoitettiin myös biokaasulaitokselle saatavissa olevaa biomassojen volyymiä sekä lannoitevalmisteiden käyttöalaa. Haastattelukontakti otettiin 92 tilalle. Haastattelussa kartoitettiin mm. lantamäärää, lannan tai mädätteen varastointikapasiteettia, peltobiomassan määrää, sekä maatalousyrittäjien kiinnostusta urakointiin biomassan korjuussa tai kuljetuksessa. Biojalostamon tuottamien lannoitevalmisteiden käyttöhalukkuuden lisäksi selvitettiin kiinnostavin lannoitevalmisteiden olomuoto ja mahdollisuudet lannoitevalmisteiden varastointiin. Lisäksi tiloilta kysyttiin karkeaa arviota lannoitevalmisteen levitysalasta sekä liikennebiokaasun käyttöhalukkuutta maatiloilla sekä käyttämättömien lietesäiliöiden koko ja sijainti. Selvitettiin myös logistiikkaratkaisuvaihtoehtoja ja –kustannuksia raaka-aineiden ja lannoiteaineiden kuljetuksessa. Urakoitsijatapaaminen järjestettiin 21.4.2016.
Haastattelujen perusteella biomassoista kahdenkymmenen kilometrin säteellä biolaitoksesta oli 4 740 tonnia, josta nurmen määrä oli 2 620 tonnia. Laitoksesta 20 - 40 km säteellä oli 7 210 tonnia, josta nurmen osuus oli 4 690 tonnia. Yhteensä biomassoja olisi käytettävissä 22 290 tonnia. Suunnitellun laitoksen liikkeelle lähtötilanteessa tarvitsema maatalouden biomassojen määrän on arvioitu olevan noin 10 000 tn. Haastattelussa selvitettiin myös viljelijöiden halukkuutta vastaanottaa mädätettä ja biojalostamon tuottamia lannoitevalmisteita. Mädätettä ja lannoitevalmisteita haluttiin ottaa vastaan 27 360 tn.
Maatilahaastattelujen ja muun käytössä olleen aineiston pohjalta tehtiin tarkennetut laskelmat koko mallin materiaalivirroista, kustannusperusteista, ravinnemääristä ja logistisista vaihtoehdoista. Hankkeen avulla rakennettiin yhteistyötä alueen elinkeinonharjoittajien, alan toimijoiden, urakoitsijoiden ja alueen biokaasulaitosten välille. Alueen biokaasutoimijoille järjestettiin yhteistyöpalavereja, osaltaan näiden palaverien ansiosta laitosten välinen yhteistyö syveni. Palaverit vauhdittivat myös tankkausaseman perustamista Mikkeliin ja Haukivuorelle. HevosWoima –hankkeen kanssa tehtiin hankeyhteistyötä. Hevostilojen haastattelut, yhteystietojen ja haastatteluvastausten keskeiset sisällöt luovutettiin myös HevosWoima –hankkeen käyttöön. Pekka Häkkinen osallistui HevosWoima -hankkeen ohjausryhmään. Hanne Soininen Mamk ja HevosWoima -hankkeen projektipäällikkö Riikka Tanskanen Mamk osallistuivat tässä raportoitavan hankkeen ohjausryhmään.
Hankkeen alustavista tuloksista järjestettiin hankeseminaari ja tiedotustilaisuus 1.4.2016. Tilaisuutta markkinoitiin laajasti koko maakunnan alueelle ja siihen osallistui 70 henkilöä. Hankkeen tuotoksena syntyi kaksi internetistä ladattavissa olevaa julkaisua: raportti ’Lannoitteita ja energiaa biomassoista - Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet’ (http://etela-savo.proagria.fi/sites/default/files/attachment/lannoitteita_ja_energiaa_biomassoista_raportti_s_0.pdf) ja opas ’Maatalouden biomassat biokaasulaitoksessa - Opas biomassojen ominaisuuksista syötteenä ja lannoitteena’ (http://etela-savo.proagria.fi/sites/default/files/attachment/maatalouden_biomassat_biokaasulaitoksessa_opas09s_0.pdf).
Hankkeessa tehdyn selvityksen perusteella Mikkelin seudulla on kiinnostusta sekä tuottaa että luovuttaa biomassoja biojalostamolle sen tarvitsema määrä. Laitoshankkeella on toimintaedellytykset raaka-aineen saannin osalta. Myös hankkeen järjestämän seminaarin saama kiinnostus ja laaja huomio kertoi asian kiinnostavan alueen viljelijöitä. Hankkeessa lähtivät liikkeelle viljelijöiden ja laitostoimijoiden tapaamiset, joita on jatkettu hankkeen päättymisen jälkeen. Tämän työn tuloksena alueelle on syntymässä peltobiomassojen sopimustuotannon käytäntö. Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tuli jo hankeaikana mukaan tähän työskentelyyn.
Hankkeen toteuttivat ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Rahoituksesta vastasivat Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy, BioGTS Oy, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen toiminta-aika oli 1.9.2015 - 30.6.2016.