|
|
|
Hankekoodi: A70249
Hankkeen nimi: Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM!
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pyhäjärvi-instituuttisäätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0773351-4
Jakeluosoite: Sepäntie 7
Puhelinnumero: 02 838 0600
Postinumero: 27500
Postitoimipaikka: Kauttua
WWW-osoite: http://www.pyhajarvi-instituutti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JORI MARKO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialapäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3801621
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on synnyttää Satakuntaan vahva alueen elintarvike- ja kalatalouselinkeinotoimintaa tukeva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri. Nykyiset vahvat elintarvikealan sekä ympäristön ja vesistöjen suojelun osaamisalueet integroidaan vähähiilisen ja ekologisen talouden erityisosaamiseen. Vahvistunut huippuyksikkö, Pyhäjärvi-instituutti, luo soveltavan tutkimus- ja kehitysympäristönsä ja laajojen yhteistyöverkostojensa avulla elinkeinoon kasvua tuomalla alan uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita toimijoiden käyttöön. Vähähiilisillä ja kestävän kehityksen mukaisilla uusilla tuote- ja teknologiaratkaisuilla parannetaan pk-yritysten liiketoiminnan kasvua ja samalla pienennetään Satakunnan ja Suomen hiilijalanjälkeä. Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymän kehitysalustana hyödynnetään Pyhäjärvi-instituutin elintarvike- ja vesistötoimialoille yhteistä järvikalarajapintaa. Hankkeessa pilotoidaan järvikalatuotteiden vähähiilisyyden ja ekologisuuden hyödyntämistä tuotteistamisessa ja menekinedistämisessä. Hankkeen ja sitä tukevan pilotin tuloksena syntynyt vähähiilisen ja ekologisen talouden huippuyksikkö lisää elinkeinon ja alueen valmiuksia jatkossa reagoida nopeasti sekä ilmastonmuutoksen että kuluttajakäyttäytymisen aiheuttamiin haasteisiin tuotantotapojen ja teknologioiden kehittämisessä.
Tutkimus- ja kehittämisorganisaatio (Pyhäjärvi-instituutti), elinkeinon toimijat
Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, alueelliset kehittämisyksiköt, elinkeinon arvoketjun toimijat (raaka-aineet, jalostus, logistiikka, vähittäiskauppa ja HoReCa -sektori) aina kuluttajiin asti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 258 896
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 896
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 866
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 332 866
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman
Kunnat: Rauma, Säkylä, Eura, Eurajoki
Jakeluosoite: Sepäntie 7
Postinumero: 27500
Postitoimipaikka: Kauttua
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 9 |
| Järvikalojen käytön lisääminen vähentää ulkomaisen tuontikalan käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa valmistaudutaan tuleviin riskeihin luomalla osaamiskeskittymä, joka mahdollistaa uusien teknologioiden tehokkaan käyttöönoton. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 8 |
| Planktivorien lisääntynyt käyttö elintarvikkeena parantaa vesistöjen laatua. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 7 |
| Planktivorien lisääntynyt käyttö elintarvikkeena parantaa pintavesien laatua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 6 | 6 |
| Planktivorien lisääntynyt käyttö elintarvikkeena parantaa järvien mm. Pyhäjärven luontotyyppiä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 6 |
| Vähähiilisessä tuotannossa minimoimaan materiaalien käyttö, vajaastihyödynnettyjen kalalajien tuotteistus elintarvikkeiksi vähentää jätteeksi menevän kalan määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 7 |
| Kehittämistyössä ohjataan elinkeinon toimijoita vähentämään ja tehostamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä uusien teknologioiden avulla | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 9 |
| Vähähiilinen ja ekologinen tuotanto luo kasvua ja kannattavuutta koko Satakunnan elintarvikeklusterille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa synnytetään huippuosaamista ja pilotoitu tuotteistamismalli | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Hankkeessa ohjataan elinkeinon toimijoita yhteistyöhön markkinoinnissa ja erityisesti logistiikassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Elinkeinon kasvu lisää toimjoiden kasvua. Kuluttajat saavat laadukkaampia ja terveellisempiä tuotteita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Sukupuolineutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Perinteinen kalastus säilyy ja asukkaiden järven käyttöarvo lisääntyy | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Ympäristöosaaminen vahvistuu maakunnassa | ||
Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! -hankkeen tavoitteena oli synnyttää Satakuntaan vahva alueen elintarvike- ja kalatalouselinkeinotoimintaa tukeva
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri. Vähähiilisen ja ekologisen talouden erityisosaamista integroitiin Pyhäjärvi-instituutin entisestä vahvaan asiantuntijuuteen bio- ja kiertotaloudessa sekä vesiensuojelussa. Uusimpia tutkimustietoja ja innovaatioita tuotiin alueen toimijoiden käyttöön JärvikalaaNAM! -pilotin kautta. Pilotissa luotiin kaksi innovaatioalustaa, vähähiilisen ja ekologisen talouden innovaatioalusta sekä taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin alusta. Luodut alustat synnyttivät alueen yrityksissä uutta TKI -toimintaa ja tukivat vähempiarvoisen kalan tuotteistusprosesseja. Alustat ovat otettavissa käyttöön kaikilla vesistöalueilla Suomessa.