RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70785, LUONNOLLISESTI ULKONA -luonto-, liikunta- ja hyvinvointitoimialan kehittäminen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen ovat haasteita sekä yksittäisten organisaatioiden että kansallisella ja alueellisella tasolla. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lisättävä, jotta niukkenevin resurssein voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Myös alueet joutuvat elämään kiristyvässä kilpailutilanteessa, missä menestyminen vaatii älykästä erikoistumista ja alueellisten vahvuuksien hyödyntämistä. Tarvitaan yhteistyötä ja osaajaverkostoja, ekosysteemi ajattelua.

Menestyäkseen alueet ja niillä toimivat organisaatiot tarvitsevat kasvun mahdollisuuksia sekä uutta liiketoimintaa ja jalostusarvon lisäämistä. Organisaatioiden innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä osaamisalueiden yhdistäminen ovat edellytyksiä synnyttää uutta palveluliiketoimintaa ja tukea työllisyyttä.

Liikunnan ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat. Niiden hyödyntäminen työelämän laadun parantamisessa ja liiketoiminnassa on kuitenkin vielä liian vähäistä mahdollisuuksiin nähden. Liikunnan ja luontoympäristön vaikutukset työssäjaksamiseen, työhyvinvointiin sekä tuottavuuteen ovat sekä suoria että välillisiä. Toimialojen rajapinnoista syntyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet mahdollistavat uusien kasvualojen syntymisen.

Häme-ohjelman mukaisilla toimenpiteillä tavoitellaan yritysten kilpailukyvyn parantumista, uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä, kestävää kasvua, työllisyyttä ja työhyvinvointia, hyvää ympäristön tilaa sekä kestävää luonnonvarojen käyttöä. Yhdessä yritystoiminnan kanssa kehitetään terveyttä ja aktiivisuutta parantavia ja ylläpitäviä Hämeen ainutlaatuiseen luontoympäristöön tukeutuvia palvelukonsepteja. Luonnosta ja uusiutuvista luonnonvaroista luodaan innovaatio- ja liiketoimintaa sekä vahvistetaan Kanta-Hämeessä olevaa luonnonvaraosaamisen keskittymää.

Hankkeen tavoitteena on:
*Luodaan pohja luonto- ja liikuntapalveluihin erikoistuneelle klusterille (ekosysteemi).
Alueella on paljon pieniä yksittäisiä toimijoita. Liikunta-, luonto- ja hyvinvointitoimijoiden hyödyntämätön potentiaali mahdollistaisi paljon nykyistä innovatiivisemman toimialan kehittämisen sekä kasvun. Hanke kokoaa sektoreiden yksittäiset toimijat yhteen verkostoksi. Hankkeen toimenpiteillä käynnistetään toimijoiden välinen yhteistyö yhteisin toimenpitein (viestintä, markkinointi). Hankkeen toimenpiteet monipuolistavat elinkeino-ympäristöä ja vahvistavat maakunnan elinkeinopotentiaalia. Maakunnalla on mahdollisuus kehittyä edelläkävijäksi ja kansallisesti merkittäväksi luontoympäristöjä ja liikuntaosaamista hyödyntäväksi osaamiskeskittymäksi.
*Strategisen osaamisen lisääminen.
Hankkeessa lisätään uuden klusterin ja sen toimijoiden innovaatio- ja liiketoimintaosaamista. Luontoympäristöä ja liikuntaa sekä niiden hyvinvointivaikutuksia hyödyntävää liiketoimintaa kehitetään lisäämällä esim. liiketoiminta-, innovaatio-, ympäristö-, tapahtuma- ja tuote-/palveluosaamista. Palvelumuotoilun ja kokeilukulttuurin menetelmin lisätään toiminnan jalostusarvoa sekä kehitetään mm. toimintamalleja, palvelutuotteita ja –kokonaisuuksia sekä työhyvinvointiosaamista. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan uuden liiketoiminnan syntyä ja kasvuyrittäjyyttä sekä vahvistetaan innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on lisätä palveluita tarjoavien yritysten ja organisaatioiden osaamista ja yhteistyötä suurempia palvelukokonaisuuksia tarjoaviksi verkostoiksi.
*Luontoalueista rakennetaan luontoa ja liikuntaa hyödyntäviä toiminnallisia innovaatioalustoja.
Alueella on paljon liikunta-, luonto- ja hyvinvointisektorin hyödyntämätöntä potentiaalia. Elinkeinosektorin (matkailu, hyvinvointi, luonto, liikunta) näkökulmasta alueella olisi mahdollisuus hyödyntää huomattavasti entistä paremmin olemassa olevia luontoalueita (Ahvenisto, Aulanko) sekä monipuolista liikuntasektoria, liikunta-alueineen ja –paikkoineen. Luontoympäristöistä kuten vesistöistä ja harjualueista tullaan hankkeen aikana kehittämään luonnon, liikunnan ja hyvinvoinnin yhdistäviä toiminnallisia innovaatioalueita.
*Elinkeinoelämän näkökulma tuodaan mukaan maakunnallisen luonnonvara-alan kehittämiseen.
Maakunnallinen luonnonvara-alan verkoston toiminta on keskittynyt käynnistymisvaiheessa erityisesti tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöhön. Yhteistyön kokonaisuuteen tuodaan hankkeen avulla mukaan elinkeinotoimijoiden (palveluliiketoiminta) näkökulma ja käynnistää konkreettista yhteistyötä yrityssektorin sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kesken tukemaan maakunnallista innovaatiotoimintaa. Elinkeinosektorin t&k valmiudet lisääntyvät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat maakunnan pk-yritykset sekä muut organisaatiot henkilöstöineen.
Osaamisen lisäämisen, liiketoimintaosaamisen sekä verkottumisen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti liikunnan ja luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviin toimijoihin ja palveluiden tarjoajiin (yritykset, yhdistykset, muut toimijat henkilöstöineen).
Osa kohderyhmästä on jo tiedossa (keskusteluja käyty mm. Lopen sekä Forssan ja Hämeenlinnan seutukuntien edustajien kanssa).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on kohdeorganisaatioiden henkilöstö. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välillisesti myös alueen koulutus- (osaaminen, yrittäjyys) ja tutkimusorganisaatioihin sekä alueen asukkaisiin (toiminnallisten alueiden ja palvelutarjonnan hyödyntäminen).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 145 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 145 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Jokioinen, Riihimäki, Hämeenlinna, Ypäjä, Tammela, Loppi, Hausjärvi, Janakkala, Forssa, Hattula, Humppila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Vanhempien ikäluokkien (55-64 ja 65-74 vuotiaissa) osuus työvoimasta on viimevuosina hieman kasvanut. Kasvua on tapahtunut molemmissa sukupuolissa mutta naisten määrä on selkeästi miehiä pienempi. Työllisyysasteessa vanhemmat ikäluokat ovat ainoat, joissa muutos on ollut positiivinen. Miesten osuus yli 54 vuotiaissa on kuitenkin selkeästi naisia korkeampi. (Lähde: Työvoimatutkimus 2014, marraskuu. Tilastokeskus) Tilastokeskuksen tietojen mukaan sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistojen peruskoulutuksessa aloittaneiden naisten läpäisyaste oli yleensä miesten läpäisyastetta suurempi. Suurimmillaan erotus oli naisten hyväksi 25 prosenttiyksikköä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja 19 prosenttiyksikköä luonnontieteiden alalla. Ainoa poikkeus olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukset, joissa miesten läpäisyaste oli 8 prosenttiyksikköä naisten läpäisyastetta suurempi vuonna 2002 aloittaneille ja vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuneille. Kuntoutus ja liikunta-ammattikorkeakouluissa aloittaneista on huomattavasti enemmän naisia. Heidän läpäisy asteensa on 83%, miehissä läpäisyaste on 71%. Yliopistossa aloittaneista enemmistö on miehiä, läpäisyaste miehillä on kuitenkin edelleen pienempi kuin naisilla. Verohallinnon ja PRH:n tilastojen mukaan yli 50 prosenttia liikunta-alojen yrityksistä oli miesten omistamia ja niihin kertyi runsaat 40 prosenttia alan liikevaihdosta. Keskimäärin joka viides yritys oli naisten hallussa. Urheilun ja liikunnan ydinpalveluissa naisyritysten määrä nousee kuitenkin miltei kolmannekseen. Tosin naisten yrityksiin kertyi vain kolme prosenttia liikunta-alojen koko liikevaihdosta. Naisten ja miesten yhdessä omistamia tiimiyrityksiä tai omistajan sukupuolen mukaan erittelemättömiä yrityksiä oli noin neljännes toimialan yrityksistä vuonna 2009. Noin kolmannes yrittäjistä on naisia. Arviolta 80 % naisten yrityksistä on pieniä toiminimiä ja ne toimivat miehiä useammin luovilla aloilla. Ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, että naiset toimivat kotimarkkinoilla ja julkisella sektorilla. Naisilla on vähemmän yrittämisen esikuvia ja he tarvitsevat enemmän ulkopuolista tukea ja rahoitusta.(TEM 2008 ja 2009) Miesten alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on huomattavasti naisia korkeampi (naisista 6,5% ja miehistä 12,2 % yrittäjiä työllisistä). Naisten alhaisempi yrittäjyysaktiivisuus selittyy perheellä ja puolisolla on suurempi vaikutus naisten yrittäjyyteen. Miehiä yrittäjyyteen kannustaa odotettu korkeampi tulotaso. Naisille keskeistä on paikallisuus ja yhteisöllisyys. Naiset pyrkivät yhdistämään yrittäjän vapauden ja perhe-elämän. Yksinhuoltajuus vähentää naisilla yrittäjyyttä miehiä enemmän. Aloilla joilla palkkatyömahdollisuudet heikot miehillä työntö yrittäjyyteen naisia suurempi. (MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys /Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti (TEM 2010))

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Ikääntyvässä työväestössä naisten osuus on miehiä pienempi. Hankkeen tavoitteena ja työhyvinvointitoimenpiteiden tuloksena pyritään tukemaan molempien sukupuolten työssäjaksamista huomioiden sukupuolten ikääntymisen tuomat yleiset haasteet. Erityisesti iäkkäämmissä ikäryhmissä esiintyvää eroa naisten ja miesten työllisyysasteessa pyritään kaventamaan. Palveluntarjoajiin kohdistuvissa toimenpiteissä huomioidaan ero miesten ja naisten yrittäjyydessä (yrittäjyysaktiivisuus, motivaatiotekijät, esikuvat, jne.). Huomiota kiinnitetään miesten opiskelujen läpäisyasteen nostoon tarjoamalla yrittäjyyden mahdollisuuksia. Naisyrittäjyyttä kannustetaan nostamalla esiin esim. innostavia esimerkkejä ja toimintamalleja. Hanke esittelee erilaisia yritysmuotoja, edelläkävijöitä sekä kannustaa yhteistoimintaan. Hanke tukee myös kokeiluja paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö Liikunta-alan yritys- ja seuratoiminnan selvitys – Loppuraportissa edelläkävijänä mainitun Vierumäen kanssa tuo hankkeen kohderyhmille paljon lisäarvoa. Osa hakijan perustoimintaa on osallistuminen nuorten ja opiskelijoiden opintoihin, työharjoittelujaksoihin sekä valmistumisen ja työllistymisen tukemiseen. Tässä työssä huomioidaan aina myös nuoren ja/tai opiskelijan sukupuoli. Hakijalla on myös kokemusta valtavirtaistamisesta oman tuki- ja toimintaverkostonsa kautta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Se on huomioitu yhtenä tekijänä hankesuunnitelmassa sekä hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	5
Hankkeen toiminta-alueita ovat mm. Ahveniston ja Aulangon harjualueet (osittain luonnonsuojelualueita). Hankkeen toimenpiteillä alueiden käyttöä ja toimintaa niillä koordinoidaan huomioiden kestävän kehityksen periaatteet, luonnonvarojen säilyvyys ja monimuotoisuus. Estetään toimenpiteet, joilla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia. Alueiden perusylläpitoa. Hakijan toimintaympäristöt ovat luontoalueita ja niiden käytön mahdollistaa luonnonvarojen kestävän käytön huomioiminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Kestävän kehityksen ja ekologisuuden periaatteet sisältyvät hankkeen tarjoamaan koulutukseen ja valmennukseen. Kohderyhmää ovat luontoa ja sen hyvinvointivaikutuksia hyödyntävät toimijat, joille jo lähtökohtaisesti luonnon ja ympäristön huomioiminen (ml ilmastonmuutoksen riskit) ovat tärkeitä toiminnan lähtökohtia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	5
Hanke lisää osallistujien ja kohderyhmän tietämystä ja osaamista (koulutus ja konsultointi) luonnon monimuotoisuuteen (eläin- ja kasvilajisto) ja luontoalueiden tuntemukseen sekä niiden säilyttämiseen ja sen monimuotoisuuden tukemiseen liittyen. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on edellytys hakijan toiminnalle nykyisissä toimintaympäristöissä luontoalueilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	5
Hanke lisää osallistujien ja kohderyhmän tietämystä ja osaamista (koulutus ja konsultointi) luonnon monimuotoisuuteen ja luontoalueiden tuntemikseen sekä niiden säilyttämiseen ja monimuotoisuuden tukemiseen liittyen. Toiminta-alueiden tuntemuksessa ja pinta-ja pohjavesien huomioimisessa käytetään mm. Vanajavesi keskuksen asiantuntijuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	5
Tunnetuimpia hankkeen toimintaalueen Natura-alueista ovat Vanajavesi, Ahvenistonharju - Vuorenharju, Ahvenistonlampi, Koi- ja Liesjärvi, Iso- ja Torronsuo, Ypäjän hevoslaitumet sekä Aulangonalue. Hanke huomioi alueiden erityispiirteet toiminnassaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	2
Hankkeen toimenpiteinä ei synny jätettä. Toiminta perustuu luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja siitä syntyvään kestävään taloudelliseen kestävyyteen. Luontopääoma on toiminnan kannalta keskeinen elementti eikä sitä haluta tuhlata. Hyvinvointia pyritään synnyttämään nimenomaan luontoarvojen kunnioittamisen kautta, materiaaleja hyödyntäen ja kierrättäen. Tieto ja osaamispohjaa laajennetaan ja vahvistetaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Aihealueen tieto ja osaamispohjaa lisätään koulutuksen ja tiedottamisen keinoin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	7
Hankkeen keskeinen tavoite on monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja hyödyntää entistä tehokkaammin laaja elinkeinopotentiaalia ja sen resursseja. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa potentiaalia sekä toimijoiden että toiminta-alueiden (Aulangon ja Ahveniston luontoalueet) osalta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä paikallista palvelutarjontaa ja niiden käyttöä. Hakija toimii aktiivisena alueen elinkeinoyhteistyöryhmissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Liikuntaan ja luontoon pohjautuvien hyvinvointi- ja tapahtumapalveluiden tuottaminen on suuressa osin aineetonta. Maiseman tuotteistaminen, tarinallistaminen sekä paikallishistorian hyödyntäminen ovat keskeisiä toiminnan muotoja jo nyt hakijan toimintkonseptissa.
Liikkuminen ja logistiikka	2	2
Hankkeen toimenpiteet alueiden toimintojen koordinoimiseksi ja suunnitelmallistamiseksi vaikuttavat myönteisesti alueiden sisäiseen liikkumiseen esim. henkilöautoilla. Suunnitelmallinen reititys, logistiikan suunnittelu sekä reitistöjen esittely vähentävät yksityisautoilua ja tukevat kevyenliikenteen käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	7
Hankkeen toimenpiteet lisäävät välittömästi työhyvinvointia ja työssäjaksamista (erityisesti +54 v.). Liikunnan ja luontoalueiden hyvinvointivaikutukset lisäävät yleistä hyvinvointia, lisäävät lisäksi osallisuutta ja toiminta ja harrastemahdollisuuksia. Toimenpiteillä pyritään myös lisäämään ja vahvistamaan työllisyyttä sekä opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Hyvinvointipalvelut ovat hakijan perustoimintaa.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Naiset työssäjaksaminen työllisyys vanhemmissa ikäryhmissä. Yrittäjyys naiset mukaan kasvuyrittäjyyteen. Miesten opiskelujen läpäisyaste kasvamaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	2
Toimenpiteillä vahvistetaan aluiden identiteettiä ja sitä kautta kuntalaisten, riippumatta yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta taustasta. Yhdenvertaisuus toteutuu hakijan perustoiminnassa.
Kulttuuriympäristö	3	3
Toimenpiteet kohdistuvat nimenomaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin luontoalueisiin pyrkien säilyttämään ja vahvistamaan niiden kulttuuriperintöä, maisemaa, virkistyskäyttöarvoa.
Ympäristöosaaminen	3	3
Koulutus ja valmennus lisäävät ympäristöosaamista ja ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Luonnollisesti Ulkona -hanke (1.8.2015-31.5.2017) suunniteltiin vastaamaan alueen ja organisaatioiden kehittämistarpeisiin. Menestyäkseen alueet ja niillä toimivat organisaatiot tarvitsevat kasvun mahdollisuuksia sekä uutta liiketoimintaa. Tämä edellyttää innovaatiotoiminnan vahvistamista sekä osaamisen lisäämistä ja osaamisalueiden yhdistämistä.
Hanke onnistui vastaamaan sille asetettuihin kehittämistarpeisiin hyvin. Hanke tarjosi valituille luontoalueille sekä alueilla toimiville organisaatioille kehittymisen ja kasvun mahdollisuuksia sekä tilaisuuksia kehittää liiketoimintaansa.
Hanke aikaansai luonto-, liikunta- ja hyvinvointipalveluihin erikoistuneen yhteistyöverkoston. Pienet toimijat toimivat hankkeen aikana ja sen päätyttyä varsin vakiintuneessa yhteistyössä, toteuttaen mm. vuosittaisia yhteistapahtumia. Verkostossa on mukana sekä yksityisen että kolmannen sektorin toimijoita, pienistä yhden hengen yrityksistä valtion organisaatioon. Toimialat olivat edustettuina laajasti hyvinvoinnista/terveydenhuollosta matkailuun, liikuntapalveluista luontopalveluihin.
Hanke pystyi lisäämään toimijoiden osaamista. Osaaminen lisääntyi sekä alue- että luontotuntemuksessa mutta myös strategisessa osaamisessa. Hankkeen aikana suoritettiin kaksitoista erikoisammattitutkintoa (Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto). Koulutuksen myötä syntyi useita organisaatioille/markkinoille uusia palvelutuotteita, jotka tukevat sekä alueen toimintaa että organisaatioiden kasvua ja kehitystä.
Valituista luontoalueista varsinkin Aulangon alueesta onnistuttiin hankkeen aikana kehittää entistä monipuolisempi toiminta-alusta. Ahveniston alueella toimii aktiivinen veturiyritys, joka vastaa alueen kehittämisestä. Aulangolle on syntynyt yhteistyön myötä ympärivuotista toimintaa eri yhteistyöryhmien toiminnan ja palveluiden myötä. Alue on vakiintumassa eri toimijoiden yhteiseksi toiminta-alustaksi. Myös käyttäjien ja asiakkaiden/alueen asukkaiden näkökulmasta alue on aktivoitunut ja alueen hyödyntäminen lisääntynyt. Sekä Aulangolle että Ahvenistolle saatiin hankkeen myötä pysyvät mobiilisuunnistusradat kaikkien hyödynnettäväksi.
Alueiden potentiaali on ymmärretty entistä paremmin toimijoiden keskuudessa. Alue ja sillä tapahtuva toiminta kiinnostaa myös käyttäjiä. Vaikka esim. Aulanko on jo nyt merkittävä elinkeino- ja matkailunäkökulmasta voisi se jatkossa tarjota entistä enemmän elinkeinomahdollisuuksia myös paikallisesti pienille toimijoille. Hyvin ja aktiivisesti toimiessaan alue pienempine tapahtumineen voisi jatkossa lisätä paikallisesti elinvoimaisuutta, asukkaiden viihtyvyyttä, seudun vetovoimaa sekä kiinnostavuutta ympäri vuoden. Tapahtumien lisäksi yhtenä matkailullisena elinkeinokärkenä voisi toimia myös luokkaretket alueelle, joissa hyödynnetään laajasti eri toimijoiden palveluita ja osaamista.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot