![]() |
![]() |
Hankekoodi: A70744
Hankkeen nimi: Lapin saavutettavuuden kattohanke
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.9.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0937073-7
Jakeluosoite: Hallituskatu 20B
Puhelinnumero: 040 711 8391
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Mantere
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 711 8391
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapin saavutettavuuden kattohanke pohjautuu Lappi-sopimuksessa tehtyihin strategisiin valintoihin, joista yksi on toimivat yhteydet. Toimivat liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän ja palveluiden kehittymisen elinehto. Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta liikenneyhteydet ovat toiseksi tärkein tekijä koulutetun työvoiman jälkeen. Liikenneyhteydet myös ohjaavat yritysten sijoittumista merkittävästi. Liikennetoimialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kokonaisuudessaan noin 7-8 % eli lähes 20 milardia euroa.
Eurooppalaisesta näkökulmasta Lapilla on syrjäinen sijainti, joka aiheuttaa haasteita erityisesti vientiteollisuudelle ja kansainväliselle matkailulle. Arktisen kehityksen näkökulmasta Lapilla sen sijaan on maantieteellisesti keskeinen sijainti, mutta uudenlaisen potentiaalin hyödyntäminen vaatii satsauksia kansainväliseen saavutettavuuteen ja liikenneinfrastruktuuriin. Tällä hetkellä Suomen liikennejärjestelmä ei vastaa arktisen alueen kehitykseen tai kansainvälisen matkailun tarpeisiin.
Arktisen alueen näkökulmasta Suomen logistisilla ratkaisuilla on keskeinen merkitys: maantieteellisesti Suomi sijaitsee Barentsin alueen keskiössä ja liikenteellisessä solmukohdassa. Suomen keskeisestä sijainnista johtuen naapurimaiden paine Suomen liikenneratkaisujen osalta on vahva. Paineeseen olisi järkevää vastata niin, että vältyttäisiin Suomelle epäedullisilta päätöksiltä. Solmukohtana olemisen lisäksi Pohjois-Suomessa on omia kehittyviä aloja, joille saavutettavuus on oleellista: mm. kaivos- ja metalliteollisuus, metsäteollisuus, matkailu ja bioenergia. Kehittämiskeskustelut ovat kuitenkin tyrehtyneet nopeasti investointirahan puutteeseen.
Erityisesti tulevaisuuden potentiaalin näkökulmasta tehokkaiden ja täsmällisten toimenpiteiden ja niiden rahoituksen löytäminen vaatii sekä uutta tietoa, mutta myös uudenlaisia yhteistyömalleja.
Hankkeen tavoitteena on:
- Parantaa yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä tehokkaamman ja kestävämmän liikennejärjestelmäsuunnittelun ja liikenteen hallinnan, eri liikennemuotojen yhteensovittamisen ja logistiikkayhteistyön avulla
‒ Linkittää elinkeinoelämän ja liikennejärjestelmän kehittäminen paremmin toimivaksi ja tarpeiden mukaan muuntautuvaksi kokonaisuudeksi
- Parantaa yritysten kansainvälistä saavutettavuutta ja löytää ratkaisuja esim. kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämiseen
‒ Rakentaa suunnittelun pohjaksi vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot Lapin logistisesta kokonaisuudesta mm. eri liikennemuodot, raaka-aineiden hintakehitys, jatkojalostamisen mahdollisuudet, arktinen kehitys, älyliikenteen mahdollisuudet sekä Koillisväylän potentiaali huomioiden. Jokaisen skenaarion kohdalla arvioidaan mm. Lapin kokonaisvientitulo, pk-yritysten toimintaedellytykset sekä rakennetaan tavoitteen kannalta oleelliset toimenpidepolut.
‒ Koota oleellinen Lapin saavutettava koskeva tieto yhteen paikkaan.
- Lisätä ymmärrystä liikenteen ja elinkeinoelämän yhteydestä.
‒ Tutkia infrastruktuurin rahoitus- ja omistajuusvaihtoehtoja
- Löytää tehokkaita ratkaisumalleja matka- ja palveluketjujen kehittämiseksi erityisesti eri liikennemuotojen yhteensovittamisen ja digitalisoitumisen/älyliikenteen näkökulmista.
Lapin maakunnan alueen pk-yritykset, kasvuhakuiset yritykset, yritysverkostot, kehittämisorganisaatiot, Lapin yrittäjät, Lapin kauppakamari, ELY-L, Lapin liitto sekä kunnat.
Liikennetoimialan merkitys kansantaloudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle on merkittävä. Jos elinkeinoelämän liikenteellisiä toimintaedellytyksiä pystytään parantamaan Lapin alueella, se vaikuttaa välillisesti koko elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Erityisen suuri merkitys parantuneella saavutettavuudella on vientiyrityksille, pk-yritysten kansainvälistymiselle sekä kansainväliselle matkailulle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 665 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 577 613
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 700 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 608 014
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Keminmaa, Tornio, Ranua, Simo, Kittilä, Pelkosenniemi, Salla, Kolari, Pello, Savukoski, Inari, Enontekiö, Ylitornio, Posio, Muonio, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi
Jakeluosoite: Hallituskatu 20B
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
Kestävä liikennejärjestlämäsuunnittelu edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | -1 |
Liikenteen lisääntyminen voi lisätä kasvuhuonepäästöjä. Toisaalta kestävämmmät liikenneratkaisut voivat vähentää ilmastovaikutuksia, esim. yhdistetyjen kuljetuksien ja yksityisautoilun vähenemisen kautta. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
Kestävät liikenneratkaisut voivat edistää uusituvien ja hajautettujen energialähteiden käyttöä. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
Liikennejärjestelmäsuunnitelulla on merkittävä vaikutus paikallisen elinkeinoelämän kehittymiselle. Liikenne on yrityksille toiseksi tärkein kilpailukykytekijä. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 1 |
Älykkään liikenneratkaisut voivat synnyttää uudenlaisia palveluita. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
Kestävällä liikennejärjestelmäsuunnitellulla ja eri liikennemuotojen yhteensovittamisella voidaan parantaa merkittävästi ihmisten liikkumista ja logistiikkaketjuja | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
Hyvä liikennesuunnittelu edistää liikenneturvallisuutta. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Lapin saavutettavuuden paraneminen edistää maakunnan yhdenvertaisuutta Suomen sisällä. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei ole vaikutusta |
Lapin saavutettavuuden kattohankkeessa on kerätty, analysoitu ja jäsennelty saavutettavuuteen ja sen kehitykseen liittyviä tietoja sekä muodostettu eri tekijöiden suhteen tulevaisuuskuvia Lapin saavutettavuuden kehittämisestä. Erityisesti tiekuljetusten tavaraliikenteen tilastointi on Pohjois-Suomen osalta ollut hyvin puutteellista ja hankkeessa on tuotettu selkeä ja ajantasainen tilannekuva kuljetusjärjestelmän todellisista volyymeista. Lisäksi hankkeessa on tuotettu visio Lapin liikennejärjestelmästä 2040 sekä tunnistettu keskeisimpiä korridoritason kehityskohteita, joihin Lapin on syytä kytkeytyä. Tämä kaikki aineisto on raportoitu tiivistelmäraporttiin, laajaan raporttiin ja henkilöliikenneosuuden raporttiin.
Raportoinnin lisäksi hankkeessa on tehty aktiivista sidosryhmäyhteistyötä kotimaan, Barentsin alueen ja EU:n liikenne- ja kuljetusasioita käsittelevän verkoston parissa. Tämä liittyy mm. EU:n arktisten strategioiden toteuttamiseen myös käytännössä ja Lapin alueen kuljetusjärjestelmien ajantasaisen tiedon sekä infrastruktuurin kehitystarpeiden tekemistä näkyväksi eri tasojen päätöksenteossa. Hankkeessa on ollut vahva ennakointiin ja tulevaisuuden kehitykseen tavoitteleva ote.