|
|
|
Hankekoodi: A70749
Hankkeen nimi: Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa - KIVIREKI
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: (03) 245 2111
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504012168
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän hankkeen ydintavoitteena on luoda, kehittää ja testata kaupunkiviljelyn sovellusten mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia, uusia innovaatioita ja osaamista jotka liittyvät suljetun ravinnekierron periaatetta toteuttavaan kaupunkiviljelyyn. Hankkeen lähtöoletuksena on se että harrastetoiminnan lisäksi kaupunkiviljelystä on mahdollista kehittää laajamittaista ja taloudellisesti kannattavaa. Kaupunkiviljely on yksi ratkaisu etsittäessä vastauksia vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen lähiruoantuotantoon, ravinnekierron tehostamiseen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyviin ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Hanke toimii innovaatioalustana erilaisille kaupunkiviljelyn ratkaisuille. Hanke toteutetaan ammattikorkeakoulun ja yhdistyksen voimin ja yhteistyökumppaneina tulee olemaan laaja verkosto yrityksiä, harrasteviljelijöitä ja viranomaistahoja. Hankkeessa tavoitellaan tietotason lisäämistä nimenomaan ammattimaisen kaupunkiviljelyn mahdollisuuksista, etsitään ratkaisuja suljetun ravinnekierron edistämiseen paikallisesti kaupungeissa (esim. biojätteet, erilliskerätty virtsa) ja myös niihin liittyvistä uhista. Uudenlaisen yrittäjyyden kehittäminen Suomeen on ensiarvoisen tärkeää ja tämän hankkeen kautta pyritään osoittamaan näitä yrittäjyyden mahdollisuuksia. Myös kaupungin tuottamien ravinnevirtojen kartoittaminen ja uudelleenkäyttäminen on tärkeä tavoite vähähiilisempää, energia- ja resurssitehokkaampaa ja vihreämpää kaupunkia kehitettäessä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat ravintola-alan yrittäjät, kaupunkiviljelyyn liittyvien laitteistojen valmistajat tai sellaista aloittavat/suunnittelevat yrittäjät, lannoitevalmistajat, harrasteviljelijät ja viranomaistahot, joiden kanssa yhteistyössä kehitetään suljettuun ravinnekiertoon perustuvia kaupunkiviljelyn teknisiä ratkaisuja, orgaanisia lannoitevalmisteita, jotka ovat turvallisia ja hygieenisiä käyttää. Tavoitteena on kehittää uusia liiketoimintamalleja ja tekniikkaa kaupunkiviljelyn toteuttamiseen osana esimerkiksi ravintolatoimintaa.
Hankkeen ydintoimet voidaan jakaa kolmen teeman alle:
1. Kaupunkiviljelyn tekniset ratkaisut
2. Suljettu, turvallinen ja terveellinen ravinnekierto
3. Kaupunkiviljelyn liiketoimintamallit
Hankkeen tuloksena odotetaan syntyvän uusia teknisiä malleja kaupunkiviljelyn toteuttamiseen, uutta liiketoimintaa ja imagohyötyä esimerkiksi ravintola- ja suurkeittiöyrityksille, hyväksyttyjä ja turvallisia lannoitevalmisteita kaupunkiviljelyn käyttöön. Kaikki hankkeen tuotokset ja tulokset ovat hyödynnettävissä ns. open source –periaatteen mukaisesti.
Hankkeen kohderyhminä ovat Pirkanmaan alueen ravintolayrittäjät ja suurkeittiöt, sekä kaupunki- ja puutarhaviljelijät, joilla on potentiaalia tehdä viljelyllä tai siihen liittyvillä innovaatioilla myös liiketoimintaa. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä on Tampereen kaupunki, jolla on selvästi mielenkiintoa kaupunkiviljelyn edistämiseen.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mm. erilaiset laitevalmistajat, yritykset, jotka tekevät erilaisia orgaanisia lannoitevalmisteita sekä puutarha- ja maatalousalan ammattiviljelijät, jotka voisivat suunnata osaamista myös kaupunkiviljelyyn. Lisäksi hankkeessa ollaan yhteistyössä viranomaistahojen kanssa, jotka vastaavat mm. elintarviketurvallisuudesta ja lannoitevalmisteiden hyväksymisestä. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös harrasteviljelijät, jotka hyötyvät hankkeen tuottamista tuloksista. Pirkanmaalla ei tietääksemme ole montaakaan yritystä, jotka valmistaisivat viljelylaitteistoja (yksi tiedossa: Virtaustilat Oy) tai lannoitevalmisteita (Humuspehtoori Oy), joten uudellekin yritystoiminnalle olisi tässä mahdollisuuksia.
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kuluttajat, jotka saavat lähellä ja kestävästi tuotettua ruokaa sekä globaalisti ajateltuna kehittyvien maiden kaupunkien omavaraisviljelijät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 569
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 155 224
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 243 474
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 233 913
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Orivesi, Parkano, Tampere, Punkalaidun, Nokia, Vesilahti, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Urjala, Virrat, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Ikaalinen, Kangasala, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Ylöjärvi, Sastamala, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeella on marginaalisia vaikutuksia suoraan luonnonvarojen käyttöön, mutta sen voidaan ajatella vähentävän tiettyjen maustekasvien tuontitarvetta tai vihannesten ostotarvetta ja siten vähentää välillisesti ja pitkällä aikavälillä viljelyalan tarvetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimet edistävät sopeutumista ilmastonmuutokseen suoraan ja välillisesti. Laajamittainen kaupunkiviljely vähentää katovuosien aiheuttamia haittoja suoraan ja välillisesti voi edistää ammattiviljelijöiden elannon mahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 7 |
| Typpilannoitteet ovat merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja sekä tuotannon että käytön osalta. Maatalouden riittävä typen saanti on yksi Suomen ruokaturvan heikoimmista lenkeistä. Typpirikkaan hukkaresurssin eli virtsan tehokas keräys ja tehokas lannoitekäyttö intensiivisessä viljelyssä voisi olla kannattavaa erityisesti kaupunkialueilla, sillä typpilannoitteiden tuotanto kuluttaa runsaasti fossiilsta energiaa. Samoin fosforilannoitteet ovat fossiilisia ja niiden saatavuus on arvioitu tällä hetkellä enintään 100-150 vuoden mittaiseksi. Kaupunkiviljely ja suljettu ravinnekierto vähentää päästöjä sekä kuljetuksista että lannoitteiden tuotannost ja käytöstä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 0 |
| Hankkeen ydinajatuksena on tehostaa tilankäyttöä kaupungeissa, lisätä todellista lähiruoan tuotantoa ja vähentää kuljetustarvetta tiettyjen ruoka-aineiden ja myös lannoitteiden kohdalta kierrättämällä paikallisia biojätteiden ja jätösten sivuvirtoja ja kasvattamalla paikallista ruokaa ravintola- ja suurkeittiökäyttöön. Virtsan ja biojätteiden kierrätys lähellä syntypaikaa ravinteina vähentää energiaintensiivisten lannoitteiden käytön tarvetta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää paikallisten yritysten omaehtoista raaka-aineiden tuotantoa ja parantaa siten yritysten imagoa ja houkuttelevuutta asiakkaille. Välillinen vaikutus muihin yrityksiin ja yritystoimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Kuljetusten väheneminen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 7 | 6 |
| Hanke edistää suoraan yrittäjien ympäristötietoisuutta ja muokkaa asenteita myönteisiksi ja välillisesti se vaikuttaa asiakkaiden ja tiedotuksen kautta yrityksen imagoon ja laajemmin kuluttajien tietoisuuteen ja asenteisiin. Hankkeessa suunnitellaan uusia ympäristöystävällisiä innovaatioita yhteiskunnan hyödynnettäväksi | ||
KIVIREKI- hankkeen kohderyhmänä olivat ravintola-alan yrittäjät, kaupunkiviljelyyn liittyvien laitteistojen valmistajat, lannoitevalmistajat, harrasteviljelijät ja aiheeseen liittyvät viranomaistahot (esim. kaupunki- ja vihersuunnittelijat, kaavoitusviranomaiset, elintarvikevalvontaviranomaiset). Hankkeella oli kolme pääteema, joita hankkeessa selvitettiin tai kehitettiin. Näitä olivat:
1. Erilaiset kaupunkiviljelyn tekniset ratkaisut. Näitä rakennettiin, kehitettiin ja testattiin sekä päätoteuttajan omissa tiloissa, että yhteistyössä viiden eri ravintolan kanssa.
2. Kaupunkiviljelyn liiketoimintamallit ravintoloissa ja viljelyn toteuttamisessa. Liiketoimintamalleja selvitettiin ensisijaisesti ravintoloitsijoiden, puutarhaviljelijöiden ja harrasteviljelijöiden haastatteluiden avulla
3. Suljettu ravinnekierto ja sen edellytykset. Hankkeessa selvitettiin ravinnekierron toteuttamisen mahdollisuuksia kaupungissa ja mm. lainsäädännöllisiä ja viranomaisten tulkintojen asettamia reunaehtoja kaupunkiviljelyn toteuttamiseksi.
Hankkeen tuloksena saatiin aikaan useita testattuja ja toimivia kaupunkiviljelyn teknisiä ratkaisuja, liittyen mm. kasteluun ilman sähköä tai pumppuja, sisällä viljelyyn, tilan käyttöön ja sadeveden keräämiseen. Näitä järjestelmiä on kuvattu hankkeen julkaisussa. Liiketoimintamallien osalta ravintoloitsijoiden kokemusten mukaan oman viljelyn pääasiallinen liiketoiminnallinen etu on ruoan tarinassa ja imagotekijöissä, sekä siinä että voidaan tarvittaessa kasvattaa sellaisia erikoiskasveja (mm. syötäviä kukkia), jotka ovat kalliita tai huonommin saatavilla. Suljetun ravinnekierron osalta tulokset jäivät laihoiksi, sillä lainsäädännön tulkinta, lannoitevalmistelainsäädännön rajoitukset, osin asenteet ja soveltuvien tilojen puute ovat haasteena esimerkiksi biojätteiden käsittelylle ravintoloiden yhteydessä. Biojätteiden osalta on olemassa kuitenkin selkeä ravinnepotentiaali, jota voitaisiin tarpeen mukaan hyödyntää lähiviljelyssä ja maanparannuksessa.