|
|
|
Hankekoodi: A70274
Hankkeen nimi: 3D mittausten ja mallinnuksen uudet mahdollisuudet
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 0407352007
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: ROVANIEMI
WWW-osoite: www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pikkarainen, Harri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407041498
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Viime vuosina teollisuuden 3D mittaus- ja mallinnusteknologia on kehittynyt nopeasti. Ammattitason järjestelmät ovat muuttuneet toiminnoiltaan kattavimmiksi ja suorituskykyisemmiksi, ja niiden parempi saatavuus (hintojen lasku ja lisääntynyt tarjonta) on lisännyt merkittävästi niiden käyttöä. Tämän lisäksi kuluttajille suunnattujen matalan kustannustason laitteiden sisältämä 3D mittausteknologia on avannut uusia näkymiä myös ammattitason järjestelmien kehittämiselle.
Teknologian kehitys ja runsas tarjonta on kuitenkin viime vuosina johtanut siihen, että mittaus- ja mallinnusprosessien eri osatehtävien hallinta vaatii paljon erityisosaamista ja alan jatkuvaa tuntemusta. On havaittu, että toteutetut mittaus- tai mallinnusprojektit tai -järjestelmät eivät aina toteudu mittaus- tai mallinnustehtävän kannalta optimaalisesti. Syinä ovat mm. kyseiseen mittaus- tai mallinnustehtävään huonosti soveltuvan teknologian käyttö ja puutteet tehtävän etukäteistiedon tai ominaispiirteiden huomioimisessa.
Tässä hankkeessa on selvitetty yksittäisten mittaus- ja mallinnustehtävien vaatimusten mukaisesti räätälöityjen teknologioiden toteutusmahdollisuuksia ja näiden teknologioiden soveltuvuutta havaittujen ongelmien ratkaisuun. Tutkimuksessa on esimerkkitapausten avulla löydetty ratkaisutapoja ja menetelmiä nopeaan 3D mallinnukseen, matalankustannustason 3D mittaukseen ja uudenlaisiin tulosten visualisointi- ja raportointitarpeisiin. Esimerkkitapauksia ovat mm. as-built mallinnus, laite- ja koneasennukset sekä niiden säätäminen. Aihetta on tutkittu sekä loppukäyttäjien, järjestelmäkehittäjien että palveluntarjoajien näkökulmasta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 447 352
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 447 202
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 471 058
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 470 900
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Kemi
Jakeluosoite: Tietokatu 1
Postinumero: 94600
Postitoimipaikka: Kemi
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Matkustaminen vähenee, teollisuusrakentamisen virheet vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Liikennepäästöt vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Liikennepäästöt vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Liikennepäästöt vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| En osaa sanoa vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Teollisuusrakentamisen virheet vähenee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| AMK-yritykset yhteistyö kehittyy. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Projektin tulokset mahdollistavat aineettomien tuot. Ja palv. Kehittämisen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Matkustaminen vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Projektin aikaiset työpaikat, uutta liiketoimintaa projektin jälkeen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Uusi teknologia helpottaa naisten työllistymistä miesvaltaiselle alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia | ||
Viime vuosina teollisuuden 3D mittaus- ja mallinnusteknologia on kehittynyt nopeasti. Ammattitason järjestelmät ovat muuttuneet toiminnoiltaan kattavimmiksi ja suorituskykyisemmiksi, ja niiden parempi saatavuus (hintojen lasku ja lisääntynyt tarjonta) on lisännyt merkittävästi niiden käyttöä. Tämän lisäksi kuluttajille suunnattujen matalan kustannustason laitteiden sisältämä 3D mittausteknologia on avannut uusia näkymiä myös ammattitason järjestelmien kehittämiselle.
Teknologian kehitys ja runsas tarjonta on kuitenkin viime vuosina johtanut siihen, että mittaus- ja mallinnusprosessien eri osatehtävien hallinta vaatii paljon erityisosaamista ja alan jatkuvaa tuntemusta. On havaittu, että toteutetut mittaus- tai mallinnusprojektit tai -järjestelmät eivät aina toteudu mittaus- tai mallinnustehtävän kannalta optimaalisesti. Syinä ovat mm. kyseiseen mittaus- tai mallinnustehtävään huonosti soveltuvan teknologian käyttö ja puutteet tehtävän etukäteistiedon tai ominaispiirteiden huomioimisessa.
Tässä hankkeessa on selvitetty yksittäisten mittaus- ja mallinnustehtävien vaatimusten mukaisesti räätälöityjen teknologioiden toteutusmahdollisuuksia ja näiden teknologioiden soveltuvuutta havaittujen ongelmien ratkaisuun. Tutkimuksessa on esimerkkitapausten avulla löydetty ratkaisutapoja ja menetelmiä nopeaan 3D mallinnukseen, matalankustannustason 3D mittaukseen ja uudenlaisiin tulosten visualisointi- ja raportointitarpeisiin. Esimerkkitapauksia ovat mm. as-built mallinnus, laite- ja koneasennukset sekä niiden säätäminen. Aihetta on tutkittu sekä loppukäyttäjien, järjestelmäkehittäjien että palveluntarjoajien näkökulmasta.