|
|
|
Hankekoodi: A70152
Hankkeen nimi: Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan - Biopooli
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: 0207438100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tapani Sauranen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400226394
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämä kehittämishanke on rinnakkainen "Investointi - Biopooli" -investointihankkeen kanssa. Hankkeen onnistunut toteuttaminen edellyttää molempien hankkeiden rahoittamista.
Hankkeessa kehitetään uusi yhteisiä toimintoja hyödyntävä innovatiivinen Biopooli -toimintakonsepti ja liiketoimintamalli sekä demonstroidaan Biopoolin toimintaa valitussa biomassaterminaalissa Pohjoisessa Keski-Suomessa. Hankkeessa pilotoidaan ja demonstroidaan yrityslähtöisesti seuraavia uusia innovatiivisia menettelytapoja ja käsittelyjä:
1. Konenäköön perustuva menetelmä (runsaasti uuteaineita sisältävän) oksahakkeen erotteluun polttoainevirrasta. Tavoitteena 90% erottelutehokkuus. Tehokkaalla erottelulla luodaan uusi mäntyöljy- ja uuteainerikas raaka-ainevirta, jota voidaan hyödyntää uusien korkean lisärvon biotuotteiden jalostuksessa ja kehittämistyössä.
2. Kustannus- ja energiatehokkaat tavat lisätä hyötykuorman määrää metsäbiomassakuljetuksissa. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät menetelmät kuivaukseen palstalla tai terminaalissa. Tavoitteena biomassakuljetuksen sisältämän keskimääräisen vesimäärän pienentäminen nykyisestä puoleen, mikä tarkoittaa 6000-7000kg vähemmän vettä rekkakuormaa kohden.
3. Uusimpaan tietoon perustuvat innovatiiviset varastoinnin riskejä (itsesyttyminen,varastointitappiot) vähentävät toimintatavat ja biomassan varastoituvuutta parantavat käsittelyt. Tavoitteena uusien hakkeen varastointireseptien luominen alan toimijoille ja riskejä pienentävien käsittelyjen käyttöönotto terminaaleissa ja laitoksilla.
Hankkeen erityisenä tavoitteena on puubiomassoihin perustuvan yrityspohjaisen liiketoiminnan lisääminen Pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla sekä uusien puupohjaisten korkean jalostusasteen vientituotteisiin keskittyvän T&K&I -toiminnan sekä edelleen uusien tuotteiden kaupallistamisen ja markkinoillepääsyn edistäminen.
Hankkeen tuloksena kehitetään uusi Biopooli –liiketoimintamalli. Biopooli –toiminnan käynnistyessä terminaalitoiminnan kannattavuus parantuu ja uutta liiketoimintaa syntyy terminaalien ympärille. Onnistuessaan mallia voidaan laajentaa myös muille alueille.
Välittömät kohderyhmät:
Pääasiassa PK yritykset:
- Polttoaine- ja korjuuyritykset
- Laitevalmistajat (esim. murskat, perävaunut, konenäkö, kuivaus)
- Logistitiikkaohjelmistotoimittajat
Hankkeen kannalta tärkeät suuryritykset:
- Kemiallinen ja mekaaninen puunjalostusteollisuus
- Saha- ja levyteollisuus
- Energiayhtiöt
- Biomassan jatkojalostajat
* Lääketeollisuus
* Kemianteollisuus
Välilliset kohderyhmät:
- Kunnat, erityisesti pohjoisen Keski-Suomen alueella
- Metsänomistajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 488 928
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 480 436
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 614 471
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 601 105
Maakunnat: Keski-Suomi, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Joensuun, Äänekosken
Kunnat: Pihtipudas, Karstula, Viitasaari, Kyyjärvi, Kinnula, Äänekoski, Saarijärvi, Kannonkoski, Ilomantsi, Kivijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hanke edistää omalta osaltaan entistä kestävämpien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Esimerkiksi tavoitteena on synnyttää uusia biopohjaisia tuotteita ja hyödyntää erilaisia sivuvirtoja. Hanke edistää resurssiviisautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hanke kehittää vähähiilisempiä toimintatapoja ja teknologioita sekä tuotteita. Se ei vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mutta omalta osaltaan vähentää ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei varsinaisesti ota kantaa siihen, missä toimintamallit ja teknologiat hyödynnetään. Hankkeen aikana demostroidaan ja kohteiden valintaan vaikuttaa etenkin soveltuvan yhteistyökumppanin tarpeet. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Hanke vähentää hakehävikkiä ja maa-ainespitoisuutta - siten tehostaa puun käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Hanke kehittää uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia toimintatapoja ja teknologioita puuhakkeen toimitusketjuun, joka perinteisesti on käyttänyt paljon fossiilisia polttoaineita. Tavoitteena on vähentää kantojen maa-ainespitoisuutta lähes puoleen ja vähentää hakkeen varastointihävikkejä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Puun monimuotoinen käyttö edistää aluetaloutta ja lisää sosiaalista hyvinvointi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Hankkeessa toteutetaan logistiikkaan liittyviä demoja, joiden tavoitteena on tuottaa tietoa uusien resurssiviisaitten toimintamallien ja teknologiotten käytöstä ja edistää niiden käyttöönottoa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen erityisenä tavoitteena on puubiomassoihin perustuvan yrittäjyyden lisääminen Pohjoisen Keski-Suomen alueella. Se edistää omalta osaltaan harvaan asutun alueen elinvoimaisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke edistää ja mahdollista metsäbiomassan liittyvää liiketoimintaa. Siten vahvistaa alueellista tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Hanke edistää puubiomassan perustuvaa liiketoimintaa ja mahdollistaa metsävaroihin perustuvaa yrittäjyyttä, joka tuo työtä ja hyvinvointia kylämäisiin ympäristöihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Hanke edistää ja mahdollista metsäbiomassan liittyvää liiketoimintaa ja vahvistaa luonnonvaroihin perustuvaa hyvinvointi Keski-Suomessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke tuottaa, testaa ja levittää tietoa uudenlaisista ja resurssiviisaista metsäbiomassan liittyvistä ratkaisuista. | ||
Hankkeen kehittämistavoitteena oli luoda uusi yhteisiä toimintoja hyödyntävä innovatiivinen Biopooli -toimintakonsepti ja
liiketoimintamalli sekä demonstroida Biopoolin toimintaa valitussa biomassaterminaalissa Pohjoisessa Keski-
Suomessa. Terminaalitoiminta oli hankkeen suunnittelu- ja aloitusvaiheessa kovan kiinnostuksen kohteena eri puolella Suomea. Tähän melko perinteiseen toimintaan haluttiin saada laajempaa toiminnallisuutta ja raaka-aineen jalostusarvon nostoa.
Hankkeen rakenteen takia toimenpiteet jaettiin neljäksi osaprojekteiksi, joille kullekin nimettiin vetäjät.
1)Hakkeen ja puuaineksen mittaukset ja erottelumenetelmät
2)Kuivaus
3)Metsäbiomassan varastointi
4)Bioterminaalin logistiikka
1. Konenäköön perustuva menetelmä (runsaasti uuteaineita sisältävän) oksahakkeen erotteluun polttoainevirrasta.
Tavoitteena 90% erottelutehokkuus. Tehokkaalla erottelulla luodaan uusi mäntyöljy- ja uuteainerikas raaka-ainevirta,
jota voidaan hyödyntää uusien korkean lisärvon biotuotteiden jalostuksessa ja kehittämistyössä.
Tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Konenäkömenetelmän (laitteet ja ohjausjärjestelmät) kehittäminen (kamera, detektori, robotti) osoittautui epähomogeenisen raaka-aineen, eli hakkeen käsittelyssä ennakoitua paljon vaikeammaksi. Kuitenkin kameraosaaminen ja sen hyötyjen tunnistaminen eri toimintoihin laajeni hankkeen myötä. Tätä osaamista jo päästy hyödyntämään jatkohankkeissa.
2. Kustannus- ja energiatehokkaat tavat lisätä hyötykuorman määrää metsäbiomassakuljetuksissa. Uusiutuvaa
energiaa hyödyntävät menetelmät kuivaukseen palstalla tai terminaalissa. Tavoitteena biomassakuljetuksen
sisältämän keskimääräisen vesimäärän pienentäminen nykyisestä puoleen, mikä tarkoittaa 6000-7000kg vähemmän
vettä rekkakuormaa kohden.
Tavoite saavutettiin osittain. Hankkeen aikana tehtiin kuivauskokeista eri raaka-aineille ja kehitettiin jatkuvatoiminen kuivuri, jolla voidaan parantaa raaka-aineen laatua. Saatujen tulosten vieminen toimijakentälle ottaa kuitenkin oman aikansa. Kuivurikontti soveltuu puuraaka-aineitten lisäksi myös muiden materiaalien kuivaukseen. Myös aurinkoenergian (lisäenergiana) hyödyntämisestä saatiin uutta tietoa, joka on hyödynnetttävissä etenkin energiapuuterminaaleissa, lämpöyrittäjyys- ja pien CHP -kohteissa.
3. Uusimpaan tietoon perustuvat innovatiiviset varastoinnin riskejä (itsesyttyminen,varastointitappiot) vähentävät
toimintatavat ja biomassan varastoituvuutta parantavat käsittelyt. Tavoitteena uusien hakkeen varastointireseptien
luominen alan toimijoille ja riskejä pienentävien käsittelyjen käyttöönotto terminaaleissa ja laitoksilla.
Tavoite saavutettiin suunnitellusti. Runsaitten kenttäkokeiden sekä käytettyjen lisäaineiden ja käsittelymenetelmien avulla saatiin uutta tietoa itsesyttimisten perimmäisistä syistä. Nämä tiedot hyödyttävät eri toimijoita energiapuun varastoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.
4. Biopooli –toimintakonseptin ja liiketoimintamallin luominen sekä demonstrointi valitussa terminaalissa
Pohjoisessa Keski-Suomessa.
Hanketta suunniteltaessa näkymät bioterminaalien tulevaisuudesta ja energiapuun asemasta olivat paljon valoisammat kuin miksi ne hankkeen aikana todellisuudessa muuttuivat. Tavoitteena ollut Biopooli –toimintakonseptin ja liiketoimintamallin luominen sekä demonstrointi valitussa terminaalissa Pohjoisessa Keski-Suomessa jäi toteutumatta, ellei sellaiseksi katsota perustettua POKEn Pilot –terminaalialuetta. PK –yrityksiltä ei löytynyt lopulta tarvetta ja kiinnostusta lähteä toteuttamaan uutta liiketoimintamallia, eikä siihen löytynyt liiketaloudellisia perusteita muuttuneessa tilanteessa.
Hankkeen toimintaa ja tuloksia on esitelty laajemmin erillisessä loppuraportissa.