|
|
|
Hankekoodi: A70679
Hankkeen nimi: Ruokaverstas – Ruokaketjun uusi innovaatioympäristö
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL 412
Puhelinnumero: 020 124 5000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: SEINÄJOKI
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PÄÄLLYSAHO SELIINA MARIA KATAR
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408302199
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaisia toimintatapoja elintarvikealan kehitystyöhön ja tuoda kilpailuetua eteläpohjalaisille yrityksille käytännönläheisen yritys-tutkija-opiskelija-asiakas -verkottumisen avulla. Hankkeessa hyödynnetään näitä neljää ulottuvuutta yhdistävää Ruokaverstas-konseptia, jonka avulla voidaan synnyttää yritysten käyttöön uutta osaamista ja tietoa. Ruokaverstaassa myös normaalisti kehitysprosesseista ulkona olevat kuluttajat ja käyttäjät osallistetaan prosessiin mukaan sekä ideointivaiheessa että jälkityöskentelyssä yhdessä tutkijoiden, yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Tämän ansiosta yritykset saavat käyttöönsä aivan uudenlaisen innovaatiotyökalun.
Tutkijat ja oppilaitokset tuovat Ruokaverstaaseen oman osaamisensa suoraan yritysten tarpeisiin räätälöitynä ja opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa tietoa todellisissa yrityksiä ja kuluttajia kiinnostavissa tapauksissa. Ruokaverstaiden sisältö suunnitellaan yritysten kanssa yhteistyössä. Verstaisiin valmistellaan teoriaesitys kirjallisuuden pohjalta sekä pienimuotoinen koe, kuten esimerkiksi, miten erilaiset valmistustavat vaikuttavat tuotteen ominaisuuksiin. Arvioijina ja palautteen antajina toimivat tasavertaisesti kaikki verstaaseen osallistuvat osapuolet. Kokeen tulosten välitön läpikäynti edesauttaa vuorovaikutteista keskustelua, ja mahdollistaa sekä oivaltamisen että uusien ideoiden synnyn. Ruokaverstaiden avulla yritysten innovointikyky kasvaa.
Ruokaverstaiden toiminnan ja tulosten esittelyssä hyödynnetään sosiaalista mediaa. Tämän avulla saadaan vahvistettua maakunnan ruokaosaajien välistä vuoropuhelua sekä osallistetaan alueen ihmiset osaksi kansallista mutta myös kansainvälistä ruokainnovaatioverkostoa. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan tiedon ja tutkimustulosten siirtoon liittyviä mekanismeja ja pyritään löytämään toimintamalleja siihen, miten korkeakoulujen tuottamia tutkimustuloksia saadaan tehokkaasti jalkautettua käytäntöön ja yritysten hyödynnettäviksi.
Lähtökohtaisesti jokainen osapuoli hyötyy yhteistyöstä mm. seuraavilla tavoilla:
1. Alueen yritykset saavat asiakaslähtöisen ongelmanratkaisumallin osaksi kehitystyötään ja pääsevät dynaamiseen vuoropuheluun tutkijoiden, oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa
2. Tutkijat saavat väylän aktiiviseen vuoropuheluun yritysten kanssa, saavat yhteiskuntaa kiinnostavia aihioita tutkimushankkeisiinsa ja pääsevät soveltamaan tutkimustietoaan käytännön tasolla
3. Opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännön yritysyhteistyössä ja pääsevät esittäytymään yrityksille
4. Opiskelijat saavat mahdollisuuden työskennellä uudenlaisessa oppimisympäristössä
5. Kuluttajat pääsevät osallistumaan ruokamaamaakunnan tuotekehitysprosessiin ja pääsevät tutustumaan alueen ruoantuotantoon
6. Ruokaverstas -hanke edistää yhteistä kiinnostusta maakunnan kehittämiseen ruokamaakuntana.
Hankkeen keskeisin kohderyhmä on ruoka-alalla toimivat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä ovat myös erilaisissa opetus- ja neuvontatehtävissä toimivat ruoka-alan mielipidevaikuttajat, esimerkiksi julkisuudessa usein esiintyvät keittiömestarit, joiden perehdyttäminen valmistusprosessien taustalla oleviin ilmiöihin tuo nopeasti laajan vaikuttavuuden alasta kiinnostuneiden, esimerkiksi ns. pop-up ravintoloiden toteuttajien keskuudessa.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat opiskelijat, opettajat sekä tavalliset ruokaharrastajat. Lisäksi välillisinä kohderyhminä voidaan pitää kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Nämä kaikki ryhmät pääsevät osallistumaan ruokaan liittyvään keskusteluun sekä saavat uutta osaamista sekä näkemyksiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 107 940
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 107 908
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 154 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 154 200
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 0 |
| Ruokaverstaissa on mahdollista syntyä erilaisia uusia toimintamalleja, joiden avulla yritykset voivat käyttää ja hyödyntää luonnonvaroja entistä kestävämmin | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hanke pienentää riskiä ilmastomuutokseen mm. ottamalla valmistustavoissa huomioon ekologiset tavat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hanke etsii uusia ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa mm. energia- ja materiaaliratkaisuja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hanke edistää uuden oppimisen kautta vastuullisempaa ja materiaalitehokkaampaa toimintaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke tukee paikallista elinkeinorakennetta mm. hyödyntämällä paikallisia palveluja. Lisäksi hanke tarjoaa opiskelijoille työelämäkontakteja ja juurruttaa opiskelijat alueelle töihin | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hanke edesauttaa uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä verkottamalla eri toimijoita keskenään ja tuomaan heille käyttöön yhteisen toiminta-alustan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Logistiikan järkeistämisen avaimena on verkostoituminen. Lähialueiden elintarvikealan toimijoiden ja muiden viiteryhmien yhteistyö edistää lähiruoan mahdollisuuksia alueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Hanke edistää hyvinvointia mm. ottamalla kuluttajat yritysten suunnitteluprosessiin mukaan. Hanke tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden tutustua yrityselämään ja lisää sitä kautta opiskelumotivaatiota. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 10 |
| Hanke edistää yritysten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla myös pienille yrityksille keinon kehittää toimintaansa. Lisäksi hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa vähentämällä ammatteihin ja uralla etenemiseen liittyviä sukupuolta koskevia mielikuvia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hanke luo yrityksille, ospikelijoille, ruokaharrastajille yms. tilaisuuksia tavata toisiaan, luoda verkostoja ja vaihtaa mielipiteitä | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 5 |
| Hanke mahdollistaa yhteisen hyvän kehittämisen, tuo voimavaroja luovuudelle ja tarjoaa sekä tietoa, elämyksiä että kokemuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hanke edistää uuden oppimisen kautta vastuullisempaa ja materiaalitehokkaampaa toimintaa. | ||
Kaksivuotinen Ruokaverstas (2015-2017) hankkeessa toteutettiin innovaatiotyökalun muoto, jossa osallistujat itse olivat sen tärkeät osatekijät. Kohderyhmään kuuluivat ruokaharrastajat, ruokaosaajat, elintarvikeyritykset ja ruoka-alan opiskelijat. Työpajat koostuivat teoriasta, käytännön kokeesta, yhteenvedosta ja keskustelusta. Hanke käynnistettiin Etelä-Pohjanmaan alueella syksyllä 2015 haastattelemalla alueen elintarvikeyrityksiä. Tuloksena saatiin iso paketti yrityksille yhteisistä kysymyksistä, joiden pohjalta valittiin kolme teemaa. Nämä olivat ’Maku’, ’Kasvisruoka’ ja ’Perinteistä nykypäivään’. Jokaisen teeman sisällä valittiin kolme aihetta, jotka muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Jokaisesta aiheesta pyrittiin järjestämään kaksi työpajaa: Yksi Seinäjoella ja toinen vaihtelevalla paikkakunnalla maakunnassa. Esimerkiksi Maku –teeman sisällä aiheet olivat ’Perusmakujen vuorovaikutukset’, ’Ainesten yhdisteleminen’ ja ’Ruoka moniaistisena kokemuksena’. Kaikkiaan järjestettiin 9 työpajaa Seinäjoella ja 7 maakunnassa. Työpajoihin osallistui kaikkiaan 315 henkilöä, ja keskimäärin 19,6 henkilöä verstasta kohden. Näistä 30% oli opettajia, tutkijoita tai asiantuntijoita, 34% oli ruokaharrastajia, 22% opiskelijoita ja 14 henkilöä elintarvikealan yrityksistä. Tilaisuuksista kerätyn palautteen perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä saatuun uuteen tietoon ja kokemukseen. Työpajan teoreettisena mallina sovellettiin Nonakan ja Takeuchin osaamisen kehittämisen mallia. Työpajojen käytännön osioissa luovia ratkaisuja edistettiin eri tavoin, kuten yhdistämällä yllättäviä asioita yhteen, spontaaneja aivoriihiä ja uusien tekniikoiden myötä saatavia oivalluksia. Tämän tyyppisissä työpajoissa oikea määrä ihmisiä on tärkeää, jotta varmistetaan tilaisuuden mahdollisimman tyydyttävä toteutus.