|
|
|
Hankekoodi: A70555
Hankkeen nimi: Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (Välke)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.7.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: Mechelininkatu 34a
Puhelinnumero: 0295 251 000
Postinumero: 00251
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.syke.fi/fi-FI
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TENHUNEN JYRKI SAKARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusinsinööri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 251 690
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomeen tuodaan vuosittain fossiilisia energialähteitä kahdeksalla miljardilla eurolla enemmän kuin viedään. Kauppataseen kahden miljardin vaje olisi kurottavissa pelkällä energian säästöllä, energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla. Cleantech-ala on tällä hetkellä nopeinten kasvavia aloja niin Suomessa, kuin globaalisti. Suomalaisyritykset eivät kuitenkaan saa parasta mahdollista apua kotimaastaan, kun clenatech-tuotteille ja palveluille ei ole riittävää kotimarkkinoita.
Hankkeen tavoitteena on luoda jatkuva prosessi, joka vie Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tarkoituksena on synnyttää uudenlainen tapa toimia, kun halutaan pk-yritysten ja kuntien omassa toiminnassaan siirtyvän vähähiilisiin ratkaisuihin. Hankkeen tuloksia ja hankkeessa syntynyttä toimintatapaa tullaan toteuttamaan ja hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen SYKEn koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU – projektissa. HINKUn tavoite, vähentää 80 % kasvihuonekaasupäästöjä, on asetettu vuoteen 2030, joten tässä hankkeessa saatujen tulosten hyödyntämisen jatkuvuus on turvattu. Tämän hankkeen tulokset ja menetelmät ovat tarkoitettu hyödynnettäväksi kaikkialla Suomessa, siksi demonstraatioilla ja viestinnällä on hankkeessa tärkeä rooli.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU –hankkeessa on havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä ei useinkaan oteta käyttöön. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuntiakin. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa. Investointien toteuttamiseen on tarjolla myös rahoitusinstrumentteja. Mitkä ovat tekijät, jotka muodostavat pullonkaulan käyttämättömän potentiaalin hyödyntämiselle. Tähän ongelmaan tässä hankkeessa haetaan ratkaisua. HINKU-hankkeessa syntynyt tieto ja verkostot luovat hyvät edellytykset uudentyyppisten toimintamallien kehittämiselle.
Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia menettelytapoja ja toimintamalleja, joilla pystytään nykyistä tehokkaammin saamaan yritykset ja kunnat ottamaan käyttöön kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä cleantech-ratkaisuja, energialähteitä ja menetelmiä. Tavoitteena on myös synnyttää kysyntää vähähiilisyyttä edesauttaville uusille ja innovatiivisille cleantech –tuotteille, -ratkaisuille ja –menetelmille yritysten hankinnoissa ja kuntien julkisissa hankinnoissa. Hankkeessa tuotetaan menetelmäkuvaus prosessista, jolla vähähiilisyyttä edistäviä cleantech-ratkaisuja yrityksissä ja kunnissa tulisi (julkisilla varoilla) tukea parhaan kustannushyötysuhteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on myös tutkia ja analysoida noin 120 pk-yritystä ja 150 kiinteistöä kohdekunnissa. Yritysten ja kiinteistöjen omistajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on lisätä vähähiilisyyttä parantavien ratkaisujen käyttöönottoa kohteena olevissa yrityksissä ja kiinteistöissä. Tavoitteena on jo hankkeen aikana vähentää merkittävässä määrin fossiilisen energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä kohdeyrityksissä ja -kiinteistöissä.
Hankkeen koordinaattorina toimii SYKE. Hankkeen toteutus tapahtuu kahdella alueella ja SYKEssä. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat ja mukana olevat kehitysyhtiöt ovat Lounais-Päijänne (Asikkala, Padasjoki ja Kuhmoinen) sekä Länsi-Uusimaa (Lohja, Raasepori, Hanko, Siuntio ja Novago Yrityskehitys Oy). Hanke toteutetaan kolmessa rinnakkaisessa työpaketissa. Työpaketit ovat 1) Vähähiiliset liiketoimintamallit yrityksille, 2) Kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöjen cleantech-ratkaisut, 3) Vähähiiliset pk-yritysten ja kuntien cleantech-yhteishankintamenettelyt.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
• pk-yritykset, joilla on merkittävää kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaa toimintaa, kuten merkittävää energiankäyttöä.
• kunnat ja muut merkittäviä kiinteistöjä omistavat tahot, joita ovat muun muassa yritykset, seurakunnat, maatilat, asunto-osakeyhtiöt ja kaupat.
Hankkeen tavoitteena on vahdittaa Suomen siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti kaikki, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä hankintoja ja ratkaisuja tai tarjoavat kyseisiä tuotteita ja palveluita. Välillisiä kohderyhmiä ovat
• cleantech-hankintoja tekevät julkiset ja muut yhteisöt sekä yksityiset yritykset
• vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja ratkaisuja (uusiutuva energia, energia- ja materiaalitehokkuus, ICT, cleantech…) valmistavat ja toteuttavat yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 339
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 537
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 501 257
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 478 424
Maakunnat: Päijät-Häme, Uusimaa, Keski-Suomi
Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Jämsän, Lahden
Kunnat: Hanko, Lohja, Asikkala, Padasjoki, Kuhmoinen, Siuntio, Raasepori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Materiaali- ja energiatehokkuus toimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Materiaali- ja energiatehokkuus toimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö vähentävät ilmastonmuutoksen riskiä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Ilmastonmuutoksen hillintä, resurssitehokkuus ja ympäristövaikutusten vähentäminen edistävät välillisiesti monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Tehtävä työ pk-yritysten ja kuntien kanssa tähtää kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Myös muut ympäristövaikutukset otetaan huomioon (LCA-klinikka). Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Materiaali- ja energiatehokkuus toimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö vähentävät materiaalin käyttöä ja syntyvien jätteiden määrää. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Fossiilinen energia pyrityään korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla pk-yrityksissä ja kunnissa. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Alueiden johtavista yrityksistä tehdään vähähiilisyyden edelläkävijöitä. Tavoitteena on synnyttää lumipalloilmiö joka leviää kohdealueiden ulkopuolelle saatujen hyvien kokemusten ansiosta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| pk-yrityksiä kannustetaan kehittämään tuotteitaan vähähiilisiksi ja nostetaan esiin mahdollisuus korvata tavara myytävällä palvelulla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 6 |
| Liikkumiseen liittyvät kestävät ratkaisut ovat kiinteä osa pk-yritysten ja kuntien vähähiilisyysstrategiaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| pk-yritysten ja kuntien menestyminen parantuneen taloudellisuuden myötä lisää välillisesti alueen hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää merkittävällä tavalla alueen yrittäjien ja kuntien ympäristöosaamista tuomalla uutta tietoa vähähiilisyyteen liittyvistä ratkaisuista ja mahdollisuuksista. | ||
Vuonna 2008 sai alkunsa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU – hanke. Hankkeen idea oli sitouttaa kunnat tavoittelemaan 80 % kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. VÄLKE-hanke on syntynyt HINKUssa saatujen kokemusten pohjalta. VÄLKE-hankkeessa tavoitteena oli testata ja kehittää edelleen menetelmiä, joilla vähähiilisyyttä lisääviä toimenpiteitä yrityksissä ja kiinteistöissä saataisiin käynnistymään.
VÄLKE-hankkeessa kehitettiin toimintaproseduuri, jota energia-asiantuntijat toteuttivat varioiden kenttätyössään pk-yritysten ja kuntien kanssa. Hankkeessa luotiin myös toimintamalli, jolla kunnat, pk-yritykset ja yksityishenkilöt voivat yhteishankinnan avulla hankkia kehittyneintä teknologiaa edustavia uusiutuvaan energiaan perustuvia tai energiatehokkuutta parantavia järjestelmiä ja laitteita. Toimintamalli dokumentoitiin ja sitä esiteltiin kansainvälisessä konferenssissa. Yhteishankintaprosessi osoitti toimivuutensa. Siitä saatuja positiivisia kokemuksia tullaan jakamaan ja sen käyttöä jatketaan HINKU-verkoston puitteissa.
Hankkeen aikana käynnistettiin lukuisia uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankintoja. Nämä hankinnat ovat myös referenssejä toteuttajille ja esimerkkejä muille potentiaalisille asiakkaille.
Tavoitteena oli tutkia ja analysoida yhteensä noin 150 pk-yritystä ja 200 kiinteistöä kohdekunnissa. Hankkeessa otettiin yhteyttä yhteensä 166 pk-yritykseen ja 114 kiinteistöä tutkittiin. Kaikissa kontaktoiduissa kohteissa ei saatu syntymään haluttuja tuloksia. Noin kolmasosa kontakteista johti haluttuihin toimenpiteisiin.
Yrityksissä ja kunnissa toteutettavilla vähähiilisillä ratkaisuilla demonstroitiin valtakunnallisesti ratkaisujen taloudellista kannattavuutta ja yrityksen kilpailukykyä parantavia vaikutuksia. Demonstraatiokohteita saatiin 13 (tavoiteltu määrä oli 15) ja ne myös ovat esillä kaikille avoimessa HINKUmappi- järjestelmässä. Myös paikallismedia nosti näitä kohteita hyvin esille. Hankkeessa kehitettiin myös demokohteiden viestimiseen ratkaisukortteja, jota soveltuvat erityisen hyvin viestintään sosiaalisessa mediassa.
VÄLKE-kokeiluhankkeen tavoitteeksi oli asetettu 26 GWh fossiilisen energiansäästö yrityksissä ja rakennuksissa. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 6,8 milj. kg CO2-eqv. Todennettuja säästöjä on kertynyt noin 17 GWh. Kohtuullinen kokonaistulos johtuu muutamista isokokoisista hankkeista. Suurin osa toimenpiteistä oli varsin pieniä suhteessa hankkeen tavoitteeseen, mutta yritykselle itselleen ne ovat usein hyvinkin merkittäviä. Hankkeessa toteutettiin kolme aurinkopaneelien yhteishankintaa, joihin osallistui yhteensä 6 yritystä ja 49 kotitaloutta. Asennettu tuotantokapasiteetti on yhteensä 255 kWp.
Välke-hankkeen tärkeimmät viestinnälliset kanavat ovat olleet tiedotteet ja paikallinen media sekä Hinku-foorumi ja Hinku-uutiskirje. Paikallisesti tärkeitä ovat olleet myös kasvokkain tapaamiset ja info-tilaisuudet. Hankkeen aikana on julkaistu 9 tiedotetta. Hanke sai hyvin näkyvyyttä erityisesti paikallisissa sanomalehdissä.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi