|
|
|
Hankekoodi: A71008
Hankkeen nimi: Ecool
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.9.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Kotkan kampus: PL 9 (Pääskysentie 1)
Puhelinnumero: 0447028888
Postinumero: 48401
Postitoimipaikka: Kotka
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Tuliniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028469
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on tehdä energiatehokkuuden edistämiseksi vaativien kohteiden (esimerkiksi suuri jäähdytys- ja/tai lämmitystarve, suurikulutuksisten sähkölaitteiden käytön energiatehokkuuden kehittäminen) energiaseurannan toimintamalli ja -ohjeistus. Mallin perustana tulee olemaan energian käytön nykytilan selvitykset (raportit ja mittaukset) sekä niiden perusteella tehdyt toimenpiteet. Olennainen tutkimuksellinen osa on pitkäaikainen seuranta. Seurannan avulla luodaan tietoa ja kokemusta parhaista toimintatavoista ja mm. tarvittavista (jatkuva)toimisista mittauksista. Tuloksena saatava toimintamalli on hyödynnettävissä ja laajennettavissa myös muiden erityiskohteiden energiatehokkaiden ratkaisujen selvittämisessä. Hankkeessa myös laaditaan ohjeistus, jolla erityskohteiden ylläpitäjiä ja käyttäjiä neuvotaan energiatehokkaaseen toimintaan.
Hankkeen tutkimusalueena on energiatehokkuus ja sen edistäminen sekä uusiutuvan energian mahdollisuuksien kartoittaminen eri tutkimuskohteissa. Tutkimusmenetelminä ovat mittaukset, seuranta ja kannattavuuslaskelmat sekä erilaiset erityiskohteeseen liittyvät selvitykset kohteesta riippuen. Hankkeessa kehitetään osaamista energiaintensiivisten, vaativien kohteiden energiatehokkuuden parantamiseen: tuotetaan tietoa energiansäästön mahdollisuuksista ja kehitetään energiatehokkuusratkaisuja.
Konkreettisina tuloksina odotetaan energiankulutuksen alenemista tutkituissa kohteissa sekä selkeää toimintamallia ja -ohjeistusta erityiskohteiden energiankäyttöön ja -seurantaan. Hankkeessa tehdään myös esityksiä mahdollisista investointitarpeista, jotka edistävät energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa ja käytön laajentamista. Hankkeen aikana saadaan esiin energiankulutuksen (MWh)vähenemistä, joka pitkäaikaisella (1-2 v) seurannalla voidaan todentaa jo hankkeen aikana. Mahdollisten esiin nousevien investointitarpeiden ja niiden toteutuksen tuomat säästöt tulevina vuosina sekä energiankulutuksen vähenemisen merkitys hiilidioksidipäästöjen määrään voidaan laskennallisesti määrittää. Mallinnuksen avulla erityiskohteiden energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä voidaan arvioida ennen tehtäviä muutoksia ja rakennusten energiakulutuksen ja sisäilman laadun hallintaan liittyvä osaaminen lisääntyy. Mallinnus- ja simulointimenetelmien kehittymisellä ja tehostuneella käytöllä hankkeen tuloksena energiatehokkuuden laskennallinen hallinta kehittyy ja on käytettävissä paremmin nykyisen rakennuskannan mallinnukseen sekä uudisrakentamisen tukena.
Pitkällä aikavälillä projektin energiatehokkuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, ohjeet ja raportit lisäävät energiatietoisuutta ja siten kehittävät eri toimijoiden (isännöitsijät, suunnittelijat, tilankäyttäjät) toimintaa niin, että energiankulutus vähenee. Koulutuksen kehittäminen aiheen ympärillä huomioiden saadut tulokset edistää energiatehokkuuden osaamisen tason nousua.
Hankkeessa varsinaisena kohderyhmänä eivät ole henkilöt, vaan toimintaympäristöt: yritykset ja organisaatiot, joissa tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu.
Välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, kunnat ja muu julkinen sektori (energiaosaamisen ja –tehokkuuden lisääntyminen) sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot (erityisesti opiskelijat, jotka osallistuvat tutkimustoimintaan sekä toisaalta kaikki myöhemmin Xamkissa opiskelevat opiskelijat, jotka hyötyvät tutkimuksessa tuotetusta tiedosta ja sen käyttämisestä oppimateriaalina sekä mukana olevien opettajien osaamisen lisääntymisestä ja tämän tiedon välittämisestä).
Mallinnuksen osalta välillisinä kohderyhminä ovat talotekniikan opiskelijat, joille voidaan välittää uusinta tutkimustietoa sekä kaikki suunnittelutoimistot, jotka käyttävät energiatehokkuuteen mallinnus- ja simulointimenetelmiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 267 553
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 121
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 818
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 388 469
Maakunnat: Kymenlaakso, Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Kouvola, Kotka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Energiatehokkuuden kehittymisen ansiosta hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen; energiansäästö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja uusiutuvan energian vaihtoehdoista tiedottaminen edistää myös uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Energiatehokkuuden osaamisen kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; energiaa kulutetaan vähemmän, ja samoin fossiilisia polttoaineita kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee. Uusiutuvan energiantuotannon vaihtoehtojen hyödyntäminen vähentää myös ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 8 |
| Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen hallittu käyttö fossiilisten uusiutumattomien energialähteiden sijasta turvaa luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät säästettäessä energiaa ja korvattaessa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla. Riskit polttoaineiden (mm. öljy) kuljetuksissa vähenevät kulutuksen/kuljetusmäärien pienentyessä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 8 |
| Energiatehokkuuden paraneminen ja kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisääntyminen vähentävät tuontipolttoaineiden käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden vähenevä kuljetus Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä. Luonnontila myös paranee energiatehokkuustoimien seurauksena, koska fossiilista pa:tta käytetään vähemmän, jolloin sk-päästöt vähenevät. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 8 |
| Energiatehokkuus vähentää materiaalin ja jätteiden määrää, sillä vähäisempi pa-kulutus vähentää huoltotarvetta ja siitä aiheutuvaa materiaalimäärää (mm. kuljetuspakkaukset, suotimet jne.) ja näistä edelleen muodostuvaa jätemäärää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 8 |
| Energiatehokkuusselvitysten yhteydessä kartoitetaan mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Energiankulutuksen seurannan kehittyminen antaa mahdollisuuden (pienten) uusiutuvien, hajautettujen energiatuotantoyksiköiden käyttöönottoon eri kohteissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Yritystoiminnan kilpailukyky paranee energiatehokkuuden kehittymisen kautta. Uusi tieto, osaamisen kehittyminen ja lisääntynyt yritysyhteistyö parantavat opiskelijoiden työllistymistä ja edesauttavat myös yritysten muihin kehitystarpeisiin vastaamista. Toiminnalla edelleen kehitetään osaamista yritysten tarpeita vastaavaksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Energiatehokkuustoimien selvittäminen, kehittäminen, toimintatapojen luominen, testaaminen ja tulosten analysoiminen lisäävät Kyamkin henkilöstön osaamista ja antavat lisäarvoa koulutussisältöihin. Energiatehokkuuden edistämisen osalta opettajilla, opiskelijoilla ja yrityksissä on paremmat valmiudet kehittää uusia palveluja kaikkiin elinkaariketjun vaiheisiin; selvitykset, mittaukset, analyysit, suunnittelu-, tutkimus-, koulutus- ja kehitystehtävät. Toimintamallin ja ohjeistuksen käyttöönotto ja pilotointi mahdollistavat erilaisten vaativien kohteiden selkeät toimintatavat energiatehokkuustoimissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Energiatehokkuus vähentää fossiilisten polttoaineiden ja energian siirron tarvetta. Yrityksen parantunut energiatehokkuus edistää yrityksen kilpailukykyä ja paikallisen toiminnan säilymistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Energiatehokkuuden kehittyminen vähentää energiankulutusta> vähentää sk-päästöjä>parantaa ilmanlaatua ja ympäristöntilaa. Uusiutuvien (kotimaisten) energialähteiden käytön edistäminen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja parantaa Suomen omavaraisuutta (energiahuoltovarmuus kasvaa). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa: hanketoteuttajina niin naisia kuin miehiä. Hankkeen toteutus niin, että opiskelijoita mukana hankkeessa (kannustamme miehiä ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti) on osa innostavan oppimis- ja toimintaympäristön luomista ja edesauttaa myös naisten hakeutumista miesvaltaiselle energiainsinöörialalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita, joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaamiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 6 |
| Hanke parantaa suomalaisen kulttuuriympäristön säilymismahdollisuuksia parantaen olemassa olevien rakennusten (hyöty)käyttöedellytyksiä huomioiden samalla niiden mahdollisen kulttuurillisen merkityksen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 6 |
| Energiatehokkuuden ja ympäristöasioiden yhteys tulee selvästi näkyviin energiankulutuksen vähenemisessä ja sitä kautta (sk-)päästöjen vähenemisessä. Kyamkin opetushenkilökunta on vahvasti mukana projektin toteutuksessa. Hankkeen aikana syntynyttä energiatehokkuusosaamista siirretään insinöörikoulutukseen sekä toimintamallin myötä tieto välittyy kaikkien vapaasti saatavaksi. | ||
Ecool-hankkeen tavoitteena oli tehdä energiatehokkuuden edistämiseksi vaativien kohteiden energianseurannan toimintamalli- ja ohjeistus.
Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin tarkasteluja hankkeen kumppaneiden kohteissa, lähes 30 energiaselvitystä. Energiaselvitykset sisälsivät kenttämittauksia joihin perustuen esitettiin kohteen muutostoimenpiteiden ehdotukset. Osassa ehdotuksia oli investointeja. Mittavien investointien tueksi käytettiin kolmessa kiinteistössä energiankäytön simulointiohjelmaa, jolla pystyttiin varmentamaan investointien kannattavuutta. Selvitysten teossa hankehenkilöstön lisäksi mukana on ollut lähes 70 energiatekniikan opiskelijaa toteuttaen yhteensä lähes 800 opintopistettä kolmen vuoden aikana.
Hankkeen tuloksena on luotu energianseurannan ohjeistukset ja toimintamallit erityisesti kiinteistöhuollon käyttöön. Kiinteistöhuollon ohjeistukset ja toimintamallit -teoksessa käydään läpi Ecool-hankkeen aikana esille nousseita aihepiirejä ja tehtyjä havaintoja kiinteistöjen energiatehokkuusasioissa. Toimintamalleissa on esitetty laskentatyökaluja mm. paineilmavuotojen kustannuksiin ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, ilmanvaihdon ohjaukseen co2-pitoisuuden mukaan, lämminvesikierron tarpeenmukaisuuden arviointiin ja ilmalämpöpumppujen kannattavuuteen. Laskentatyökalut ovat saatavilla toimijoiden käyttöön pyydetäessä Xamkilta. Viestintä hankkeen toteutuksesta ja tuloksista on ollut kattavaa,12 julkaisua. Hankkeessa saavutettiin suuri energiansäästöpotentiaali, säästetty energia hankkeen aikana on ollut reilu 2 600 MWh, joka vastaa 16 % säästöä kohteiden energiankulutuksesta.