RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70613, Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa palkataan avoimella hakumenettelyllä materiaalikoordinaattori, jonka tehtävänä on edistää yhdessä rahoittajien muodostaman työryhmän kanssa Kuopion, Joensuun ja Mikkelin alueella syntyvien uusiokäyttöön soveltuvien materiaalin hyötykäyttöä maarakentamisessa. Pääpaino on hanketta rahoittavien yhtiöiden materiaaleilla; betoni- ja tiilijäte, sivu- ja ylijäämäkivi, voimalaitostuhkat, pasute ja kipsi. Höytykäyttöä edistetään luomalla materiaalituottajien, -käsittelijöiden, suunnittelijoiden, asiantuntijoiden, rakentajien, rakennuttajien ja loppukäyttäjien verkosto, jonka avulla lisätään tietoisuutta materiaalien ominaisuuksista, soveltuvuudesta ja turvallisen käytön periaatteista sekä etsitään hyötykäytölle soveltuvia käyttökohteita.

Työryhmä yhdessä koordinaattoin kanssa toimii verkoston "katalysaattorina" ja neuvoa antavana tahona tuottajien, jalostajien, rakennuttajien ja rakentajien välillä. Tavoitteena on lisätä tietoa uusiomaa-aineksista, niiden käyttösovellutuksista, jalostusmahdollisuuksista aina opiskelijoista päättäjiin saakka. Luodaan uusi toimintamalli.

Uusiomateriaalien käyttö ei kaikilta osin vastaa tavanomaista maarakentamista, vaan niiden käyttö vaatii koulutusta sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että turvallisten käyttöympäristöjen tarkastelujen osalta. Materiaalit edellyttävät hallittua käsittelyä ja jalostusta, varastointia, kuljetusten logistiikan hallintaa, pitkäjänteistä suunnittelua ja useimmiten ympäristölupahakemuksia ennen rakennushankkeiden aloittamista. Työryhmän tehtävänä on madaltaa uusiomateriaalien käyttöönottokynnystä mm. luomalla palvelukonsepti, jossa hankkeessa tarvittavan tiedon ja "askelmerkit" saa yhden luukun takaa. Uusiomaarakentaminen on tarkoitus saada kaikille rakentamisen osapuolille helpoksi toiminnaksi, jonka laatu, kustannus- ja ympäristökuorma on etukäteen tiedossa. Hanke vastaa myös olemassa olevien jätekeskusten toiminnan muutostarpeisiin synnyttäen uusia toimintamahdollisuuksia perinteisen kaatopaikkatoiminnan supistuessa entisestään.

Materiaalien höytykäytön edistämisen lisäksi työryhmän tehtävänä on tuottaa aineistoa pysyvän liiketoiminnan muodostamisen tueksi, siten että yhteistoiminta olisi kannattavaa ja pitkäkestoista luoden alueellisia työpaikkoja ja toimintatapojen muutosta kohti toimivaa kiertotaloutta.

Kokemuksia maa-ainespankeista on olemassa eri puolilla Suomea. Pysyväksi liiketoiminnaksi maa-ainespankit eivät kuitenkaan muotoudu ilman perusteellista toimintasuunnitelmaa ja sitoutumista kehittämistyöhön. Uusiomateriaalien suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen hyötykäyttö vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä, energiantarvetta ja kustannuksia. Oikein kohdennetut massat vähentävät kaatopaikkasijoitusta sekä tämän edellyttämää pinta- ja pohjarakenteiden määrää säästäen luonnonvaroja myös näissä rakenteissa. Uusiomateriaalien käyttö on asiantuntevasti suunnitellusti ja toteutetusti kestävän kehityksen mukaista.

Hanketta rahoittavat Jätekukko Oy, Puhas Oy, Metsäsairila Oy, Fortum Power and Heat, Kuopion Energia sekä Yara Suomi Oy. Ohjausryhmään kuuluu edellisten lisäksi edustus myös ELY-keskuksesta. Läheistä yhteistyötä tehdään myös alueen kuntien, Liikenneviraston ja oppilaitosten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä ovat materiaalien tuottajat, materiaalin käsittelijät ja heidän luomansa verkostot. Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat rakennuttajat (tilaajaorganisaatiot) erityisesti kunnat, ELY-keskukset sekä Liikennevirasto sekä urakoitsijat ja muut potentiaaliset materiaalien käyttäjät ja käsittelijät.

Tiedonlevityksen osalta kohderyhmää ovat oppilaitokset, suunnittelutoimistot, kuntien ja valtion viranomaiset, päätöksen tekijät sekä alueen asukkaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Päättäjät (lainsäädännön kehitys, taustatietoa päätöksenteon avuksi mm. ympäristöluvituk-seen)
- Ympäristö (CO2 -päästöjen väheneminen, pohjavesiriskien väheneminen, maisemavaurioiden väheneminen)
- Työntekijät (uudet työpaikat)
- Rakenteiden loppukäyttäjät (samalla rahamäärällä voidaan saada aikaan enemmän tarpeellista rakentamista)
- Energiankuluttajat (tuhkantuottajien kilpailukyvyn lisääntyminen ja energian hinnan alentuminen)
- muut vastaavia hankkeita suunnittelevat tahot. Toimintamalli on kopioitavissa myös muille alueille.
- Pohjois-Savon luonnonvaratalouden toimenpideohjelman 2015-2020 toteutumista seuraavat tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 421

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 459

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Mikkelin, Kuopion

Kunnat: Mikkeli, Kuopio, Joensuu, Siilinjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Syvää ulkopuolisen tahon tekemää analyysiä ei ole tehty. Sisäisen kartoituksen mukaan maarakentaminen on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen ala. Vuonna 2012 teollisuus ja rakennustoimintaan kuuluvista 557 000 työpaikasta 19,4 % oli naisten ja 80,6 % miesten. Sähkö-, lämpö-, vesi ja jätehuollon piiriin kuuluvista työpaikoista vain 25 % oli naisten. Rakentamisalan työpaikoissa työskentelee naisia edellistä alaa vieläkin vähemmän, vain noin 8 %. Kierrätysyhteiskunnassa työvoima ja päätöksenteko tulee kuitenkin naisistumaan naisten koulutustason ollessa hieman korkeampi kuin miesten, joten perinteisen maarakentamisen ja kierrätyksen yhdistämisestä voi syntyä sukupuolijakaumaltaan perinteisestä maarakentamisesta poikkeava toimintaympäristö. Aihepiiri sinänsä on sukupuolineutraali. Tutkimuksissa on osoitettu, että naiset ovat tiedostavampia kierrättäjiä, joten aihepiiri voi lisätä naisten kiinnostusta myös maarakentamiseen nimenomaan uusiomateriaalien hyödyntämisen kautta. Alan naisistuminen on havaittu jo ammatillisessa koulutuksessa. Esim. ympäristöinsinööriopiskelijoista nykyisin noin puolet on naisia. Vuonna 2012 ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneista naisia oli nyt suunniteltuun hankkeeseen soveltuvilta koulutusaloilta seuraavasti: - Yhteiskuntatieteet, liiketalouden ja hallinnon ala 65 % - Luonnonvara- ja ympäristöala 54 % - Tekniikka ja liikenteen ala 17 % - Luonnontieteiden ala 11 % Ammattikorkeakouluissa naisten osuus vuonna 2012 valmistuneista oli seuraava: - Liiketalouden ja hallinnon ala 68% - Luonnonvara- ja ympäristöala 53 % - Luonnontieteiden ala 27 % - Tekniikka ja liikenteen ala 18 % Yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista naisten osuus vuonna 2012 oli seuraava: - Yhteiskuntatieteellinen koulutus 73 % - Maatalous- metsätieteellinen koulutus 57 % - Kauppatieteellinen koulutus 50 % - Luonnontieteiden koulutus 49 % - Teknillistieteellinen koulutus 24 %

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Aihepiiri on sukupuolineutraali. Koordinaattorin rekrytoinnissa huomioidaan hakijoiden kokemus vastaavanlaisesta työstä, koulutus sekä persoonan työnkuvaa palvelevat ominaisuudet ja vahvuudet. Valintaan ei vaikuta hakijan sukupuoli. Hakuprosessissa noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa noudattavia periaatteita. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu vähintään yksi naisedustaja. Työryhmä ja koordinaattori tulee kohtaamaan työssään molempien sukupuolien edustajia kaikissa pää- ja välillisissä kohderyhmissä. On mahdollista että, eri sukupuolen edustajat käsittelevät aihepiiriä eri lähtökohdista. Koska esitettyjen jäte- ja sivuvirtajakeiden hyödyntämistä säätelee kuitenkin lainsäädäntö, ei sukupuolten välisellä erolla nähdä merkitsevää roolia asian edistymisessä tai päätöksenteossa. Merkitsevämpää on henkilöiden koulutustaso ja tietoisuus aihepiiriä kohtaan. Mikäli sukupuolten välistä eroa asian käsittelylle tai edistämiselle kuitenkin havaitaan hankkeen aikana, nähdään tämä kuitenkin enemmän lopputulosta jalostavana mahdollisuutena. Mitä paremmin ja monipuolisemmin hyödynnettävien materiaalien käyttöturvallisuus, ympäristökelpoisuus ja tekniset ominaisuudet on kuvattu, sitä paremmat näkymät avautuvat myös itse materiaalien uusiokäytön lisääntymiselle.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Toiminta tähtää juuri tämän kohdan toteutumiseen. Luonnonmateriaalien korvaaminen uusiomateriaaleilla. Hanke tukee hyvin myös Pohjois-Savon luonnonvaratalouden toimenpideohjelmaa 2015-2020.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	7
CO2-päästöjen väheneminen on mahdollista kuljetusten ja materiaalitarpeiden vähentyessä toteutettavissa rakennushankkeissa verrattuna perinteisellä kiviaineksella tehtävään rakentamiseen. Uusien tuotteiden valmistaminen aiheuttaa vähemmän CO2-päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	5	5
Luonnonvarojen säästö mahdollistaa mm. harju- ja kallioympäristöjen säilymisen ja tätä kautta harjuluonnon, paahdeympäristöjen ja -eliöstön säilymisen. Maisemavauriot vähenevät.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	5
CO2-päästöjen väheneminen kuljetusten ja materiaalitarpeen vähenemisen kautta rakentamisessa. Lisäksi pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumisriskin väheneminen neitseellisten kiviainesten käytön vähentyessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Vaikutusta vain, jos neitseellisen kiviaineksen kohteet sijoittuisivat Natura-alueiden läheisyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Tämä on hankkeen ydinkysymyksiä. Erityisesti pidemmällä tähtäimellä neitseellistä materiaalia säästyy ja nykyisiä jätejakeita uudelleen käytetään rakenteissa jätehierarkian mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Tuhka syntyy mm. uusiutuvien energialähteiden käytöstä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Tavoitteena on luoda pysyvää toimintamalli ja työpaikkoja alueelle mm. lajitteluun ja jalostustoimintaan, suunnitteluun ja rakentamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Palvelukonseptin luominen, neuvontapalvelut, tietokanta, tiedon ja tietoisuuden lisääntyminen.
Liikkuminen ja logistiikka	5	5
Kuljetusmatkojen optimointi materiaalihankinnoissa, tuotetaan ko. toimintaan liittyvää palvelua ja rakenteita. Lisääntyvä kevyenliikenteen väylien rakentamista, kun uusiomateriaaleja käytettäessä säästyy rahaa uusia vastaavan tyyppisiä hankkeita varten.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	5
Työpaikat, rakentamisen tehostaminen, ympäristökuormituksen vähentäminen. Mahdollisesti myös lisääntyvä rakentaminen kustannussäästöjen avulla.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei selkeästi mitattavissa olevaa vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö	0	5
Luonnonvarojen säästön kautta maisemavaurioiden väheneminen.
Ympäristöosaaminen	10	5
Tiedon lisääminen alan opiskelijoiden, suunnittelijoiden, viranomaisten, urakoitsijoiden ja rakennuttajien keskuudessa hankkeen aikana tehtävässä tiedotus- ja koulutustyössä. Uusiomateriaaleja tulee hyödyntää ja sijoittaa oikeanlaisiin ympäristöihin hallitusti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke lähti liikkeelle puoli vuotta myöhässä, koska materiaalikoordinaattoria ei saatu palkattua heti hankkeen alkuun. Materiaalikoordinaattori palkattiin 11.1.2016 Jätekukolle ja hanke pääsi liikkeelle hänen perehdyttämisellään. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli vilkasta jo hankkeen alusta lähtien. Lisäksi koulutukset, seminaarit ja yleensäkin tiedon levittäminen uusiomateriaalien hyötykäyttöä koskien, materiaalipankin suunnittelu, konsulttien kilpailutus, ohjausryhmätoiminta ja uusiomateriaalien hyötykäyttö tulivat ohjelmaan jo hankkeen alusta. Materiaalikoordinaattori on kerännyt urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden yhteystietoja verkostoksi ja lähettää näille tiedon kuukausittain olevista uusiomateriaalien määristä.

Hankkeessa on toteutettu uusiomateriaalien hyötykäyttöä ja tämän tiedon levittämistä yhteistyössä hankkeen toimijoiden, viranomaisten, rakennuttajien ja urakoitsijoiden kesken. Materiaalikoordinaattori on osallistunut useisiin (24 kpl) tapahtumiin ja levittänyt näin ollen tietoisuutta niin hankkeesta kuin uusiomateriaalien hyötykäytöstäkin. Lisäksi materiaalikoordinaattori on käynyt pitämässä luentoja (yhteensä 6 tuntia) Ylä-Savon ammattiopistolla. Ammattikorkeakoulutasoisia opinnäytetöitä on ohjattu 3 kappaletta yhteistyössä Savonia AMK:n kanssa. Materiaalikoordinaattori on osallistunut KILIKE-hankkeen ohjausryhmän toimintaan, jota organisoi Savonia AMK, Itä-Suomen yliopisto ja Lappeenrannan tekninen yliopisto. KILIKE-hankkeessa on ollut myös mukana Stora Enso Varkauden tehtaat.

Yhteistyötä on tehty eri urakoitsijoiden ja suunnittelijoitten kesken. Mainittavia yhteistyökumppaneita ovat olleet Savon Kuljetus Oy, Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy, Oteran Oy, Kuopion kaupunki, Joensuun kaupunki, Joensuun vesi, Itä-Suomen Murskauskeskus Oy, Miksei Mikkeli, Liikennevirasto, Sitowise Oy, Moreenia Oy, Pöyry Oy, Lemminkäinen Infra, Rakeistus Oy ja Ecolan Oy. Yhteistyössä on ollut kyse uusiomateriaalien hyötykäytöstä, suunnittelusta taikka niiden prosessoimisesta. Yhteistyö on ollut vilkasta myös Kuopion kaupungin ympäristötoimen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

Kuopion jätekeskuksen alueelle suunniteltiin materiaalipankki, jossa voidaan prosessoida ja välivarastoida tuhkia myöhempää hyötykäyttöä varten. Materiaalipankki toiminta on aloitettu. Tällä hetkellä materiaalipankin kenttäalueita on rakennettu ja rakentamisessa on käytetty voimalaitostuhkia hyödyksi noin 5 000 tonnia. Tuhkaa on varastoituna kentälle yhteensä noin 5 000 tonnia. Tarkoituksena on, että Jätekukko ja Kuopion Energia tekevät mahdollisesti yhteistyösopimuksen materiaalipankista, jossa pankin kautta tuhkaa lähtisi hyötykäyttöön alueen maanrakennushankkeisiin.

Hankkeen ohjausryhmä on kokoustanut yhteensä 13 kertaa hankeen alusta lähtien. Ohjausryhmä on tuonut huomattavasti perspektiiviä ja auttanut projektia eteenpäin kiitettävästi.

Uusiomateriaaleja on mennyt hyötykäyttöön mm. Kuopion jätekeskukselle noin 10 000 tonnia hankkeen aikana, Yaran sivukiveä on käytetty miljoonia tonneja kaivoksen teiden ylläpidossa ja rakentamisessa sekä Lemminkäisen toimittamana kaivosalueen ulkopuolella, Kuopion ja Joensuun sekä Mikkelin kaatopaikkarakenteisiin tuhansia tonneja betonimursketta/ tiiliä/ asfalttimursketta ja lisäksi Joensuun Fortumin voimalaitoksen meluvalliin tuhansia tonneja tuhkaa. Kuopion jätekeskuksen alueelle on rakennettu siirtokuormaushalli, jonka pohjassa on käytetty 12 000 tonnia betoni- ja tiilimursketta. Lisäksi Kuopion jätekeskuksen alueelta on lähtenyt asfalttimursketta yhteensä tuhansia tonneja hyötykäyttöön alueen ulkopuolelle mm. Kasperintien kunnostukseen Kuopiossa.

Kuopion kaupunki käytti Kuopion Hiltulanlahden Leinikintien rakennuksessa betonimursketta 750 tonnia kesäkuun 2018 aikana. Lisäksi betonimursketta käytettiin Suonenjoen lajitteluaseman maarakennustöissä n. 5780 tonnia. Kuopion kaupunki on suunnitellut käyttävänsä betonimursketta Puijon urheilualueen kunnostuksessa kesän 2018 aikana. Kuopion kaupungin kanssa on sovittu, että Heinjoen meluvallin päällystetyössä hyödynnetään betonimurskeita. Betonimursketta tarvitaan peittämiseen n. 6000 tonnin vuosi tahtia aina 50 000 tonniin saakka. Lisäksi Kuopion kaupunki ja Oteran ovat käyttäneet Kumpusaarentien rakentamisessa 3 007 tonnia betonimursketta.

Yaran sivukiveä käytettiin hyödyksi 187 062 tonnia kantatie 75 parantamisprojektissa Yaran kohdalla. Lisäksi Yaran sivukiveä on mennyt ratapihan kunnostukseen 175 935 tonnia. Tuhkaa on käytetty maanparannusaineeksi Jyrkän turvesuon pohjiin 198 tonnia. Sekä betoni- että asfalttimursketta on myös käytetty Kuopion jätekeskuksen omissa kenttärakenteissa mm. ns. tuhkakentän rakenteissa n. 4 500 tonnia. Kenttää rakennetaan jatkuvasti eteenpäin ja siinä tullaan hyödyntämään betoni- ja tiilimursketta jatkossakin. Näiden lisäksi Kuopion jätekeskuksella rakennettiin kenttää, jossa käytettiin uusiomateriaaleja yhteensä noin 27 000 tonnia. Lisäksi Kuopion jätekeskuksen alueella on täytetty putkikaivanto, jossa on käytetty betonimurskeita 3 300 tonnia, tuhkia 510 tonnia ja rengasrouhetta 330 tonnia. Kuopion jätekeskuksen alueelle tarvitaan jatkossakin uusia kenttärakenteita ja niiden rakenteissa hyödynnetään kymmeniä tuhansia tonneja tuhkia, betoni- ja tiilimurskeita ja asfalttimursketta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat