RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70853, Terveysteknologian Innovaatioekosysteemi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Terveysalan innovaatio ekosysteemin toiminnan tuloksia on kyseenalaistettu kolmen ministeriön (OKM, TEM ja STM) toimeksiannosta tehdyssä Terveysalan Kasvustrategiassa (Mikko Alkio, 17.3.2014). Sen mukaan toimialan tutkimukseen käytetään 550 M€ vuodessa ja tutkimuksen vaikuttavuus mitattuna uusina alan yrityksinä tai työpaikkoina on jäänyt laihaksi. Toimenpide-ehdotuksina esitetään, että laaditaan yliopistojen, yliopistosairaaloiden ja eri tutkimuslaitosten osaamispohjainen (esim. eri teknologiat, syöpäkeskus, neurotieteet, diabetes) työnjako eri sairaanhoitopiirien välillä ja perustetaan tätä varten tarvittavat kansainvälisesti kilpailukykyiset keskittymät. Toimenpide-ehdotuksissa ehdotettiin, että keskeisillä yliopistopaikkakunnilla alueen toimijoiden, erityisesti yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden kesken perustetaan teknologiansiirto- ja kaupallistamistoimintoja. Toiminto integroituu tiiviisti keskeisten keksintöpotentiaalia omaavien tiedekuntien ja näiden kärkiosaajien kanssa avustaen ideoiden ja keksintöjen kehitystyössä ja oikeiden kumppanuuksien identifioinnissa. Kehitettävä toimintamalli on ekosysteemin merkittävä solmukohta ja sen tehtävänä on verkottua kansainvälisesti yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa sekä hankkia tarvittavaa patentointi- ja muuta substanssiosaamista tapauskohtaisesti.

Oulun seudulla on tehty panostuksia alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusien alan yritysten synnyttämiseen vuosikymmenten ajan, minkä myötä alan innovaatioekosysteemi on rakentunut tarjoamaan sinällään hyvän toimintaympäristön alan yrityksille. Ekosysteemin keskeiset toimijat ovat Oulun Innovaatioallianssi ml. Oulun Yliopistollinen Sairaala ja alan yritykset niin Oulusta kuin muualtakin Suomesta, jopa kansainvälisiä yrityksiä on ollut mukana tutkimushankkeissa. Ekosysteemi on jo osoittanut toimivuutensa, sillä INKA-ohjelman Tulevaisuuden terveys-teeman vetovastuu on Oulussa.
Ekosysteemi tukeutuu TEKES:n, Suomen Akatemian ja toimialaa tukevien eri säätiöiden ja rahastojen rahoitukseen. Ekosysteemi on sinällään jo olemassa, ja se on jo synnyttänyt positiivista toimintaa alueelle lukuisten Start-Up yritysten ja alueelle etabloituneiden kansainvälisten yritysten muodossa. Toiminnan vaikuttavuutta erityisesti alueen elinkeinotoimintaan voidaan kuitenkin merkittävästi lisätä kehittämällä ekosysteemin sisäisiä prosesseja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, erityisesti lääketieteen teknologian ja lääketieteellisen kuvantamisen alueella. Tämän hankkeen tavoitteena on synnyttää toimintamalli, jolla voidaan edesauttaa tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttämistä alueella jo toimivassa ekosysteemissä. Toimintamallin kehittämisessä keskeiset tekijät ovat tutkimuskonsortioiden rakenteiden tunnistaminen ja kuvaus, eri osapuolten roolit konsortioissa sekä yhteistyön rajapintojen kuvaaminen, konsortiosopimustekniikat liittyen konsortion toimintaan, tekijänoikeuksiin, syntyviin keksintöihin ja kustannuksiin sekä rahoitusinstrumenttien tunnistaminen ja kehittäminen koko innovaatioprosessin aikajänteelle tutkimusideasta liiketoimintaan saakka.
Toimintamalli tukee erityisen hyvin INKA-ohjelman tavoitteita kehittää innovaatioalustoja suurille kaupunkiseuduille. Oulun tutkimuksen vahvuus erityisesti lääketieteellisen teknologian, konenäön ja langattoman tietotekniikan saralla mahdollistaa Oulun seudun kehittyvän vahvaksi terveysteknologian osaamiskeskittymäksi, joka houkuttelee alueelle myös suuria kansainvälisiä toimijoita.

Hankerahoituksella luodaan terveysteknologian innovaatioekosysteemiin yhteinen toimintamalli (OY & OYS), jonka kautta arvioidaan tulevat hankeideat tiettyä prosessia noudattaen. Hankerahoituksessa rahoitetaan kliiniseen tarpeeseen pohjautuvia PoC- ja PoE-hankkeita, joille tehdään rahoitussuunnitelma erillisellä rahoituksella. Tutkimushanke koordinoidaan siten, että projekteissa yhdistetään kliininen osaaminen kyseiseltä terapia-alueelta OYS:sta ja tekninen osaaminen yliopistolta. Tarvittaessa osaamisalueita voidaan laajentaa poikkitieteellisesti esimerkiksi kauppatieteiden suuntaan myynnin ja markkinoinnin tai terveystaloustieteellisestä näkökulmasta. Koordinointi tarkoittaa myös konkreettisten liiketoimintapotentiaalien hahmottamista ja sopivien teollisten yhteistyökumppaneiden hakemista tutkimusprojekteille jo hankkeiden perustamisvaiheessa. Tämä on erityisen tärkeää, kun tutkimuksella tavoitellaan mahdollisimman hyvää liiketaloudellista vaikuttavuutta alueelle. Hankkeen aikana ei puututa varsinaiseen tutkimusrahoitukseen, joka tulee pääsääntöisesti TEKES:ltä, Suomen Akatemialta tai tutkimusapurahojen muodossa eri alan tutkimusta tukevilta säätiöiltä. Rahoitusmalli, joka puuttuu, on juuri alkuvaiheen rahoitus terveysteknologiatuotteiden kannalta keskeisen idean POE (Proof of Evidence) kliinisen tarpeen ja menetelmän luotettavuuden todistamiseen sekä POC (Proof of Concept) idean kaupallisen menestyspotentiaalin tutkiminen jo hankeen perustamisvaiheessa. Alkuvaiheen rahoitusmalli kehitetään yhteistyössä paikallisten businessenkeleiden, Yliopiston ja muiden rahoittajien kanssa.

Hankkeen tuloksena Ouluun syntyy aivan uudenlainen "Ideasta Innovaatioksi tutkimuskonsortiossa" prosessi ja toimintamalli, joka voidaan monistaa myös muille toimialoille ja paikkakunnille. Prosessin käyttöönoton myötä tutkimustoiminnan liiketaloudelliset vaikutukset ympäröivään yhteisöön parantuvat huomattavasti, vaikutukset mitataan laatimalla alueen terveysteknologialiiketoiminnasta seikkaperäinen tietokanta, jonka tunnuslukuja voidaan vertailla vuodesta toiseen ja näin voidaan nähdä, millaiset konkreettiset vaikutukset hankkeella paikalliseen toimintaan tulevat olemaan.
Liikeidean kartoittamisen jälkeen on terveysteknologia idean kannalta tärkeä suorittaa perusteellinen PoE (Proof of Evidence) vaihe, jolla idean kliininen tarve voidaan varmistaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen koordinoija on Oulun Yliopisto/CHT (Center for Health and Technology). Kohderyhmät ovat Oulun Yliopiston lääketieteellinen, luonnontieteellinen ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sekä Oulun kauppakorkeakoulu, Business Kitchen, Oulun Yliopistollinen sairaala, Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri, SoteLabs ja terveysteknologia-alan yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke vaikuttaa suoraan terveysteknologia-alan teollisuuteen tuoden sinne uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yhdistäen alan yrityksiä alan tutkimustoiminnan ja kliinisen hoitotyön kanssa. Hankkeella on positiivinen vaikutus terveydenhuollon prosesseihin sitä kautta, että tutkimushankkeiden kautta syntyy uusia hoito- ja tutkimusmenetelmiä, joita voidaan ottaa käyttöön käytännön hoitotyössä sairaaloissa ja terveydenhuollon järjestelmissä jo hankkeen kestäessä kliinisen testauksen ja pilotoinnin yhteydessä. Itse tutkimus, kliiniset testaukset ja pilotointi rahoitetaan normaalilla tutkimusrahoituksella. POC ja POE vaiheet rahoitetaan EAKR hankerahoituksella. Tässä yhteydessä OYS on etuoikeutetussa asemassa ja voi asettua edelläkävijän rooliin yliopistosairaalassa tapahtuvan tutkimuksen kautta. Toimintatapa tukee myös yliopiston eri tiedekuntien tavoitteita synnyttää artikkeleita, julkaisuja ja väitöstöitä. Hankkeella on myönteistä vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan lisääntyvinä työpaikkoina ja terveysteknologia yritystoiminnan kasvuna Oulun alueella ja maakunnassa.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan perustamalla hankkeen aikana toimialan yritystietokanta, jota päivitetään vuosittain ja näin voidaan seurata, kuinka alan yritystoiminta ja työpaikkojen määrä kehittyvät tulevien vuosien aikana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 273 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 505

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 293

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 6, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankevalmistelun aikana on kartoitettu alan yleisiä sukupuoliperiaatteita, ja on havaittu, että aiheesta ei löydy tutkittua tietoa suoraan terveysteknologia-alaan liittyen. Kuitenkin seuraavat tilastotietoon perustuvat havainnot on tehty: - Ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista 85 % on naisia - Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen sekä luonnontieteiden alan opiskelijoista 83% miehiä - Yliopistojen liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoista 73% naisia - Yliopistojen lääketieteen, eläin- ja hammaslääketieteen sekä farmasia-alan opiskelijoista naisia 61 %, miehiä 39% (Lähde: Opiskelijatutkimus 2014. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:10) - Työikäisistä lääkäreistä 59 % on naisia. (Lähde: Lääkärit Suomessa. Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta. Suomen Lääkäriliitto). - Tehyn (sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön) ammattiosastojen jäsenistä 92,2% naisia. (Tehy tilastoina 2013. 2. päivitetty painos. Tehyn julkaisusarja D 1:2014. - Naisten osuus työllisistä ICT-ammattilaisista oli 24 prosenttia vuonna 2000, nousi 28 prosenttiin vuonna 2005, ja laski taas 25 prosenttiin vuonna 2008. (Naisia ICT-alalle! –tutkimus. Osaprojekti C: Naiset ICT-ammattilaisina. Teknologiateollisuus ry. 08.2011.) - Oulun yliopiston koko henkilöstöstä naisten osuus on 47%. Tutkijakoulujen tutkijaopiskelijoiden jakauma on tasan 50%/50% sukupuolen mukaan tarkasteltuna. Professoreista naisia on 24% ja tutkijoista 37%. (Oulun yliopiston henkilöstötilinpäätös) Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa noin kolmannes (tilastokeskuksen tiedon mukaan vuonna 2012: naisia 33%, miehiä 67%), mikä on EU-maiden vertailussa suhteellisen suuri osuus. Yrittäjänaiset ovat miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia ja yksinyrittäjiä. He toimivat usein henkilökohtaisia palveluja tuottavilla aloilla (esimerkiksi liikunta-, kampaamo- ja kauneudenhoitoala), viihde- ja kulttuuritoiminnassa, liike-elämän palveluissa sekä terveys- ja sosiaalialalla. Tutkimusten mukaan 2000-luvun naisyrittäjyys on kasvanut samaa tahtia sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisen ja ulkoistamisen kanssa. (THL, Sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvotiedon keskus, 2015).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tilastojen mukaan työikäisistä lääkäreistä eli kliinikoista 59% on naisia. Tämän lisäksi esim. terveystieteiden opiskelijoista ja sitä kautta tulevista tutkijoista enemmistö on naisia. Toisaalta hankkeessa tiedostetaan, että valtaosa ICT- ja teknologiateollisuuden yrittäjistä on lähtökohtaisesti miehiä. Hankkeen sovellusala, terveysteknologia, törmäyttää yhteen kaksi vahvasti nais- ja miesvaltaista alakeskittymää, mikä edesauttaa molempien osalta tasapainoisemman sukupuoliperiaatteen toteutumista. Hankkeen toteuttajien osalta tullaan huomioimaan sukupuolinen tasa-arvoisuus. Projektin koordinaattori ja vastaava johtaja ovat naisia. Palkattavat projektityöntekijä ja tutkijat tullaan palkkaamaan tasa-arvoperiaatteita noudattaen. Jos/kun hankkeessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, myös näiden valinnassa tullaan käyttämään tasa-arvoperiaatteita. Hankkeen toimenpiteiden ja päätösten vaikutukset naisten ja miesten kannalta huomioidaan hankkeen käytännön toiminnassa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on innovaatioekosysteemin luominen kaikki tasa-arvoperiaatteet huomioiden.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	10
Vaikutus on merkittävä alueelliselle elinkeinorakenteelle. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli mahdollistaa Oulun seudun kehittymisen vahvaksi terveysteknologian osaamiskeskittymäksi, joka houkuttelee alueelle myös suuria kansainvälisiä toimijoita. Kehitettävän prosessin myötä tutkimustoiminnan liiketaloudelliset vaikutukset ympäröivään yhteisöön parantuvat huomattavasti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	7
Vaikutus on merkittävä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, koska toimintamallin myötä edesautetaan uuden liiketoiminnan syntymistä tutkimusprojekteista terveysteknologian toimialalla. Hankkeessa vaikutetaan terveysteknologian ekosysteemin toimintaedellytyksiin, mitä kautta syntyy uudenlaisia edellytyksiä alan tutkimuksen ja yritysten liiketoiminnan kehittymiselle.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	7
Terveysteknologia alana pyrkii vaikuttamaan ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä suoraan erilaisten teknologisten ratkaisujen kautta että välillisesti tehostamalla mm. terveydenhuollon prosesseja. Hankkeella on positiivinen vaikutus terveydenhuollon prosesseihin sitä kautta, että tutkimushankkeiden kautta syntyy uusia hoito- ja tutkimusmenetelmiä, joita voidaan ottaa käyttöön käytännön hoitotyössä.
Tasa-arvon edistäminen	0	7
Hanke noudattaa tasa-arvoperiaatteita sekä toteutuksen että sovelluksen osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Terveysteknologian Innovaatiekosysteemi -hankkeessa (1.8.2015-31.12.2017) rakennettiin OuluHealth ekosysteemin innovaatioprosessia tarvelähtöisten terveysteknologia-alan innovaatioiden kaupallistamisen kiihdyttämiseen.

Hankkeen taustalla oli Terveysalan Kasvustrategiassa (Mikko Alkio, 17.3.2014) esitetyt toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotuksissa ehdotettiin, että keskeisillä yliopistopaikkakunnilla alueen toimijoiden, erityisesti yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden kesken perustetaan teknologiansiirto- ja kaupallistamistoimintoja. Toimialan erityispiirteitä ovat sen konservatiivisuus, ideasta innovaatioksi aikajänteen pituus sekä kliinisen näytön välttämättömyys markkinoilla. Kaupallisten menestystarinoiden synnyttäminen tutkimuslähtöisesti edellyttää saumatonta yhteistyötä yliopiston, tutkimuslaitosten, yliopistosairaalan ja yritysten välillä. Oulussa olemassa oleva terveysalan ekosysteemi tarjoaa hyvän toimintaympäristön alan yrityksille.

Hankkeessa vastattiin toimenpide-ehdotuksiin rakentamalla OuluHealth ekosysteemin toimintaan prosessit tukemaan eri organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä terveydenhuollon tarpeista nousevien ideoiden toteutuskelpoisuuden testaamista. OuluHealth ekosysteemiin rakennettu innovaatioprosessi edistää yhteistyötä erityisesti Oulun yliopiston ja Oulun Yliopistollisen Sairaalan toimijoiden välillä innovaatiotoiminnassa, yhdistäen toimintaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös yrityksiä. Innovaatioprosessi pyrkii kuvaamaan prosessin ideasta kaupalliseen tuotteeseen, ja tuo innovaatioalustan ekosysteemin käyttöön sisältäen sopimusmalleja ja käytänteitä ekosysteemin käyttöön. Innovaatiotoiminnan tärkeys tunnistettiin myös yliopistosairaalassa, jossa käynnistettiin työ sisäisen innovaatioprosessin ja sen ekosysteemitason rajapintojen määrittelyksi. OuluHealth innovaatioprosessin kehittämistä jatketaan vielä hankkeen päättymisen jälkeen, ja yhteistyöhankkeita tullaan viemään eteenpäin sen puitteissa ekosysteemin organisaatioiden toimintoja ja sisäisiä prosesseja hyödyntäen ja yhdistellen.

Terveysteknologia innovaatioprosessin kannalta keskeisimmiksi pullonkauloiksi on tunnistettu liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen tutkimuksen alkumetreillä sekä kliinisen tarpeen todistaminen olemassa olevien terveydenhuollon prosessien ja globaalin terveysteknologiamarkkinoiden näkökulmasta. Näihin haasteisiin vastaamaan, sekä OuluHealth innovaatioprosessin kehitystä tukemaan rakennettiin myös PoC (Proof of Concept) –prosessi. Prosessi määrittelee tarvelähtöisen idean kehittämisvaiheet kliinisestä tarpeesta prototyypin rakentamisen ja testaamisen sekä liiketoimintapotentiaalin tarkastelun kautta jatkokehitysvaihtoehtojen tunnistamiseen ja niiden piiriin hakeutumiseen. Prosessia kehitettiin ja testattiin käytännössä rahoittamalla yhteensä kymmentä PoC-projektia hankkeen aikana. Rahoituksen lisäksi projekteille tarjottiin valmennusta ja sparrausta terveysteknologia-alan viranomaisvaatimuksiin sekä IPR-kysymyksiin liittyen, tuettiin yritysyhteistyön rakentamisessa, liiketoimintapotentiaalin tunnistamisessa ja jatkorahoituksen hakemissa. Potentiaalisiksi osoittautuneiden projektien kehitystä jatketaan kaupallistamisen ja jatkotutkimuksen osalta TUTLI-rahoituksella (2 kpl), osana toimialan yrityksen toimintaa (1 kpl) sekä jatkorahoitus- ja yritysyhteistyökartoitusten kautta.

Tutkimuslähtöisen liiketoiminnan syntymisen kiihdyttämiseksi, ja hankkeen PoC-projektien kaupallistamispotentiaalin tarkastelun työvälineeksi hankkeessa rakennettiin myös tutkimuslähtöisten ideoiden kaupallistamisen kiihdyttämiseen tähtäävä Venturing Research Challenge (VRC) -tapahtumakonsepti. VRC-tapahtumia järjestettiin hankkeen aikana yhteensä kolme, joista ensimmäinen terveysteknologia-aiheella, kaksi viimeisintä ilman toimialarajoitteita. Konseptin kehittämistä ja tapahtumien järjestämistä jatketaan myös hankkeen päättymisen jälkeen osana yliopiston muita toimintoja ja hankkeita. Tapahtumakonsepti edistää tutkimuksen kaupallistamista yhyttämällä yhteen eri alojen tutkijoita, opiskelijoita ja kehittäjiä pohtimaan tutkimusaiheisiin ja –tuloksiin pohjautuvia tuoteideoita. Tapahtuma on tuottanut useita ideoita, joita on jatkokehitetty mm. Business Kitchenin Avanto Accelerator -ohjelmassa, sen kautta tuote- ja yritysideat ovat saaneet näkyvyyttä johtaen pilotointimahdollisuuksiin sekä parhaimmillaan pääomasijoituksiin, tapahtuman myötä tapahtunut liiketoimintapotentiaalin kirkastuminen ja pitchauksessa harjaantuminen on edesauttanut jatkorahoituksen saamisessa, ja osallistujien näkökulmasta se on avannut näkymää yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja sieltä syntyviin yrityksiin, sekä luonut työllistymismahdollisuuksia eri mittakaavan tehtäviin.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot