![]() |
![]() |
Hankekoodi: A70537
Hankkeen nimi: HybWeld
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 28.2.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 0172556000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: KUOPIO
WWW-osoite: www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Alonen, Antti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447855767
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Projektin tavoitteena on vertailla ja saada lisätietoa kaarihitsauksella, hybridihitsauksella ja laserhitsauksella tuotettujen hitsien välisistä eroavaisuuksista, kun lopputuotteiden käyttöolosuhteet ovat arktisia. Projektissa tutkitaan laser- ja hybridihitsauksen etujen kuten suuren hitsausnopeuden, pienen lämmöntuonnin, syvän tunkeuman sekä pienten muodonmuutosten ja jäännösjännitysten hyödyntämistä.
Projektissa otetaan huomioon suunnittelullinen näkökohta eli miten tuote ja sen liitokset tulee suunnitella, että se olisi laser- ja hybridihitsauksen kannalta hyvin hitsattavissa. Tutkimuksessa sovelletaan alan laadunhallintastandardeja. Standardien mukaisia staattisia tutkimuksia täydennetään tarpeen mukaan dynaamisilla kuormituskokeilla, sillä usein dynaaminen hitsien kuormitus vastaa paremmin rakenteiden normaalia käyttötilannetta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 593
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 304
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite: PL 6
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 0 |
Valmistus laserhitsaussolussa on energiatehokkaampaa kuin perinteinen kaarihitsaus sekä mahdollistaa joissakin tapauksissa joidenkin työvaiheiden, kuten jälkikoneistuksen pois jättämisen. Myös hitsauslisäaineita kuluu vähemmän ja valmistuneet kappaleet ovat siten energiatehokkaampia. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Energiansäästö | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 0 |
Vähentää perinteisiin työmenetelmiin nähden jätteen ja kierrätysmäteriaalin syntymistä, koska mm. hitsaukseen kiinteästi liittyvä hiontatyötarve sekä hitsauslisäaineiden käyttötarve ja jälkikoneistustarve vähenevät | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 0 |
Energiatehokkuuden sekä joidenkin työvaiheiden poistumisen myötä vähentää sähkönkulutusta ja sitä kautta energiantuotannon tarvetta | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei ole | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
Hitsauslisäaineiden kulutuksen vähentyminen, ainetta poistavien työstöjen väheneminen ainakin jälkityöstön osalta | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta, vaikkakin laitteiston käyttämä sähkö voi olla uusiutuvista energialähteistä peräisin. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 0 |
Alueen teollisuuden kilpailuedellytysten ja tietotaidon lisääminen (alueelta puuttuneen) uuden valmistustekniikan myötä. Yritykset pääsevät tutkimaan ja testaamaan uutta valmistustekniikkaa ilman suuria investointeja. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
Laser- ja laserhybridihitsauksen huomiointi tuotteiden suunnittelussa sekä 3D-laserleikkauksen mahdollisuudet tuotesuunnittelussa. Molemmista aihepiireistä haetusta osaamisesta pyritään kehittämään palvelu tuotesuunnittelua tekevien yritysten tarpeisiin. Hankkeessa voidaan myös kehittää ja testata muita aihepiiriin liittyviä palveluliiketoiminnan tuotteita. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 0 |
Laser ja laserhybriditekniikalla hitsatun tuotteen väsytystestauksesta (verrattuna perinteisin menetelmin valmistettuun tuotteeseen) sekä lasertyöstöä hyödyntävien tuotteiden proto- tai koevalmistuksesta pyritään kehittämään palvelu lähelle alan yrityksiä. Nykyisellään tekniikka ei ole lähialueilta saatavissa. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 0 |
Robotisoitu hitsaussolu parantaa työhyvinvointia vähentämällä raskaita fyysisiä töitä ja edistää työssä jaksamista. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 7 | 0 |
Kone- ja metallituoteteollisuus on hyvin miesvaltainen, osasyynä lienee alan imago ja useiden töiden fyysinen rasittavuus. Lasertyöstötekniikka on aina numeerisesti ohjattua eli työ ei ole fyysisesti raskasta eikä työympäristössä ole muutenkaan sukupuolta rajoittavia tai mies/naisnäkökulman kannalta poikkeavia tekijöitä. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Energiansäästö |
Projektin tavoitteena on vertailla ja saada lisätietoa kaarihitsauksella, hybridihitsauksella ja laserhitsauksella tuotettujen hitsien välisistä eroavaisuuksista, kun lopputuotteiden käyttöolosuhteet ovat arktisia. Projektissa tutkitaan laser- ja hybridihitsauksen etujen kuten suuren hitsausnopeuden, pienen lämmöntuonnin, syvän tunkeuman sekä pienten muodonmuutosten ja jäännösjännitysten hyödyntämistä.
Projektissa otetaan huomioon suunnittelullinen näkökohta eli miten tuote ja sen liitokset tulee suunnitella, että se olisi laser- ja hybridihitsauksen kannalta hyvin hitsattavissa. Tutkimuksessa sovelletaan alan laadunhallintastandardeja. Standardien mukaisia staattisia tutkimuksia täydennetään tarpeen mukaan dynaamisilla kuormituskokeilla, sillä usein dynaaminen hitsien kuormitus vastaa paremmin rakenteiden normaalia käyttötilannetta.