|
|
|
Hankekoodi: A70876
Hankkeen nimi: CleanAcceptance - vähähiilisyyttä asumiseen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20
Puhelinnumero: 0294 462 111
Postinumero: 53851
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Konsti-Laakso
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400784495
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maailmassa kasvihuonepäästöjen vähennystarve on suuri, vuoteen 2100 mennessä maailman tulisi olla hiilineutraali, jotta ilmastonlämpeneminen jäisi alle 2 asteen. Vähennystarve on merkittävä, mutta tarjolla on kuitenkin erilaisia mekanismeja ja keinoja. Haasteena on saada nämä keinot nopeasti käyttöön. Suomessa merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja on asuminen. Noin 40 % EU:n kasvihuonepäästöistä liittyy asumiseen.
Tämän hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja päätavoitteena etsiä ja tunnistaa vähähiilisiä asumisen malleja ja kehittää olemassa olevia käyttäjien näkökulmasta. Hankkeen päätavoitetta tukemaan hanke jakautuu neljään alatavoitteeseen: 1) Mikrotason mekanismien ja prosessien tunnistaminen vähähiilisen asumisen edistämisessä; 2) Asukkailta saadun tiedon jalostaminen ja jalkauttaminen tukemaan alan liiketoiminnan kehittämistä vähähiilisyyttä edistävien ratkaisujen yleistymiseksi; 3) Vähähiilisen asumisen tiekartan rakentaminen; ja 4) Ihmisten vähähiilisyystietoisuuden lisäämiseen. Haettava hanke koskee EAKR-toimintalinjaa ”Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen” ja erityistavoitetta ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen”.
Tässä hankkeessa vähähiilisillä asumisen malleilla ja ratkaisuilla tarkoitetaan elämäntilanteeseen tarkoituksenmukaisia asumisenratkaisuja. Hankkeessa tavoitteena on selvittää minkälaisia rakenteita tarvitaan tukemaan vähähiilisten asumismuotojen yleistymistä sekä mitkä asenteet ja arvot hidastavat vähähiilisten ratkaisujen, kuten uusiutuvan energian ja energiatehokkaampien ratkaisujen, yleistymistä. Hankkeessa kartoitetaan myös loppukäyttäjän arvonmuodostusprosessia ja arvostuksia liittyen asumisen kestävyyteen.
Hankkeen toteuttajana on Lappeenrannan teknillisen yliopiston, LUT lahti. Muina yhteistyökumppaneina hankkeeseen ovat sitoutuneet Oppilastalo Oy ja Lahden vanhusten asuntosäätiö. Hanke muodostuu seitsemästä työpaketista, joissa kerätään tietoa eri elämänvaiheissa olevilta ihmisiltä liittyen mm. asumisen arvostuksiin. Tätä tietoa hyödynnetään ketterissä kokeiluissa yritysten ja organisaatioiden kanssa. Hankkeessa hyödynnetään vuorovaikutteisia innovaatiomenetelmiä, haastatteluita, kyselyitä ja työpajatyöskentelyä. Hanke rakentuu LUT Lahden vankalle osaamispohjalle.
Hankkeen tuloksena syntyy tietoa asukkaan asumisen vähähiilisyyteen liittyvistä arvostuksista ja tarpeista sekä arvonmuodostusprosessista eri elämänvaiheissa. Tämän tiedon avulla selvitetään mm. kuinka hyvin vähähiilisyyttä edistävät teknologiat ja ratkaisut tunnetaan. Lisäksi selvitetään keskeisimmät kehitystarpeet olemassa olevien teknologioiden ja ratkaisujen osalta sekä kartoitetaan kehitystarpeet. Kehitystarpeita ratkaistaan ketterin kokeilun yritysten ja organisaatioiden kanssa, jotka valitaan tarvelähtöisesti. Hankkeen tuloksena syntyy uusia käyttäjälähtöisiä toimintamalleja, uutta liiketoimintaa sekä uusia kumppanuuksia. Hankkeen tulokset kootaan tiekarttaan ja sitä tukevaksi raportiksi, jolla voidaan edistää vähähiilistä asumista.
Päijät-Häme ja erityisesti:
• Opiskelijat ja yhteistyökumppanina Oppilastalot Oy
• Asuinalueiden asukkaat ja asukasyhdistykset (esim.Renkomäki ja Venetsia)
• Kiinteistövälittäjät
• Ikääntyneet ihmiset ja yhteistyökumppanina Lahden vanhusten asuntosäätiö
• Tarvelähtöisesti tunnistetut yritykset ja organisaatiot, joita voivat olla esimerkiksi teknologia ratkaisujen kehittäjät ja myyjät, rakennusliikkeet, rakennuttajat
Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä KOKO MAASSA ja erityisesti tuloksia voivat hyödyntää:
• Taloyhtiöt
• Kunnat ja kaupungit (esim. ympäristöpalvelut)
• Viranomaistahot
• Vähähiilisyyttä edistävät järjestöt ja toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 226 746
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 622
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 922
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 308 031
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Sysmä, Padasjoki, Lahti, Hollola, Kärkölä, Heinola, Orimattila, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Fossiilisten energiavarantojen käyttövähenee: resurssien käytön väheneminen ja hankinnan aiheuttamien negatiivisten ympäristövaikutusten väheneminen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Energiaomavaraisuuden paraneminen, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuotanto | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 10 |
| käytetään vähemmän fossiilisia raaka-aineita, mikä vaikuttaa hankinta-alueen maankäyttöön | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Fossiilisten energialähteiden kulutuksen vähenemisen myötä veden käyttö ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 5 |
| Energiatuotannon päästöjen vähenemisen myötä haitallisten päästöjen vaikutukset Natura 2000 luontotyyppeihin vähenee | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Energiantuotannon jätteiden väheneminen (esim. tuhka ja puhdistusprosessien sivuvirrat) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa tehdään nopeita ja ketteriä kokeiluja alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa tehdään nopeita ja ketteriä kokeiluja alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeen yhtenä teemana on tarvelähtöinen asuminen, joka myös osaltaan vaikuttaa liikkumiseen ja logistiikkaan | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Asutaan tarpeeseen (taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä) soveltuvassa asunnossa, joka vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali, mutta kehittämistyöhön osallistetaan tasapuolisesti naisia ja miehiä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| - | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään asukkaiden, yritysten ja organisaatioiden sekä laajemmin yhteiskunnan tietoisuutta vähähiilisestä asumisesta | ||
CleanAcceptance-hankkeen tavoitteena oli tarkastella vähähiilistä asumista asukkaan näkökulmasta. Pohjoisen sijainnin ja lämmitystarpeen vuoksi asuminen on Suomessa merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten yksityisten kotitalouksien sekä yksityisten taloyhtiöiden rooli kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä on suuri. Mekanismeja ja keinoja päästövähennyksiin on, mutta haasteena on saada keinot käyttöön tarpeeksi nopeasti. Hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja tätä tukeva päätavoite oli etsiä ja tunnistaa vähähiilisiä asumisen malleja ja kehittää olemassa olevia käyttäjien näkökulmasta. Hankkeessa selvitettiin, millaisia rakenteita tarvitaan tukemaan vähähiilisten asuinratkaisujen yleistymistä sekä mitkä asenteet ja arvot hidastavat vähähiilisten ratkaisujen yleistymistä. Hankkeen vähähiilisillä malleilla ja ratkaisuilla tarkoitettiin elämäntilanteeseen tarkoituksenmukaisia asumisenratkaisuja.
Hankkeessa toteutettiin seitsemän työpakettia, jotka liittyivät yksityisiin kerrostaloyhtiöihin, omakotitaloasumiseen, ihmisen asumisen elinkaareen, yritysyhteistyöhön, vähähiilisen asumisen tiekartan luomiseen, tietoisuuden lisäämiseen sekä hankkeen hallinnointiin.
Hankkeen tuloksena syntyi vähähiilisen asumisen tiekartta. Vähähiilisen asumisen tiekartta kohdistettiin asukkaille ja toteutettiin Uusiutuva koti –julkaisuna kodinsisustus- ja aikakausilehtityyliin. Tiekartan keskeinen idea on kannustaa ihmisiä soveltamaan kuhunkin elämänvaiheeseen soveltuvia ratkaisuja. Näitä ovat neliöiden optimoiminen elämänvaiheen mukaan, uusien teknologioiden omaksuminen sekä pienten tekojen kokeileminen. Näiden tueksi hankkeessa luotiin uusia menetelmiä kannustamaan asukkaita kokeilemaan vähähiilisiä vaihtoehtoja, esimerkiksi 30 päivän haaste vähähiilisen elämäntyylin kokeilemiseen ja uusiutuvan energian visuaalinen valintaopas lämmitysratkaisuille. Julkaisu löytyy verkosta osoitteesta https://lutpub.lut.fi/handle/10024/158460.
Yritysyhteistyön tuloksena syntyi menetelmä menetelmä asukkaiden ja teknologiatarjoajien väliseen vuorovaikutukseen, joka edesauttaa vähähiilisen teknologian käyttöönottoa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin omakotiasuinalueiden päästövähennyspotentiaalin arviointimenetelmä, joka pohjautuu kyselyyn ja elinkaarimallinnukseen. Tämän menetelmän myötä hankkeen kohdealueiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalin laskettiin olevan 15-20%.
Hankkeen myötä järjestettiin useita vähähiilistä asumista käsitteleviä yleisöseminaareja, osallistuttiin kaupunginosatapahtumiin vähähiilistä asumista ja liikkumista edistäen sekä osallistuttiin teeman tieteelliseen keskusteluun. Hankkeen tuloksia hyödynnetään laajalti niin uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden avauksissa kuin uusien taloudellisten kannustimien ja tukimuotojen kehityksessä.