|
|
|
Hankekoodi: A70155
Hankkeen nimi: Teollisten sivuvirtojen hyödyntämispotentiaali Etelä-Pohjanmaalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.10.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Thermopolis Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2029286-4
Jakeluosoite: Lassilantie 12
Puhelinnumero: 06-4331290
Postinumero: 62100
Postitoimipaikka: Lapua
WWW-osoite: http://www.thermopolis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Järvelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447380020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kaatopaikoille päätyviä jätemääriä voidaan vähentää nykyistä tehokkaammalla resurssien kierrätyksellä. Materiaalitehokkuuden parantaminen lisää yritysten tulosta, voi luoda uusia työpaikkoja ja pienentää yritysten hiilijalanjälkeä.
Suomen biotalousstrategian toimeenpanemiseksi on käynnistetty maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Biomassa-atlas -esiselvityshanke, jolla valmistellaan järjestelmää metsäbiomassojen karttapohjaista mallintamista ja hyödyntämistä varten. Teollisten sivuvirtojen liittäminen järjestelmään mukaan olisi tarpeellista, mutta se vaatii testaamista ja arviointia. Yritysten teollisten sivuvirtojen määristä ja laaduista ei ole kuitenkaan olemassa kattavaa valtakunnallista rekisteriä. Teollisuuden sivuvirtatietojen liittäminen Biomassa-atlaksen kaltaiseen yhtenäiseen valtakunnalliseen järjestelmään edellyttää tietojen keräämistä yhteinäiseen muotoon hyvin dokumentoidulla menetelmällä.
Hankkeen tavoitteena on kerätä kattavat tiedot Etelä-Pohjanmaan alueen teollisista sivuvirroista ja koota tiedot karttapohjaan. Hankkeessa on tarkoitus myös pilotoida valtakunnallisen rakentuvan Biomassa-atlaksen teollisten sivuvirtojen osiota alueellisesti Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa tuotetaan tietoa sivuvirtatietojen oikeasta esitystavasta sekä tehokkaimmasta tietojen keräystavasta, sekä luodaan suosituksia ympäristöhallinnolle ja muille viranomaisille tietojen keräämisestä. Samalla tuetaan materiaalitehokkuuden lisäämiseen tähtäävän Biomassa-atlas -palvelun syntymistä teollisuuden sivuvirrat sisältävänä kokonaisuutena. Lisäksi hankkeessa verkostoidutaan alan kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä kehitetään kansainvälistä yhteistyötä materiaalitehokkuuden ja teollisten symbioosien mahdollisuuksista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen yritykset, joille kertyy tuotannossa orgaanisia sivuvirtoja (mm. elintarvike- ja rehujalostajat, alkutuotanto, biojalostajat, biokaasulaitokset, biolämpövoimalaitokset).
Hanketta toteuttavat Thermopolis Oy ja INTO Seinäjoki Oy 1.1.2015-31.10.2016.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen yritykset, joille kertyy tuotannossa materiaalina, aineena tai energiana hyödynnettäviä sivuvirtoja. Lisäksi kohderyhmänä ovat yritykset ja organisaatiot, jotka voivat hyödyntää näitä tietoja ja materiaalivirtoja liiketoiminnassaan. Kohderyhmiä ovat mm. elintarvike- ja rehujalostajat, alkutuotanto, biojalostajat, biokaasulaitokset, biolämpövoimalaitokset.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- viranomaiset
- suunnittelutoimistot
- neuvontatoimistot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 93 104
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 432
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 133 006
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 109 002
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 10 |
| Yritysten tietoisuus lisääntyy, joka johtaa luonnonvaroja säästäviin toimenpiteisiin. Materiaalien ja jätteiden tehokkaamman ja viisaaman käytön myötä luonnonvarojen käyttö vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 7 |
| Materiaalien ja jätteiden viisaamman käytön sekä kuljetusten tehokkaamman suunnittelun myötä kasvihuonekaasupäästöt pienenevät ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit vähenevät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Elinympäristön pilaantumisriski pienenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 7 |
| Materiaalien ja jätteiden viisaamman käytön sekä kuljetusten tehokkaamman suunnittelun myötä kasvihuonekaasupäästöt pienenevät. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 5 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen myötä alueen teollisten sivuvirtojen (materiaalit ja jätteet) määrät saadaan tarkasti selville. Tietoja voidaan hyödyntää alueellisesti materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtäävissä toimissa. Välillinen vaikutus: Hankkeen avulla alueen yritysten materiaalitehokkuus paranee ja resurssien viisaampi käyttö kehittyy. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 5 |
| Hankkeen myötä uusiutuvien energialähteiden käyttö energiantuotannossa alueella lisääntyy. Jätteeksi päätyvän materiaalin määrä vähenee ja sen käyttö lisääntyy energiantuotannossa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tukee paikallisen elinkeinoelämän kestävää kehitystä aktivoimalla yrityksiä parantamaan materiaalitehokkuuttaan ja lisäämällä tietoisuutta teollisten symbioosien mahdollisuuksista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hanke tukee valtakunnalista Biotalousstragiaa noudattavaa Biomassa-atlas -tietojärjestelmän toteutumista teolliset sivuvirrrat sisältävänä kokonaisuutena. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 10 |
| Välitön vaikutus: Hankkeen aikana saadaan E-P:n alueen teolliset sivuvirtamäärät kartalle, jonka avulla logistinen suunnittelu helpottuu ja kuljetusten kannattavuutta voidaan arvioida. Välillinen vaikutus: Hanke tukee lisäksi Biomassa-atlas -tietojärjestelmän toteutumista teolliset sivuvirrrat sisältävänä kokonaisuutena. Järjestelmän avulla voidaan suunnitella kustannustehokkaita ja viisaita kuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Edistää maakunnan reuna-alueiden hyvinvointia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Jätehuollon tehostuminen, maiseman pilaantumisen riski vähenee | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 5 |
| Hankkeen kohdeyritysten ympäristötietoisuus lisääntyy, kun hankkeessa aktivoidaan yrityksiä materiaalien käytön tehostamiseen ja jätteiden hyötykäytön lisäämiseen. | ||
Hankkeessa kartoitettiin ja kerättiin alueen teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen määrätiedot. Hankkeen aikana aktivoitiin kohderyhmän yrityksiä materiaalitehokkuuden parantamiseen ja sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kohderyhmänä olivat erityisesti elintarvike- ja rehujalostajat, alkutuotanto, biojalostajat, biokaasulaitokset ja biolämpövoimalaitokset.
Yrityksistä kerättyjä jäte- ja sivuvirtatietoja verrattiin ja yhdistettiin ympäristöhallinnon ylläpitämän valvonta ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) tietoihin. Sivuvirtatietoja haettiin lisäksi alueen yrityksille myönnetyistä ympäristöluvista. Kerätystä aineistosta kootut biopohjaiset sivuvirtatiedot liitettiin yhteen Etelä-Pohjanmaan karttapohjalle.
Hankkeen aikana arvioitiin teollisten sivuvirtojen soveltumista valtakunnallisen Biomassa-atlas -tietojärjestelmän osaksi. Samalla laadittiin suositukset tietojen keräämiseen ja päivittämiseen valtakunnallisesti. Myös VAHTI-tietokannan käyttökelpoisuutta arvioitiin sivuvirtamäärien lähdemateriaalina.
Hankkeen yrityskartoituksissa selvisi, että yrityksissä syntyvät sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti materiaalina tai energiana. Suurin osa Etelä-Pohjanmaan alku- ja elintarviketuotannon sivuvirroista päätyy rehuteollisuuden raaka-aineeksi tai suoraan tiloille eläinten ravinnoksi. Yleisiä hyödyntämiskohteita ovat myös energian- ja biokaasuntuotanto (biopohjaiset jätteet) sekä lannoite- ja maanrakennuskäyttö (tuhkat). Kehityspotentiaalia olisi etenkin muovien, voimalaitostuhkien ja kuormalavojen tehokkaammassa kierrätyksessä. Uusia käyttömuotoja tarvitaan vielä mm. turkistuotannon sivuvirroille sekä kasvihuoneviljelyssä käytettävien kivivillapohjaisten kasvualustojen jatkohyödyntämiseen.
VAHTI-järjestelmään alueelta ilmoitetut jätetiedot vastasivat melko hyvin hankkeessa kartoitettuja jätemääriä. Maitotuotteiden valmistuksessa syntyvän heran määriä ei kuitenkaan löydy VAHTI-järjestelmästä. Hankkeessa tiedot saatiin haastattelemalla ja ympäristölupahakemusten tiedoista. VAHTI-järjestelmä kattaa suurimmat yritykset, jotka tuottavat myös suurimman osan jätteistä ja sivuvirroista. VAHTI-järjestelmän tiedot soveltuvat tämän selvityksen perusteella hyvin Biomassa-atlaksen aineistoksi. Mikäli tarvitaan tietoa pienten yritysten jäte- ja sivuvirroista, tällä hetkellä yrityskohtaiset haastattelut ovat ainut keino selvittää niitä.