|
|
|
Hankekoodi: A70268
Hankkeen nimi: INKA - Optimaaliset sademittaukset kaksoispolarisaatiosäätutkalla (OSAPOL)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Hakijan virallinen nimi: Ilmatieteen Laitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244664-7
Jakeluosoite: Erik Palmènin aukio 1
Puhelinnumero:
Postinumero: 00560
Postitoimipaikka: HELSINKI
WWW-osoite: www.ilmatieteenlaitos.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koistinen, Jarmo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505635166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Euroopan rakennerahaston ja Tekesin rahoittama tutkimusprojekti OSAPOL keskittyi laadukkaiden sademittausten tehokkaaseen hyödyntämiseen vesialan yritystoiminnassa. Projektissa kehitettiin kaksoispolarisaatiosäätutkien mittauksia palvelemaan vesi- ja viemäriverkoston hallintaa ja optimointia.
Sade on keskeinen muuttuja vesihuolto- ja vesivoimataloudelle sekä –liiketoiminnoille, ja ohjaa järjestelmien toimintaa ja suunnittelua. Erityisesti rankkasade synnyttää merkittäviä haasteita vesijärjestelmien nopealle sopeutumiskyvylle. EU:n vesistrategia on nostanut vesitehokkuuden parantamisen yhdeksi viidestä teemasta vesivarojen turvaamisessa; vesijohtoverkostojen vuotojen hallinta on eräs tärkeimpiä keinoja vesivarojen määrän ja laadun hallinnassa.
Säätutka on ihanteellinen aluesadantojen mittaamiseen, sen paikka- ja aikaresoluutio on ylivoimainen yksittäisiin sademittareihin nähden. Ilmatieteen laitoksen kaksoispolarisaatiotutkiin perustuvalla tutkaverkolla voidaan tunnistaa sateen olomuoto ja siivota häiriömittaukset entistä paremmin, sekä parantaa sateen voimakkuuden mittaamista.
OSAPOL-projektissa keskeinen tavoite oli parantaa tutkapohjaista sadetietoa pohjautuen tutkamittausten optimaaliseen käyttöön. Projektissa on tehty lähetistä yhteistyötä vesialan yritystoimijoiden kanssa. Tarkoitus on, että modernien säätutkapohjaisten sadantamittausten käyttö tulisi osaksi vesialan normaalia kehitys- ja liiketoimintaa.
Projektin vetovastuu oli Ilmatieteen laitoksella ja mukana olivat vesi- ja energia-alalta HSY Vesihuollon toimiala, Tampereen vesi, Lahti Aqua ja Jyväskylän Energia sekä suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll Finland Oy ja konsultointiyritys FCG Oy.
Projekti on linkittynyt Tekesin ohjelmaan INKA – Älykäs kaupunki ja uudistuvat teknologia ja erityisesti yhteistyötä on tehty HSY Vesihuollon toimialan INKA Älykäs Vesi - projektin kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 395 993
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 395 993
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 424 653
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 426 308
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite: Erik Palmènin aukio 1
Postinumero: 00560
Postitoimipaikka: Helsinki
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Tutkimusaihe sadevesi, kaupunkitulvat, huleveden keruu | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 6 |
| Rankkasateet yleistynmässä ilmaston lämmetessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 4 |
| Liityntä rankkasateisiin pieni Suomessa, etelämpänä suurempi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 4 |
| Kaupunkien rankkasateillä vähän vaikutusta pohjavesiin ellei tulvimista, maaseudulla vaikutus suurempi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Liityntä rankkasateisiin pieni. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Liityntä pieni | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Liityntä pieni | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 1 |
| Liityntä rankkasateisiin pieni | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Erilaisilla sääpalveluilla potentiaalia mm. palveluvientiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| Liikenteen järjestäminen kun paikallista tulvimista esiintyy. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 3 |
| Tulvavahinkojen minimointi | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Tulvavaurioiden estäminen | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Sään huomioiminen yhtyskuntasuunnittelussa. | ||
Euroopan rakennerahaston ja Tekesin rahoittama tutkimusprojekti OSAPOL keskittyi laadukkaiden sademittausten tehokkaaseen hyödyntämiseen vesialan yritystoiminnassa. Projektissa kehitettiin kaksoispolarisaatiosäätutkien mittauksia palvelemaan vesi- ja viemäriverkoston hallintaa ja optimointia.
Sade on keskeinen muuttuja vesihuolto- ja vesivoimataloudelle sekä –liiketoiminnoille, ja ohjaa järjestelmien toimintaa ja suunnittelua. Erityisesti rankkasade synnyttää merkittäviä haasteita vesijärjestelmien nopealle sopeutumiskyvylle. EU:n vesistrategia on nostanut vesitehokkuuden parantamisen yhdeksi viidestä teemasta vesivarojen turvaamisessa; vesijohtoverkostojen vuotojen hallinta on eräs tärkeimpiä keinoja vesivarojen määrän ja laadun hallinnassa.
Säätutka on ihanteellinen aluesadantojen mittaamiseen, sen paikka- ja aikaresoluutio on ylivoimainen yksittäisiin sademittareihin nähden. Ilmatieteen laitoksen kaksoispolarisaatiotutkiin perustuvalla tutkaverkolla voidaan tunnistaa sateen olomuoto ja siivota häiriömittaukset entistä paremmin, sekä parantaa sateen voimakkuuden mittaamista.
OSAPOL-projektissa keskeinen tavoite oli parantaa tutkapohjaista sadetietoa pohjautuen tutkamittausten optimaaliseen käyttöön. Projektissa on tehty lähetistä yhteistyötä vesialan yritystoimijoiden kanssa. Tarkoitus on, että modernien säätutkapohjaisten sadantamittausten käyttö tulisi osaksi vesialan normaalia kehitys- ja liiketoimintaa.
Projektin vetovastuu oli Ilmatieteen laitoksella ja mukana olivat vesi- ja energia-alalta HSY Vesihuollon toimiala, Tampereen vesi, Lahti Aqua ja Jyväskylän Energia sekä suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll Finland Oy ja konsultointiyritys FCG Oy.
Projekti on linkittynyt Tekesin ohjelmaan INKA – Älykäs kaupunki ja uudistuvat teknologia ja erityisesti yhteistyötä on tehty HSY Vesihuollon toimialan INKA Älykäs Vesi - projektin kanssa.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi