|
|
|
Hankekoodi: A70560
Hankkeen nimi: Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: 03 6461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MANNI KATARIINA KASTEHELMI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 353 1149
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tässä hankkeessa rakennetaan Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisosaamiskeskus. Se kokoaa opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä alueen yrittäjien ja muun elinkeinoelämän parhaan osaamisen, mahdollistaa tiedonvälityksen kaikkiin suuntiin, linkittää Hämeen maakunnan kansainvälisiin verkostoihin ja tekee näkyväksi yhteistyön lisäarvon. Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK), Luonnonvarakeskus (Luke) ja muut toimijat muodostavat yhteistyö- ja osaamisverkoston, joka Mustialan avoimen opetus- ja tutkimusmaatilan ainutlaatuisia puitteita hyödyntäen tarjoaa konkreettisia ja virtuaalisia keinoja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi. Mustialan tila toimii oivaltavien ratkaisujen maatilamittakaavan toteutuksen näyteikkunana, jonka ratkaisuihin voi itsenäisesti tutustua mm. hankkeessa toteutettavan opastavan mobiilisovelluksen avulla ja hankkeen järjestämien tilaisuuksien yhteydessä. Valkuaisosaamiskeskus vankistaa asemaansa hankkeen aikana ja jatkaa hankkeen päätyttyä toimintaansa pysyvänä valtakunnallisena valkuaisomavaraisuuteen liittyvien asioiden risteyskohtana ja valkuaisomavaraisuuden edistäjänä.
Valkuaisosaamiskeskus kattaa koko ruokaketjun lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan. Tunnettujen mutta alihyödynnettyjen viljelykasvien (nurmipalkokasvit, pakoviljat, rypsi) lisäksi tarkastelemme uusia valkuaisvaihtoehtoja kuten nurmen bioteknistä fraktiointia, yksisoluvalkuaisen (levät, mikrobit) ja hyönteisten käytön mahdollisuuksia. Koko ruokaketjun osalta tarkastellaan, miten valkuaishuolto pystytään toteuttamaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi.
Hankkeessa on 8 toimenpidettä, joista Valkuaisosaamiskeskus rakentuu. Hankkeessa tehdään portaali, joka tuo Valkuaisosaamiskeskuksen näkyväksi laajalle yleisölle ja jakaa hankkeessa tuotettua tietoa. Asiantuntijatreffit on verkossa toimiva avoin vuorovaikutteinen kohtaamispaikka. Hankkeen Pellonpiennarpäivissä tehdään peltokierroksia, jolloin päästään konkreettisesti näkemään valkuaiskasvien tuotantoa ja havainnoimaan kasvukauden tilannetta. Innovaatiotyöpajoissa osaajaverkosto työstää uusia innovaatioita kansalliseen ruokaketjuun. HAMK Mustialan toimiva maatilaympäristö ja Luken tutkimusosaaminen hyödynnetään tekemällä kohdennettuja soveltavia tutkimuksia valkuaiskasvien tuotantoon ja käyttöön liittyen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on verkoston rakentamiseen osallistuvat toimijat, eli tutkimus, koulutus, neuvonta sekä yrittäjät ja muu elinkeinoelämä.
Vahvana tutkimustoimijana alueella toimii Luonnonvarakeskus Luke. Luken lisäksi tutkimustoimintaa tehdään alueen yritykssä ja oppilaitoksissa. Alueella toimivien ammattikorkeakoulujen lisäksi myös toisen asteen koulutus kuuluu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään sekä henkilöstön että opiskelijoiden osalta. Neuvojia työskentelee mm. neuvontajärjestö ProAgriassa sekä elintarvikeketjun yritysten, kuten meijereiden, teurastamoiden ja rehutehtaiden palveluksessa. Yrittäjät ja muu elinkeinoelämä kattavat koko elintarvikeketjun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen kuluttajat ja kansalaiset jotka hyötyvät hankkeen vaikutuksistä edistää paikallista ruuantuotantoa.
Hämeen maatilayrittäjät saavat uusia työkaluja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 697
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 182 891
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 305 284
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 261 274
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen
Kunnat: Jokioinen, Riihimäki, Hämeenlinna, Ypäjä, Tammela, Loppi, Hausjärvi, Janakkala, Forssa, Hattula, Humppila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 0 |
| Omavaraisella valkuaisen tuottamisella vähennetään valkuaisen, erityisesti soijan, tuontia. Typpeä sitovat palkokasvit edistävät ravinteiden sisäistä kiertoa (esikasviarvo; jättävät typpeä maaperään seuraavalle kasville), parantavat maan kasvukuntoa sekä vähentävät teollisten lannoitteiden käyttöä ja fossiilisen energian kulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Lisätään tietoutta viljelyn monipuolistamisesta sekä eri lajien ja lajikkeiden käytöstä, joilla voidaan hajauttaa ilmastoriskien vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 0 |
| Viljely monipuolistuu, palkokasvit parantavat maan rakennetta ja kasvukuntoa ja lisäävät mm. mesipistiäisten määrää. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Palkokasvit parantavat maan rakennetta, mikä edistää ravinteiden tehokkaampaa hyödyntämistä ja vähentää ravinteiden hukkaantumista mm. vesistöihin. Typpilannoitteiden valmistamiseen tarvittavan fossiilisen energian määrä vähentyy. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Parannetaan valkuaiskasvien satoisuutta. Palkokasvien viljely edistää ravinteiden sisäistä kiertoa ja vähentää teollisten lannoitteiden käyttöä ja fossiilisen energian kulutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Paljon energiaa vaativien typpilannoitteiden valmistusta voidaan korvata käyttämällä typpeä sitovia palkokasveja, mikä edistää vähähiilisyyttä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 0 |
| Yrittäjien ja muun elinkeinoelämän välisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen. Omalla tilalla/alueella tuotettujen valkuaisrehujen käytön lisääntyminen, mikä vähentää alueen ulkopuolelta tulevien ostopanosten kuten lannoitteiden ja rehujen käyttöä. Alueellisen vahvan osaamisverkoston rakentuminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Kehitetään osaamiskeskuksen toimintatavan malli. Tuotetaan tietoa ja kehitetään neuvontapalveluja valkuaiskasvien tuotannon, käytön ja tilojen välisen yhteistyön tueksi. Tuotetaan sähköisiä palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 0 |
| Teollisten rehujen (ml. soijan) ja väkilannoitteiden tuonnin ja kuljetusten väheneminen. Edistetään paikallista ja omavaraista tuotantoa. Nämä vähentävät kuljetuksia ja siten tuovat energiatehokkuutta ja tukevat vähähiilisyyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Paikallisen tuotannon ja sen taloudellisen kestävyyden edistäminen, lähi- ja luomuruoan saatavuuden paraneminen. Tehdään valkuaisteemaan liittyvän tiedon saatavuus helpoksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Hankkeeseen voi osallistua kaikki tasapuolisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei suoria vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 0 |
| Varmistaa kulttuurimaisemien säilymisen viljeltynä. Monipuolinen viljely edistää peltojen maisema-arvoa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 0 |
| Lisätään tietoutta valkuaiskasvien vaikutuksista viljelyn energia- ja ravinnetehokkuuteen ja sitä kautta niiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. | ||
Hankkeessa rakennettiin Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisosaamiskeskus, josta on käytetty nimeä Valkuaisfoorumi. Valkuaisfoorumin rakentumisen myötä luotiin uudenlainen toimintamalli, joka näkyy tiiviinä ja laaja-alaisena yhteistyönä opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä yrittäjien ja muun elinkeinoelämän välillä. Valkuaisfoorumi kokoaa alueen parasta osaamista, mahdollistaa tiedonvälityksen kaikkiin suuntiin ja tekee yhteistyön lisäarvon näkyväksi.
Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttivat hanketta yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa. Valkuaisfoorumi rakentui kolmesta pääteemasta, jotka olivat maatilainnovaatiot,
tulevaisuuden innovaatiot ja valkuaisomavaraisempi Suomi. Teemoihin rakennettiin
kahdeksan konkreettista toimenpidettä hankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi: portaali, asiantuntijatreffit, pellonpiennarpäivät, innovaatiotyöpajat, pilottitilat, soveltava tutkimus, Mustialan avoin opetus- ja tutkimusmaatila sekä loppuseminaari ja Valkuaisfoorumi-julkaisu. Kaiken tekemisen lähtökohtana oli verkostoituminen, vuorovaikutteisuus sekä tiedon tuottaminen ja jakaminen.
Hankkeessa tuotettu tieto on koottu Valkuaisfoorumin avoimeen portaaliin, www.hamk.fi/valkuaisfoorumi ja sähköiseen julkaisuun, joka on vapaasti saatavilla verkosta.
HAMK Mustialan rooli hankkeessa oli vahva. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila toimi oivaltavien ratkaisujen maatilamittakaavan näyteikkunana tuottaen uutta tietoa soveltavan tutkimuksen avulla. Tekemisen perustana oli, että kaikki tapahtuu avoimessa ympäristössä. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla esiteltiin valkuaiskasveja havaintoruuduilla ja tuotettiin tietoa ja havaintomateriaalia härkäpavun ja herneen viljelystä, korjuusta ja säilönnästä. Pilottitiloilta kerättiin käytännönläheistä tietoa valkuaiskasvien viljelystä ja rehukäytöstä. Tiloiksi valikoitui Hämeen alueella toimivia maatiloja, jotka edustavat eri tuotantosuuntia.
Valkuaisfoorumi kokosi ihmisiä kohtaamaan toisiaan ja verkostoitumaan useissa tilaisuuksissa, mutta myös nykyajan mahdollisuudet paikasta riippumattomaan yhteydenpitoon käytettiin tehokkaasti hyödyksi. Useiden
tilaisuuksien esitykset välitettiin reaaliajassa ja tallenteina. Lisäksi tehtiin videoita, uutiskirjeitä, tietokortteja ja ihmisiä tavoitettiin myös Facebookin ja Twitterin välityksellä.
Valkuaisfoorumin synty lähti halusta edistää valkuaisomavaraisuutta. Hankkeen päättyessä voidaan todeta, että valkuaiskasvien viljely Hämeessä on lisääntynyt. Valkuaiskasvit näkyvät peltomaisemassa, mutta myös kotieläinten ruokinnassa ja ihmisten lautasilla. Mielenkiinto kotimaista valkuaista kohtaan on lisääntynyt ja siitä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Valkuaisfoorumin myötä vahvistuneet osaajaverkostot, kertynyt tieto ja kumuloitunut osaaminen jatkavat olemassaoloaan hankkeen päätyttyä. Monien eri organisaatioiden ja yritysten ihmiset sekä tieto ja halu edistää valkuaisomavaraisuutta ovat edelleen olemassa. Laaja-alainen yhteistyö näkyy yhteisenä tahtotilana edistää valkuaisomavaraisuutta niin Hämeessä kuin koko Suomessa.