RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70713, KymRIS Smart Specialisation in Northern Growth Zone

1 Hanke

Hankekoodi: A70713

Hankkeen nimi: KymRIS Smart Specialisation in Northern Growth Zone

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1039730-4

Jakeluosoite: PL 9

Puhelinnumero: +358 44 702 8888

Postinumero: 48401

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.kyamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Kokkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 702 8230

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on Eurooppa 2020-kasvustrategian mukainen aluelähtöinen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen, kilpailukyvyn kasvattaminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen osana Pohjoista kasvuvyöhykettä, jossa älykkään erikoistumisen (smart specialisation) ajatusmallin mukaan hyödynnetään alueen vahvuuksia, kehitetään maakunnan tähän viitekehykseen istuvaa TKI – toimintaa sovittaen ne yhteen pk-yritysten/elinkeinotoiminnan TKI-, kasvu- ja kansainvälistymistarpeiden ja tavoitteiden kanssa.

Euroopan komission taholta ehdotetaan, että jokaisella jäsenvaltiolla ja alueella tulisi olla kansallinen/ alueellinen älykkään erikoistumisen strategia (RIS3 Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation) saadakseen rahoitusta TKI -toimenpiteilleen. Hanke vastaa Euroopan komission ohjeistukseen älykkääseen erikoistumiseen ja alueen tunnistettuihin vahvuuksiin perustuvasta aluekehittämisestä, jossa RIS3 – strategioilla on kriittinen rooli.

Toimenpiteet:
1. Älykkään erikoistumisen strategian eli alueellisen tutkimus- ja innovaatiostrategian (RIS3) suunnitteluprosessi ja aktiivinen eteenpäin vieminen
2. Älykkään erikoistumisen ajatusmallin soveltaminen/ juurruttaminen maakunnan TKI –toimintaan
3. Yhteisten älykkään erikoistumisen konsortioiden ja verkostojen koonti

Hankkeen tuloksia:
1. Älykkään erikoistumisen RIS3-strategia
2. Valittavien painopistealojen/ kärkien aloilta uutta tutkimustietoa ja innovaatioita
3. Lisää yksityisiä investointeja ja kansainvälisesti kilpailtua rahaa TKI-toimintaan

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat Kymenlaakson TKI – toimijat eli kaikki RIS3-strategiatyön kannalta oleelliset sidosryhmät kuten:
maakunta, kunnat, kaupungit, Kymenlaakson liitto, Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, Helsingin yliopisto (Palmenia), Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Meriliikenteen ja -turvallisuuden tutkimusyhdistys Merikotka, KSAO, EKAMI, yrittäjäjärjestöt ja yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat:
-kaikkien TKI-toimijoiden henkilöstö ja mm. myös opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 936

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 198 936

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 284 194

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 284 194

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Hamina, Kotka, Virolahti, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanketta suunniteltaessa on pyritty huomioimaan sukupuolinäkökulma ja arvioimaan hankkeen toteutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Lähtö-tilannetta ja toimintaympäristöä on analysoitu ilman ulkopuolista asiantuntija-apua itsenäisesti erilaisiin asiantuntijaraportteihin, tutkimuksiin ja tilastoihin tukeutuen. Lähtötilanteen ja toimintaympäristön analysointi Kymenlaakson Pk-yritysbarometrin 1/2014 mukaan maakunnassa toimii n. 7230 yritystä. Palvelualan yrityksiä on 56 %, sekä rakentamisen että kaupan alalla yrityksiä on 17 % ja teollisuudessa 8 %. (Pk-yritysbarometrin 1/2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja TEM.) Pk-yritysbarometrin mukaan yrityksistä suurin osa pyrkii säilyttämään asemansa ja 32 % on kasvuhakuisia. Tilanne poikkeaa hieman koko maan tilanteesta, jossa suurimman joukon (39 %) muodostavat kasvuhakuiset yritykset. Haastatelluista yrityksistä 18 %:lla on vientitoimintaa. Yritysten odotukset tuotekehityspanostusten kehityksestä vuoden kuluttua jakautuvat siten, että 21 %:n mielestä ne tulevat olemaan suuremmat, 65 %:n mielestä yhtä suuret ja 14 %:n mielestä pienemmät. Koko maan vastaavat luvut ovat 24 %, 60 % ja 16 %. (Pk-yritysbarometrin 1/2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja TEM.) Viimeisimmän Kymenlaakson toimialakatsauksen mukaan Kymenlaakson yrityksistä noin 85 % on alle 5 henkilön mikroyrityksiä. Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten (yritykset, jotka työllistävät enintään 10 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa) osuus on 76 %. (Kymenlaakson toimialakatsaus 1/2012, Kymenlaakson kauppakamari, 11.4.2012.) Yritysten innovaatiotoiminta – tutkimuksen mukaan suuret ja kansainvälisesti toimivat yritykset innovoivat suhteellisesti eniten. Suuret yritykset ilmoittivat erilaisista innovaatiotoimista pieniä yleisemmin. Innovaatiotoiminnan erilaiset tietolähteet (yliopistot, tutkimuslaitokset) ja yhteistyökumppanit (innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä Suomessa ja/ tai Euroopassa) arvioitiin suurten yritysten toimesta pieniä yrityksiä yleisemmin tärkeiksi. (Innovaatiotoiminta 2012, Tilastokeskus, 5.6.2014.) Edellä mainittujen tietojen perusteella voidaan päätellä, että -hankkeeseen potentiaalisesti osallistuvat kymenlaaksolaiset pk-yritykset ovat hieman vähemmän kasvuhakuisia maan keskiarvoon verrattuna -pk –yritysten näkemykset tuotekehityspanostusten kehityksestä vuoden kuluttua ovat positiivisia noudattaen hyvin maan keskiarvotulosta -koska suuret ja kansainvälisesti toimivat yritykset ovat innovointiaktiivisimpia, on maakunnan yritysten innovaatiotoiminta verraten pientä johtuen mikroyritysten suuresta määrästä yrityskentässä. Esim. toimialoista energia, logistiikka ja ICT:n sukupuolijakaumista antaa suuntaa-antavaa tietoa Tilastokeskuksen vuoden 2012 työvoimatutkimus nais- ja miesvaltaisimmista toimialoista: -Informaatio ja viestintä: naisia 33 %, miehiä 67 % -Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto: naisia 25 %, miehiä 75 % -Kuljetus ja varastointi: naisia 21 %, miehiä 79 % -Rakentaminen: naisia 8 %, miehiä 92 % -Terveys- ja sosiaalipalvelut: naisia 87 %, miehiä 13 % -Liike-elämän palvelut: naisia 46 %, miehiä 54 %. (Työvoimatutkimus, Tilastokeskus, Naiset ja miehet Suomessa 2014.) Kyamkin TKI-osaamiskeskittymittäin laaditun tilaston mukaan vuonna 2013 TKI –henkilöstön sukupuolijakaumat olivat seuraavat: -KymiTechnology (Tekniikka, metsä ja liikenne): henkilöstöä kaikkiaan 58, joista naisia 18 (31 %) -KymiCare (Sosiaali- ja Terveysala): henkilöstöä kaikkiaan 22, joista naisia 17 (77 %) -KymiDesign&Business (Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri): henkilöstöä kaikkiaan 114, joista naisia 49 (43 %) -NELI (Logistiikka): henkilöstöä kaikkiaan 12, joista naisia 7 (58 %). Kyamkin KymiTechnologyn ja KymiCaren sukupuolijakaumat noudattavat pitkälti Työvoimatutkimuksen vastaavien toimialojen Teollisuus ja Terveys- ja sosiaalipalvelut lukuja. Naisten osuus NELIssä/logistiikassa on sen sijaan poikkeuksellisen suuri Kuljetus ja varastointi –toimialan sukupuolijakoon verrattuna. Cursor Oy:n yrittäjistä keräämän tiedon perusteella Kotkan-Haminan seudulla on yrittäjiä kaikkiaan n. 5500 kpl, joista naisia on n. 1500 kpl ja miehiä n. 4000 kpl (Cursor Oy, Yritysrekisteri 2014). Hankkeessa oletetaan, että Kymenlaakson toimialojen sukupuolijakauma noudattaa suuremmitta poikkeuksitta koko maan prosenttiosuuksia. Tämän mukaan energia, logistiikka- ja ICT – aloilla työskentelevistä selkeä enemmistö on miehiä. Seudun yrittäjistä naisten osuus on huomattavasti miehiä pienempi, noin kolmasosa, mikä vastannee varsin hyvin muun maan tilannetta. Edellä mainittujen tietojen perusteella voidaan stereotyyppisesti olettaa, että pk-yrityksistä ja Kyamkin TKI-henkilöstöstä hankkeen toimenpiteisiin osallistuu pääosin miehiä. Innovaatiokäsitteellä on historiallisesti hyvin voimakas teknologinen painotus ja joidenkin arvioiden mukaan systemaattinen innovaatiotoiminta on edelleen yleisempää teollisuudessa kuin palveluissa (Innovaatiotoiminta 2008, Suomen virallinen tilasto, Tilastokeskus, Tiede, teknologia ja tietoyhteis-kunta 2010). Innovaatiotoiminnan ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen näkökulmasta kansallisissa innovaatiostrategioissa, asiakirjoissa ja linjauksissa ilmeinen teknologiavetoisuus ohjaa tukemaan perinteisiä miesvaltaisia aloja ja yrityksiä. Tällä hetkellä eniten työllistävä naisvaltainen sosiaali- ja terveyspalvelut on liian vähäisellä huomiolla, eikä naisten vähäistä määrää innovaatio-toiminnassa ole huomioitu mitenkään kansallisessa Innovaatiostrategiassa. (Haataja, Leinonen, Mustakallio, Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa, Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön, Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011.) Ruotsissa on VINNOVAn (VINNOVA on kansallinen innovaatio- ja kasvurahoittajaviranomainen, vastaa Suomen Tekesiä, www.vinnova.se.) kehitysohjelmissa tehty sukupuolisensitiivistä innovaatioympäristötutkimusta ja kehittämistä 2000-luvun ajan. Tulokset osoittavat, että innovaatiopolitiikan ja elinkeinojen kehittämisen perusmalli eli Triple helix syrjii naistyypillisiä aloitteita. Triple helix –toimijoiden, kuten elinkeinoelämä, yliopistot ja korkeakoulut sekä politiikan instituutiot, käytännöt ja linjaukset ohjaavat naisten aloitteet vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan piiriin. Tällaista järjestö-, projekti-, verkosto- tai säätiömuotoista toimintaa ei lueta Triple helix -mallissa elinkeino-, tutkimus- eikä aluepoliittiseksi toiminnaksi, vaan kansalaisaktivismiksi. Kuitenkin kolmannen sektorin toiminnalla ja verkostoilla on keskeinen rooli innovaatioiden synnyttämisessä ja edelleen kehittämisessä. Sukupuolen valtavirtaistamiseen innovaatiotoimintaan tarvitaan radikaalia ajattelutavan muutosta, jossa Triple helix -mallia edelleen kehitetään Quattro helix –malliin. Mallissa innovaatioympäristön vaikuttajiksi lasketaan julkinen, yksityinen, akateeminen ja kansalais-/järjestösektori. Uutta laajasti käytettyyn Triple helix -malliin verrattuna on se, että malli tunnustaa kansalaistoiminnan ja muidenkin tietoa tuottavien toimijoiden kuin tutkimuslaitosten merkityksen innovaatioympäristön kehittymisessä. Oleellista on ymmärtää, että mm. naisten yrittäjyyden mahdollistavia innovaatioympäristötoimijoita on tarkasteltava laajemmin kuin perinteinen innovaatiosysteemiajattelu, -tutkimus ja – politiikka on ottanut huomioon. (Haataja ym., Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa, Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön, Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011.) Edellä mainittujen tilastojen ja tutkimusten perusteella TKI-/innovaatiotoiminta näyttäisi olevan toimialasidonnaista ja pitkälti teknologiseen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Innovointi on perinteisesti liitetty uusien tuotteiden kehittämiseen ja palveluinnovaatioiden merkitys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Koska teknologiset/ teolliset alat ovat selkeästi miesvaltaisia, voitaisiin helposti vetää sellainen johtopäätös, että innovaatioaktiivisuus on myös sukupuolisidonnaista eli miehet ovat aktiivisempia keksimään uusia asioita. Toisaalta innovaatioiden perinteinen mieltäminen kapea-alaisesti vain uusiksi teknologisiksi tuotteiksi on vuosikausia ohjannut innovaatiotoiminnan tukitoimia miesvaltaisille toimialoille naisvaltaisten alojen (ts. palvelualojen) jäädessä vähemmälle huomiolle. Tämän periaatteen mukainen resurssien kohdentaminen teknologiapainotteisen innovoinnin tukemiseen on saattanut merkittävässä määrin heikentää naisinnovaattoreilta peräisin olevien ideoiden tuotteistamis- ja kaupallistamismahdollisuuksia. Perinteisen Triple helix –mallin käyttö innovaatiopolitiikan ja elinkeinojen kehittämisessä on myöskin omalta osaltaan vaikuttanut naisinnovaattoreilta järjestö-, projekti-, verkosto- tai säätiömuotoisesta toiminnasta lähtöisin olevien aloitteiden/ ideoiden syrjintään kategorisoimalla ne kansalaisaktivismin alle. Käsitys naisten vähäisemmästä innovaatioaktiivisuudesta näyttäisikin suurelta osin johtuvan siitä, että naisten kiinnostus kohdistuu erilaisten asioiden kehittämiseen kuin miesten. Nämä kehittämiskohteet eivät välttämättä löydy teknologiapainotteisilta aloilta, jotka tähän asti ovat olleet innovaatiostrategioiden fokuksessa. Tämä tullaan hankkeessa ottamaan huomioon valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulmaa hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tehdään suvausta eli sukupuolivaikutusten arviointia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Hankkeen tavoitteita, kohderyhmiä, toimintoja, tiedottamista ja hyviä käytäntöjä arvioidaan molempien sukupuolten kannalta hankkeen suunnittelu-, toteutus-, ohjaus- ja arviointivaiheissa. Sukupuolinäkökulman huomioon ottamisen myötä hankkeen tavoitteita ja sisältöjä pyritään kehittämään paremmin vastaamaan erilaisia tarpeita. Tällä tavoitellaan hankkeen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Hankkeessa käytetään mm. seuraavia valtavirtaistamisen menetelmiä: -Koska hankkeen tavoitteena on avoimesti tukea sekä naisten että miesten tasapuolista osallistumista hankkeeseen, toteutetaan hankkeessa toimenpiteitä, joilla saataisiin erityisesti naisia mukaan hankkeen toimintaan (esim. naisvaltaisen sote-alan mukaan ottaminen ja sitouttaminen hanketoimintaan). -Hankkeen tavoitteiden toteutumista mitataan mm. hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien naisten ja miesten lukumäärällä. -RIS3 –strategian suunnitteluprosessiin osallistetaan/kutsutaan perinteisen Triple helix –mallin sijaan uuden naislähtöistä innovaatiotoimintaa ja -aloitteita paremmin huomioon ottavan Quattro helix –mallin mukaan julkisen, yksityisen ja akateemisen sektorin lisäksi myös kansalais-/ järjestösektori. -Tiedottamisella pyritään mm. ehkäisemään ja hälventämään teknisiin/ teknologisiin aloihin ja TKI-/innovaatiotoimintaan yhdistettävää stereotyyppistä mielikuvaa miehisestä alasta ja toiminnasta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Kyseessä ei ole tasa-arvohanke, jonka pääasiallisena tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeen päätavoite on aluelähtöinen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen, kilpailukyvyn kasvattaminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen osana Pohjoista kasvuvyöhykettä, jossa älykkään erikoistumisen (Smart Specialisation) ajatusmallin mukaan hyödynnetään alueellisesti tunnistettuja vahvuuksia, kehitetään tähän viitekehykseen istuvaa maakunnan TKI –toimintaa ja sovitetaan ne yhteen yritysten/ elinkeinotoiminnan TKI- ja kasvu- ja kansainvälistymistarpeiden kanssa. Vaikka hanke ei olekaan tasa-arvohanke, sukupuolinäkökulma otetaan silti huomioon hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	8	0
Hankkeen aikana mahdollisesti energia-alalta synnytetyillä uusilla kehittämisaihioilla ja ideoilla voidaan vaikuttaa suoraan luonnonvarojen liikakäytön hillitsemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen (esim. tuuli-, aurinko- ja bioenergia) käytön lisäämiseen ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	8	0
Hankkeen aikana mahdollisesti energia-alalta synnytetyillä uusilla kehittämisaihioilla ja ideoilla voidaan vaikuttaa suoraan ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamien riskien (ilmaston lämpeneminen, jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, rajuilmojen lisääntyminen, kuivien alueiden kuivuminen, otsonikato yms.) hillitsemiseen. Energiantuotanto ja liikenne muodostavat valtaosan kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä aiheuttaen ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasujen määrää voidaan vähentää esim. energiaratkaisuilla, joilla vähennetään tai korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	6
Hankkeen edellä kuvatuilla toimenpiteillä vaikutetaan epäsuorasti niin kasvillisuuteen, eliöihin kuin luonnon monimuotoisuuteenkin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten, kuten kohoavat lämpötilat, sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, kuivuus ja tulvat, lisääntyminen heikentää elinympäristöjen laatua laajoilla alueilla. Hankkeen energia-alalta synnytetyillä uusilla kehittämisaihioilla ja ideoilla tavoitellaan ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	8	6
Hankkeen aikana energia-alalta synnytetyillä uusilla kehittämisaihioilla ja ideoilla voidaan vaikuttaa välillisesti pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään. Hankkeen vaikutukset ilmaan kasvihuonekaasujen vähenemisen muodossa ovat välittömiä, sillä energiantuotantoon liittyvillä innovaatioilla voidaan suoraan vaikuttaa huomattavaan kasvihuonekaasupäästöjen (CO2, CH4, muut hiilivedyt, N2O, NOx, CO) aiheuttajaan. Kasvihuonekaasujen määrää voidaan vähentää esim. energiaratkaisuilla, joilla vähennetään tai korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	6
Hankkeen maantieteellisellä kohdealueella Kotka-Haminan ja Kouvolan seutukunnissa jokaisessa kohdekunnassa (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä, Kouvola ja Iitti) on omat Natura 2000 –verkostoon kuuluvat alueensa osana Manner-Suomen Natura 2000-alueita. Hankkeen aikana energia-alalta synnytetyillä uusilla kehittämisaihioilla ja ideoilla voidaan vaikuttaa suoraan ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja sitä kautta välillisesti myös Natura-alueiden hyvinvointiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	0
Hankkeessa voidaan synnyttää uusia innovaatioita ja kehittämisaihioita, jotka auttavat hyödyntämään jätteitä paremmin, tehostamaan kierrätystä sekä edistämään energia- ja materiaalitehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	9	0
Hankkeessa synnytetyt uudet innovaatiot ja kehittämisaihiot edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Myös ICT-osaamisen kautta voidaan synnyttää uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviä ratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	0
Hankkeen tavoitteena on aluelähtöinen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen, kilpailukyvyn kasvattaminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen, jossa älykkään erikoistumisen (smart specialisation) ajatusmallin mukaan hyödynnetään alueen vahvuuksia, kehitetään tähän viitekehykseen istuvaa maakunnan TKI – toimintaa ja sovitetaan ne yhteen pk-yritysten/ elinkeinotoiminnan TKI-, kasvu- ja kansainvälistymistarpeiden ja tavoitteiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	0
Hankkeen perusajatuksena on tuottaa esim. uutta energia-, logistiikka- ja ICT –alan tietoa/ innovaatioita yritysyhteistyörajapinnassa sekä osana kansainvälisiä tutkimushankkeita. Uudet innovaatiot voivat olla tuoteinnovaatioiden lisäksi myös palveluinnovaatioita tai uusia toimintatapoja.
Liikkuminen ja logistiikka	8	0
Hankkeessa kehitetyillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa vähähiilisen talouden edistämiseen (esim. uusiutuvaa energiaa käyttävät ajo-/kulkuneuvot) ja energiatehokkuuden kasvattamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	6
Esim. ICT toimii yhteistyössä alueen ihmisten, osaajien ja organisaatioiden kanssa Living Lab – menetelmällä. Monialaisella toimintamallilla tuotetaan suoraan niin yksilön hyvinvointia tukevia innovatiivisia ratkaisuja (Serious Games, pelillistäminen, Restorative Environments) kuin palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä (palvelumuotoilu). Lisääntyneellä yhteistyöllä tavoitellaan myös hankkeeseen osallistuvien yritysten TKI – investointien ja kilpailukyvyn kasvua ja välillisesti työpaikkojen lisäystä. Positiiviset työllisyysvaikutukset heijastuvat monin tavoin työllistyneiden ja heidän lähipiirinsä taloudelliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	7	0
Hankkeessa lisätään hankehenkilöstön ja ohjausryhmän tietoisuutta, ymmärrystä ja osaamista tasa-arvosta, sukupuolesta ja sen merkityksestä hankkeen toimintoihin. Hanke kasvattaa osallistujien tietoisuutta sukupuolien välisten erojen olemassa olosta TKI –toiminnassa. Tiedottamisella pyritään ehkäisemään ja hälventämään teknisiin/ teknologisiin aloihin ja TKI-/innovaatiotoimintaan yhdistettävää stereotyyppistä mielikuvaa miehisestä alasta ja toiminnasta. Hankkeesta pyritään antamaan kuva molempia sukupuolia huomioivasta hankkeesta, joka suo mahdollisuuksia niin naisille kuin miehille. Koska hankkeen tavoitteena on avoimesti tukea sekä naisten että miesten tasapuolista osallistumista hankkeeseen, toteutetaan hankkeessa toimenpiteitä, joilla saataisiin erityisesti naisia mukaan hankkeen toimintaan. Esim. naisvaltaisen sote-alan saaminen hankkeen toimiin mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	0
Innovaatioiden perinteinen mieltäminen kapea-alaisesti vain uusiksi teknologisiksi tuotteiksi on vuosikausia ohjannut innovaatiotoiminnan tukitoimia miesvaltaisille toimialoille naisvaltaisten alojen jäädessä vähemmälle huomiolle. Tämän periaatteen mukainen resurssien kohdentaminen teknologiapainotteisen innovoinnin tukemiseen on voinut merkittävässä määrin heikentää naisinnovaattoreilta peräisin olevien ideoiden tuotteistamis- ja kaupallistamismahdollisuuksia. Naisten yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa mahdollistavia/edistäviä innovaatioympäristötoimijoita on tarkasteltava laajemmin kuin perinteinen innovaatiosysteemiajattelu, -tutkimus ja – politiikka ovat ottaneet huomioon. Hankkeessa RIS3-kehittämistyön sidosryhmätarkastelussa ja koonnissa sovelletaan Triple helix –mallin sijaan Quattro helix – ajatusmallia, jolloin myös järjestö-, projekti-, verkosto- ja säätiömuotoinen toiminta huomioidaan innovaatioympäristön kehittämisessä merkittävänä tekijänä. Näin pyritään vähentämään innovaatiotoiminnassa esiintynyttä mies- ja naisinnovaattorien välistä eriarvoisuutta. Hankkeen aikana lisätään myös hankkeeseen osallistuvien henkilöiden sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää tietoisuutta ja tietoutta.
Kulttuuriympäristö	7	0
Hankkeen kehittämistoimenpiteillä voidaan saada aikaan kaupunkirakenteeseen, rakennuskantaan ja rakentamiseen liittyviä uusia energiaratkaisuja.
Ympäristöosaaminen	8	0
Keskeisten ympäristöasioiden ja ympäristöosaamisen, kuten esimerkiksi jätehuolto/ kierrätys, materiaali- ja energiatehokkuus ja elinkaariajattelu, huomioiminen ja käytäntöön vienti on hankkeessa luontaisesti sisäänrakennettua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Perustelut hankkeen tarpeellisuudelle johtuvat suoraan EU:n koheesiopolitiikasta ja EU:n eri toimielinten päätöksistä ja esityksistä. Nykypäivän taloudellisessa taantumassa on tärkeää, että Euroopan unioni parantaa innovaatiokykyään. Yhdeksi tärkeimmistä keinoista tähän on nähty jäsenalueiden keskittyminen tutkimusta, kehittämistä ja innovointia koskeviin investointeihin ja toimenpiteisiin ohjelmakauden 2014–2020 aikana. Tässä merkittävin toteuttamisinstrumentti on älykkään erikoistumisen RIS3-strategia (=Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation), joka on myös EU:n taholta asetettu jäsenvaltioille/ alueille ennakkoehdoksi Euroopan rakenne- ja investointirahoituksen saannille.

KymRIS-hankkeen päätavoitteena oli aluelähtöinen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen, kilpailukyvyn kasvattaminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen synnytettävän RIS3-strategian toimesta. Pääideana oli älykkään erikoistumisen (Smart Specialisation) ajatusmallin mukaan hyödyntää alueellisesti tunnistettuja vahvuuksia, kehittää tähän viitekehykseen istuvaa maakunnan TKI –toimintaa ja sovittaa ne yhteen yritysten/ elinkeinotoiminnan TKI- ja kasvu- ja kansainvälistymistarpeiden kanssa. Hankkeen tavoitteena oli konkreettisen ja kehittämistoimenpiteitä ohjaavan RIS3-strategian luonti ja sen jalkauttaminen Kymenlaaksoon.

Varsinainen RIS3-strategiaprosessi käynnistyi kesäkuussa 2015 Kick-off – tilaisuudella, johon kutsuttiin osallistujia laajasti maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sidosryhmistä (pk- ja suuryritykset, yhdistykset, oppilaitokset, ammatti- ja korkeakoulut, elinkeinoyhtiöt, kuntapäättäjät yms.). Tilaisuudessa tehdyillä ryhmätöillä kartoitettiin alustavasti Kymenlaakson omia vahvuuksia ja osaamista ja näistä johtuvia älykkään erikoistumisen potentiaalisia toimialoja strategisten kärkien valinnan lähtökohdaksi.

Kick-off -tilaisuuden ryhmätöiden materiaaleja työstettiin edelleen KymRIS-hankkeen projektiryhmän ja alakohtaisesti perustettujen konsultaatioryhmien voimin. Jatkotyöstön alakohtaiset tulokset perusteluineen esiteltiin alkusyksystä 2015 hankkeen ohjausryhmälle, joka päätyi kasvualojen valinnassa digitalisaatioon, logistiikkaan ja biotalouteen. Matkailu sekä terveys & hyvinvointi päätyivät yhdistettäväksi ja käsiteltäväksi digitalisaation alle.

Kasvualojen valinnan jälkeen strategiaprosessia jatkettiin alakohtaisten kärkien terävöittämisellä ja kärkien lopullisella valinnalla loppuvuonna 2015. Strategiakärkiä työstettiin projektiryhmän ja konsultaatioryhmien voimin. Lopullisiksi kärjiksi valittiin hankkeen ohjausryhmän toimesta logistiikka: -turvallisuus ja älylogistiikka, biotalous: -resurssitehokkaasta ja vähähiilisestä bio- ja kiertotaloudesta energiaa, uusia tuotteita ja yritystoimintaa sekä digitalisaatio: -kyberturvallisuus ja pelillisyys sekä digitaaliset sovellukset logistiikassa ja biotaloudessa sekä matkailussa ja terveydessä & hyvinvoinnissa.

Tammikuussa 2016 hankkeen toimintaa arvioitiin laajahkoon sidosryhmäjoukkoon kohdistuvalla kyselyllä. Kyselyllä testattiin koko RIS3-strategiaprosessin siihenastista onnistumista sekä lopputuotoksena valituksi tulleita strategiakärkiä.

Strategian dokumentaatio valmistui rinta rinnan maakunnan rakennemuutosten ennakointi- ja varautumissuunnitelman kanssa. RIS3-strategian luonnos esiteltiin MYRin 10.2.2016 pidetyssä kokouksessa ja strategian lopullinen versio hyväksyttiin 23.3.2016 pidetyssä MYRSin kokouksessa.

Loppukesän ja alkusyksyn 2016 mittaan käynnistettiin Kymenlaakson RIS3-strategian jalkautus ja toimeenpano perustamalla ja käynnistämällä kasvualakohtaiset RIS3-työryhmät biotalouteen, digitalisaatioon ja logistiikkaan kunkin alan asiantuntijoista (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä yritysmaailma n edustus huomioituna).

Hankkeen välittömänä tuloksena saatiin aikaan KymRIS Kymenlaakson älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovaatiostrategiadokumentti. Strategiadokumentti otettiin sen valmistumisen jälkeen välittömästi käyttöön suunniteltaessa syksyn rakennerahastohakuja. Strategiadokumentti ohjaa myös käynnistettyjen RIS3-työryhmien toimintaa ja maakunnan tulevaa kehittämistoimintaa valittujen kasvualojen ja niihin liittyvien strategiakärkien suunnassa.

Tehty RIS3-strategia on käytännön työkalu, jolla ohjataan maakunnan TKI-painotteista kehittämistyötä tulevaisuudessa. RIS3-työryhmät ovat oleellinen toimijaosapuoli maakunnan älykkään erikoistumisen strategian jalkauttamisessa käytännön kehittämistyöhön. RIS3-strategiaa käytetään mm. hanketoiminnan ja maakuntaohjelman suunnittelussa. Strategian käytäntöön panoa ja tuloksia seurataan säännöllisesti ja huomioista raportoidaan maakuntatasolle (Kymenlaakson liitto). Seuranta helpottaa mahdollisten strategiaan liittyvien muutostarpeiden huomioimisessa ja itse muutosten teossa.

Kyseessä ei ollut varsinainen tasa-arvohanke, jonka pääasiallisena tavoitteena olisi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vaikka hanke ei ollutkaan tasa-arvohanke, sukupuolinäkökulma pyrittiin silti ottamaan huomioon hankkeen toiminnassa. Hankkeessa pyrittiin huomioimaan sekä naisten että miesten tasapuoliset osallistumismahdollisuudet ennakko-odotusten mukaisesti aihealueeltaan miesvaltaiseen hankkeeseen. Esimerkiksi hankkeen ohjaus-, konsultaatio- ja RIS3-työryhmien kokoonpanossa pyrittiin tietoisesti huomioimaan sukupuolinäkökulma (miesten ja naisten jakauma ryhmissä)..

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus