|
|
|
Hankekoodi: A70824
Hankkeen nimi: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen, esiselvitys
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 29.2.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka, PL 413, 90014 Oulun yliopisto
Puhelinnumero: 0295 251 000
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.syke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KARPPINEN ANSSI VILLE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 295 251801
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjanlahden rannikoilla on nk. Litorina-alue, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maankohoamisen seurauksena tätä muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä. Lisäksi paikoitellen koko Suomen alueella kallioperässä esiintyy mustaliuskejaksoja. Mustaliuskeet ovat hiiltä ja rikkiä sisältäviä kiviä, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista. Molemmille näistä alueista on yhteistä sulfidimineraalien esiintyminen maaperässä ja maaperän kuivatustoiminta voi aiheuttaa maaperässä olevan rikin hapettumista. Hapettumisen seurauksena maaperään muodostuu rikkihappoa, joka lisää voimakkaasti valumavesien happamuutta ja liuottaa maaperästä veteen myös myrkyllisiä metalleja. Valumaveden happamuus ja suuret metallipitoisuudet voivat yhdessä aiheuttaa vakavaa haittaa kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle, haitata vesien virkistys- ja talousvesikäyttöä sekä syövyttävät yleistä infrastruktuuria kuten teiden siltarumpuja ja tukirakenteita.
Hankkeessa ongelmaa lähestytään keskeisten toimijoiden ja niitä edustavien tahojen kanssa. Tapaamisissa kartoitetaan keskeisten maankäyttäjien ja muiden toimijoiden kokemuksia ja tarpeita happamien sulfaattimaiden ongelmakentässä toimittaessa. Eri osapuolia pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan keskusteluyhteyteen myös toistensa kanssa ja kartoittamaan yhteisen tiedon tarvetta sekä levittämään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Hankkeessa huomioidaan myös viranomaisnäkökulma. Lisäksi kartoitetaan PK-yritysten kiinnostusta uusien vesiensuojeluratkaisujen luomaa liiketoimintapotentiaalia kohtaan.
Esiselvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa happamien sulfaattimaiden ongelmakenttää eri toimijoiden (maatalous, metsätalous, turvetuotanto) näkökulmasta, jotta saadaan selville mihin erityisongelmiin eri toimijat kaipaavat vastauksia. Hankkeessa luodaan hyvät yhteistyö- ja kontaktiverkostot eri toimijoihin ja toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena syntyy 1) aikaisempien sulfaattimaiden vesistökuormituksen vähentämistä koskeneiden hankkeiden tulokset kokoava yhteenveto, 2) selvitys eri toimijoiden aihepiiriin liittyvistä ongelmista ja kaipaamista ratkaisuista ja niiden yhteneväisyyksistä / eroista, sekä 3) Kartoitus happamiin sulfaattimaihin ja niiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista.
Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat happamiin sulfaattimaihin liittyvän tiedon kerääminen yhteen eri maankäyttömuotojen kohtaamien ongelmien, ratkaisujen ja menetelmien osalta, sekä niihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja siten liiketoiminnan edistäminen. Pitemmän aikavälin vaikutuksia mahdollisten jatkohankkeiden kautta ovat happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristöongelmien vähentyminen uusien menetelmien käyttöönoton vuoksi ja ratkaisujen tuotannon luoma liiketoiminta.
Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat maankäyttäjät: maatalous, metsätalous ja turvetuotanto. Maa- ja metsätalouden osalta MTK, ProAgria, Metsänhoitoyhdistykset ja Metsäkeskus ovat keskeisiä maa- ja metsätalouden asiantuntijatahoja, joiden avulla voidaan levittää hankkeen tuottamaa tietoa toimijoille ja saada toimijoiden kokemusperäistä tietoa tarpeista. Turvetuottajista tietoa voidaan levittää ja tarpeita kartoittaa turvetuottajien keskusjärjestöjen kautta kuten Bioenergia ry ja Suomen Turvetuottajat ry. Turvetuotannon puolelta myös yritykset kuten Vapo Oy, Turveruukki Oy, Oy Alholmens Kraft Ab ja Kanteleen Voima Oy ovat tärkeitä tiedon hyödyntäjiä. Myös muut maankäyttöön liittyvät toimijat kuten ojitusyritykset, ojitussuunnittelijat ja konsultit (Pöyry Finland Oy, Ahma Group Oy, Ramboll Finland Oy, Kymen vesi ja ympäristö ry, Ecomonitor Oy, Luode Consulting Oy) ovat keskeisiä kohderyhmiä. Valmisteltavassa hankkeessa kehitettäviä vesiensuojeluratkaisuja kaupallistavat PK-yritykset kuten esimerkiksi ratkaisujen materiaalitoimittajat ja valmistajat. Kohderyhmään kuuluvat myös neutralointimateriaalitoimittajat kuten Nordkalk Oy sekä mahdolliset sivutuotemateriaalien toimittajat kuten Stora enso ja SSAB. Myös lupa- ja valvontaviranomaiset ovat tuoneet esiin happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen kohdentuvan tutkimuksen tarpeellisuuden.
Hankkeen toiminta kohdistuu välillisesti lukuisaan joukkoon muita kohderyhmiä kuten sulfaattimaiden aiheuttaman vesistökuormituksen vaikutusalueen asukkaat, luonnonsuojelujärjestöt ja vesistöjen käyttäjät (esim. virkistyskäyttö ja kalastus). Vesistöjen hyvä tila merkitsee vetovoimatekijää sekä alueiden asukkaille että elinkeinoelämälle ylipäänsä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 773
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 773
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 73 466
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 73 466
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Uudet keinot happamuuden hallintaan ja olemassa olevien keinojen parempi hyödyntäminen mahdollistavat sulfaattimailla olevien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ilman happamuuden aiheuttamia haittoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Uudet keinot happamuuden hallintaan ja olemassa olevien keinojen parempi hyödyntäminen vähentää happamuuden aiheuttamia haittoja kasvillisuudelle ja eliöille. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Uudet keinot happamuuden hallintaan ja olemassa olevien keinojen parempi hyödyntäminen vähentävät happaman ja metallipitoisen valumaveden aiheuttamia haittoja pintavesissä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hanke edistää välillisesti sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi käytettävien sivutuotteiden tai jätteiden käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hanke edistää happamilla sulfaattimailla sijaitsevan metsäenergian kestävää käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hanke luo edellytyksiä liiketoiminnalle vesistökuormitusta vähentävien ratkaisujen suunnittelijoille ja rakentajille sekä materiaalitoimittajille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Hanke voi edistää virkistyskäyttöä (esim. kalastus) alueilla, joilla happamuus on pilannut kalojen elinympäristön. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Hanke edistää ympäristöosaamista laajasti happamiin sulfaattimaihin liittyen mm. maankäyttäjien, viranomaisten ja tutkimuslaitosten osalta. | ||
Esiselvityshankkeen tavoitteena oli kartoittaa happamien sulfaattimaiden ongelmakenttää eri toimijoiden (maatalous, metsätalous, turvetuotanto) näkökulmasta, jotta saataisiin selville mihin erityisongelmiin eri toimijat kaipaavat vastauksia. Em. tavoitteen täyttämiseksi hankkeessa järjestettiin kaksi työpajaa, joissa kartoitettiin keskeisten maankäyttäjien ja muiden toimijoiden kokemuksia ja tarpeita happamien sulfaattimaiden ongelmakentässä toimittaessa. Molemmissa työpajoissa eri osapuolet saatiin keskusteluyhteyteen myös toistensa kanssa ja kartoittamaan yhteisen tiedon tarvetta sekä levittämään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Työpajoissa myös kartoitettiin yritysten kiinnostusta sulfaattimaiden vesienkäsittelyongelmien ratkaisemisen mahdollisesti tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Hanke loi uusia yhteyksiä viranomaisten ja eri toimijoiden välillä. Hankkeen tuloksena syntyi 1) aikaisempien sulfaattimaiden vesistökuormituksen vähentämistä koskeneiden hankkeiden tulokset kokoava yhteenveto ja selvitys eri toimijoiden aihepiiriin liittyvistä ongelmista ja kaipaamista ratkaisuista ja niiden yhteneväisyyksistä / eroista, sekä 2) Kartoitus happamiin sulfaattimaihin ja niiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista.