|
|
|
Hankekoodi: A70185
Hankkeen nimi: Oulu Sote Labs
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2014 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0679480-9
Jakeluosoite: Kajaanintie 50
Puhelinnumero: 08 315 2011
Postinumero: 90220
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.ppshp.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ALALÄÄKKÖLÄ TIMO ILMARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 561 4390
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Terveys- ja hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan monialaista osaamista. Asiakaslähtöisten innovaatioiden ja toimintamallien kehitykseen ja käytäntöön viemiseen tarvitaan osaamista tavoitteellisesti yhdistäviä tutkimus- kehitys- ja oppimisympäristöjä. Yhteistyötä ja tiimiosaamista eri toimialueiden ja ammattilaisten välillä tulee tehostaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Oulun kaupungin ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n tavoitteena on perustaa sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreihin keskittyvä innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääketieteellisen teknologian tuotteiden ja palveluiden käyttäjälähtöisen kehittämisen. Hanke kulkee nimellä Oulu Sote Labs.
Hanke on Oulun yksi Innovatiiviset Kaupungit -ohjelman (INKA) kärkihankkeista. Hankkeessa mukana olevat toimijat vastaavat yhteistyörakenteita tukevilla toiminnoilla entistä laajemmin ja monipuolisemmin eri-ikäisten väestöryhmien ja elinkeinoelämän tarpeisiin terveys- ja hyvinvointialalla. Hankkeessa kehittämistyötä tehdään ns. Living Lab -menetelmällä. Tarkoituksena on tiivistää yritysten, palvelujärjestelmän, kuntalaisten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä uusien innovatiivisten palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä, testauksessa ja käyttöönotossa todellisissa tai todellisuutta vastaavissa käyttöympäristöissä. Toimijoiden sijainti samalla Kontinkankaan kampuksella tarjoaa erinomaiset edellytykset toteutettavalle yhteistyölle.
Muodostettava innovaatio-, testaus ja kehitysympäristö palvelee yritysten syntyä ja kasvua sekä julkisen sektorin tuote- ja palvelukehitystä. Verkostoituminen ja käyttäjälähtöinen toimintatapa mahdollistavat syntyvien tuote- ja palveluideoiden tuotekehityksen ja testauksen aiempaa tehokkaammin. Kansainväliset yhteistyöverkostot tulevat vahvistamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä olemassa olevien kansainvälisten kumppanien kanssa sekä luodaan uusia kontakteja. Tarkoituksena on tarjota yrityksille ja organisaatioille kanava kehityshankkeiden nopeaan viemiseen kansainväliseen ympäristöön. Hankkeessa luotavalla toimintamallilla edistetään uusien palvelutuotteiden ja terveysteknologian ratkaisujen markkinoille pääsyä.
Hankkeen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovatiivisten palveluiden sekä terveys- ja lääketieteellisen teknologian tuotteiden käyttäjälähtöistä kehittämistä, tuotteistamista ja markkinointia. Hankkeessa toteutettavat innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristöt tulevat palvelemaan yritysten tuotekehitystä tarjoamalla autenttisen ympäristön innovaatioprosessin eri vaiheisiin. Ympäristöt palvelevat erilaisia palvelu- ja teknologiayrityksiä koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueella perustasolta erikoissairaanhoitoon.
Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat:
- terveys- ja hyvinvointialan yritykset
- mukana olevien organisaatioiden henkilöstö
- korkeakouluopiskelijat
- Projektin lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys. Living Lab -mallissa käyttäjät ovat aktiivisia kehittäjiä. Näin ollen kohderyhmänä ovat alueen väestö ja ihmiset, jotka käyttävät terveyspalveluja.
Välillisenä kohderyhmänä on alueen eri-ikäinen väestö, jonka terveyspalveluita ja omaehtoista terveyden edistämistä tehostamaan kehitetään uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Hanke synnyttää uusia yrityksiä ja edistää siten myös työllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 538 242
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 476 444
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 947 521
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 680 634
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Koillismaan, Oulun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Alavieska, Oulainen, Oulu, Reisjärvi, Muhos, Hailuoto, Tyrnävä, Raahe, Merijärvi, Pyhäjärvi, Siikajoki, Taivalkoski, Utajärvi, Sievi, Lumijoki, Kalajoki, Siikalatva, Ylivieska, Kärsämäki, Kempele, Kuusamo, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Tietokonepohjainen 3D mallinnus ja testaus vähentää tarvetta rakentaa useita prototyyppejä. Uusimman teknologian hyödyntäminen Tulevaisuuden Sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuudessa palvelee sairaalan ekologisuutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 0 |
| Yhteistyö ja verkostoituminen vähentävät asiakkaiden /potilaiden turhia käyntejä (esim. pakokaasupäästöt), päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä sekä asiakkaiden hoidon pirstaleisuutta. Teknologia mahdollistaa myös ekologista palvelua vähentämällä kulutustavaroiden ja esim. paperin käyttöä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 0 |
| Teknologian hyödyntäminen, yhteistyö ja verkostoituminen vähentävät asiakkaiden/potilaiden turhia käyntejä (esim. pakokaasupäästöt). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Tietokonepohjainen 3D-mallinnus ja testaus vähentää tarvetta rakentaa useita prototyyppejä. Teknologia mahdollistaa myös ekologista palvelua vähentämällä kulutustavaroiden ja esim. paperin käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Uusiutuvia energialähteitä ja ympäristöteknologian ratkaisuja testataan niiltä osin kuin ne soveltuvat projektin aihepiiriin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä. Tieto välittyy interaktiivisesti asiakkaan ja hoitolaitoksen välillä. Moniammatillinen ja myös kansainvälinen yhteistyö edistävät uusien innovaatioiden ja menetelmien kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen välittymistä. Se osaltaan tehostaa kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä. Tieto välittyy interaktiivisesti asiakkaan ja hoitolaitoksen välillä. Moniammatillinen ja myös kansainvälinen yhteistyö edistävät uusien innovaatioiden ja menetelmien kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen välittymistä. Se osaltaan tehostaa kestävää kehitystä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Yhteistyö ja verkostoituminen vähentävät asiakkaiden /potilaiden turhia käyntejä (esim. pakokaasupäästöt), päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä sekä asiakkaiden hoidon pirstaleisuutta. Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä. Tieto välittyy interaktiivisesti asiakkaan ja hoitolaitoksen välillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Viimeisimpien terveysteknologian ratkaisujen tuominen kaikkien kansalaisten saataville edistää hyvinvointia. Tieto- ja viestintäteknologisten menetelmien hyödyntäminen tehostaa omahoitoa ja vähentää turhia käyntejä palvelujärjestelmässä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 0 |
| Viimeisimpien terveysteknologian ratkaisujen tuominen kaikkien kansalaisten saataville edistää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 0 |
| Kansalaisten osallistamisen myötä sosiaalinen eriarvoisuus vähenee. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 0 |
| Kansalaiset tottuvat käyttämään terveysteknologian tuotteita ja osallistumaan niiden kehitykseen. Tämä tulee olemaan merkittävä kulttuurimuutos. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Ympäristöteknologian ratkaisuja testataan niiltä osin kuin ne soveltuvat projektin aihepiiriin. | ||
Tiivistelmä toimitetaan myöhemmin